Vasemmistoliiton kansanedustaja Minja Koskela on huolissaan työssäkäyvien köyhyydestä, joka tulee hallituksen toimien myötä lisääntymään ja syvenemään entisestään.
– Työssäkäyvien köyhyys ei ole luonnonlaki, vaan sitä voidaan suitsia politiikalla, Koskela sanoo.
– Hallitus on kuitenkin tekemässä päinvastoin: Esimerkiksi vientivetoinen palkkamalli lukitsee naisvaltaiset alat palkkakuoppaan ja määräaikaisten työsuhteiden solmimisen helpottaminen lisää pätkätyösuhteita. Nyt pitäisi päinvastoin vahvistaa ihmisten uskoa tulevaisuudesta ja arjessa pärjäämisestä, Koskela sanoo.
”Hallituksen olisikin syytä kuunnella päätöksenteossaan niitä ihmisiä, joita päätöksenteko koskee.”
Sosiaaliturvaan nojataan
Keskiviikkona eduskunnan Kansalaisinfossa järjestetyssä työssäkäyvien köyhyyttä käsitelleessä tutkijatilaisuudessa nousi esiin, että työssäkäyvät köyhät eivät selviäisi arjestaan ilman sosiaaliturvan eri muotoja.
– Hallituksen sosiaaliturvaleikkaukset vetävät maton työssäkäyvien köyhien jalkojen alta. Jos tarkoitus on mukamas lisätä työllisyyttä, niin miksi hallitus leikkaa pienituloisilta työssäkäyviltä?, Koskela kysyy.
– Jopa 40 prosenttia asumistuen saajista käy töissä, ja hallitus heikentää heidän asemaansa merkittävästi leikkaamalla asumistukea ja poistamalla suojaosat.
Yksinhuoltajien köyhyys nousussa
Tutkijoiden mukaan osa-aikatyön ja matalapalkkaisen työn tekijät ovat usein naisia. Kun hintojen nousu on nostanut köyhyysastetta yli 2,5 prosenttia, yksinhuoltajien köyhyysaste on noussut jopa kuusi prosenttia. Myös yksinhuoltajista valtaosa on naisia.
– Sukupuolivaikutusten arviointi on hallituksen päätöksissä ilmeisesti unohdettu tehdä, tai sitten se ei ole hallitusta kiinnostanut, Koskela epäilee.
– Työssäkäyvien köyhyys on laaja yhteiskunnallinen haaste, mutta lisäksi on huomioitava, että monet leikkaukset kohdistuvat erityisesti naisiin. Myös köyhien lasten määrä tulee lisääntymään, ja on syytä muistuttaa hallitusta, että köyhien lasten vanhemmista monet ovat jo töissä, Koskela sanoo.
Hän painottaa sitä, että materiaalisten resurssien lisäksi on puhuttava myös köyhyyden sosiaalisista ulottuvuuksista, kuten ulkopuolisuudesta ja yksinäisyydestä.
– Hallituksen olisikin syytä kuunnella päätöksenteossaan niitä ihmisiä, joita päätöksenteko koskee. Nyt niin ei tapahdu, hän sanoo.
uutiskirje 
