KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kotimaa

Kasvava kaupunki ja luonto törmäävät Helsingissä – Kohta ei tule olemaan yhtäkään kaavaa, johon ihmiset olisivat tyytyväisiä, sanoo Paavo Arhinmäki

Paavo Arhinmäki osoittaa noroa, joka on pysäyttänyt rakennustyöt Stansvikissä.

Paavo Arhinmäki osoittaa noroa, joka on pysäyttänyt rakennustyöt Stansvikissä. Kuva: Jussi Virkkunen

Helsingissä rakennushankkeet törmäävät entistä useammin luonnonsuojeluun. Valtavasti julkisuutta on saanut Stansvikin metsän ympärille kietoutunut kiista. Tällaisia kamppailuja on tulossa jatkossa lisää, sanoo Helsingin apulaispormestari Paavo Arhinmäki KU:n haastattelussa.

Jussi Virkkunen
19.11.2023 8.00

Tässä se nyt on, Suomen kuuluisin noro! Sen vieressä seisoo Helsingin apulaispormestari Paavo Arhinmäki, jonka kotikulmilla Itä-Helsingissä Laajasalon Kruunuvuorenrannassa noro sijaitsee.

Noro muistuttaa puroa, mutta erona on se, että noro kuivuu välillä kokonaan. Luonnontilainen noro on suojeltu laissa, minkä vuoksi tämä kyseinen noro on pysäyttänyt rakennustyöt alueella. Sitä ennen julkisuudessa seurattiin kuumaksi äitynyttä kamppailua, jossa luonnonsuojelijat pyrkivät estämään puiden kaatamisen.

Kamppailua on pidetty jonkinlaisena malliesimerkkinä kiistasta kasvavan kaupungin ja lähiluonnon välillä. Helsingin kasvu on palautunut ennätysmäisen suureksi, tänä vuonna kaupungin väkiluku voi kasvaa yli 10 000 ihmisellä.

ILMOITUS
ILMOITUS
”Meidän pitää rakentaa ja tiivistää, ja silloin ollaan aina jonkun takapihalla”

– Tämä on esimerkki myös siitä, miten kaavoitetaan käymättä paikan päällä. Kun 15–20 vuotta sitten puhuin tästä metsästä, ei täällä kukaan muu poliitikko tainnut olla käynyt, Arhinmäki sanoo.

Tarkallaan ottaen kyse on Kruunuvuorenrannan vieressä sijaitsevasta Stansvikin metsästä. Ja vielä tarkemmin ottaen kyse on kahdesta erillisestä kiistasta. Nyt tarkoituksena on ollut rakentaa muutama tie, joiden tieltä pitää kaataa joitakin kymmeniä puita, joiden joukossa on useampi yli satavuotias puu.

Arhinmäki nostaa neljä syytä, miksi juuri Stansvik on noussut isoksi kiistakapulaksi. Ensinnäkin Helsingissä on vielä koskemattomia vanhoja metsäalueita, koska kaupungissa ei ole tehty kaupallisia hakkuita.

– Toinen syy on se, että tänne on pikkuhiljaa muuttanut ihmisiä ympärille. Harva osaa puolustaa metsiä, joissa kukaan ei ole käynyt. Kolmas on sitten se, että lähiluonnon merkitys on yleisesti kasvanut ja samalla ymmärrys ilmastonmuutoksesta ja luontokadosta. Neljäs syy on pandemia – ihmiset oppivat taas liikkumaan luonnossa.

Valtava muutos

Paavo Arhinmäki nousi Helsingin kaupunginvaltuustoon vuoden 2000 vaaleissa. Tuolloin keskustelua lähiluonnosta ei hirveästi käyty, mutta eipä Helsingin väkilukukaan ollut nyt nähdyssä nousussa. 2000-luvun alkupuolella nähtiin sen sijaan Nurmijärvi-ilmiö, kun ihmiset muuttivat joukolla kehyskuntiin pientaloihin, joiden tieltä kaatui metsää ja syntyi yksityisautoiluun nojaava hajautunut yhdyskuntarakenne.

– Muutos on ollut valtavan suuri siinä lyhyessä 23 vuoden ajassa, kun olen valtuustossa ollut. Helsinki on tiivistynyt entisestään, vähenevät lähiluontopaikat muuttuvat entistä tärkeämmäksi ihmisille, Arhinmäki toteaa.

Arhinmäki muistuttaa, ettei Helsinki halua kasvaa – se kasvaa, koska ihmisiä muuttaa kaupunkiin. Jos Helsinkiin ei rakenneta lisää taloja, joutuu entistä useampi pienituloinen ja syntyperäinen helsinkiläinen muuttamaan vastoin tahtoaan pois kotikaupungistaan.

– Meidän pitää rakentaa ja tiivistää, ja silloin ollaan aina jonkun takapihalla. Siksi pitäisi tosi herkästi katsoa, että todella arvokkaisiin paikkoihin – kuten tänne Stansvikiin – ei rakenneta.

Stansvikissä on myös mökkejä, joiden käyttäjät ovat varastoineet tavaraa metsään.

Stansvikissä on myös mökkejä, joiden käyttäjät ovat varastoineet tavaraa metsään. Kuva: Jussi Virkkunen

Joka tapauksessa nyt nähtyjä kamppailuja tullaan Arhinmäen mukaan näkemään tulevina vuosina entistä enemmän. Seuraavat kiistanalaiset kaavat ovat tulossa pian päätettäviksi.

– Rakennetaan mieluummin alueelle, joka on jo tuhottu. Kruunuvuorenranta on siitä valtavan hyvä esimerkki. Se on tuhottu jo vuosikymmeniä sitten, kun tänne rakennettiin öljysatama.

Ihmisten toiveilla ja rakentamisen vastustamisessa on myös ristiriita. Usein toivotaan hyviä kaupallisia palveluita.

– Ne vaativat väestöpohjaa.

Uusia asioita

Stansvikin metsäkiistan toinen puoli koskee isompaa aluetta. Siihen myös Arhinmäki alussa viittasi kutsumalla paikkaa alueeksi, joka on kaavoitettu käymättä siellä.

Kun Paavo Arhinmäki kävi ensimmäisen kerran Stansvikin metsässä, alkoi hän heti vastustaa metsän paikalle rakentamista. Tämän alueen rakentamisen mahdollistava kaava onkin nyt uudelleenarvioitavana

Kun Paavo Arhinmäki kävi ensimmäisen kerran Stansvikin metsässä, alkoi hän heti vastustaa metsän paikalle rakentamista. Tämän alueen rakentamisen mahdollistava kaava onkin nyt uudelleenarvioitavana Kuva: Jussi Virkkunen

Vanhan metsän päälle kaavoitettiin taloja, ja kaava ehti saada lainvoiman. Arhinmäki on vastustanut aina Stansvikin metsään rakentamista. Kun oikeustie oli kuljettu loppuun, oli vielä yksi oljenkorsi käyttämättä – poliittinen puoli. Eri valtuustoryhmistä löytyi tarpeeksi tahtoa arvioida lainvoimainen kaava uudelleen.

– Eihän tällaista ole koskaan aiemmin tapahtunut, Arhinmäki sanoo.

Jatkossa kaavoituksessa pitää entistä enemmän hakea kestävää tasapainoa ja katsoa, mihin voidaan rakentaa ja minne, Arhinmäki toteaa.

– On ihan selvää, että kohta ei tule olemaan yhtäkään kaavaa, johon ihmiset olisivat tyytyväisiä.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela.

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

Noora Kotilainen on sotaa, militarismia, kriisejä ja kärsimystä työssään käsittelevä valtiotieteilijä ja historian tutkija, joka käsittelee kolumneissaan aikaamme leimaavia synkkiä ja väkivaltaisia ilmiöitä.

Noora Kotilaisen kolumni: Tappaminen sodassa on juridisesti oikeutettua, mutta lopulta yksilö on yksin tekojensa kanssa

Eduskunta keskusteli valtioneuvoston puolustusselonteosta täysistunnossa Helsingissä 18. kesäkuuta 2025.

Käännekohtien kevät – Mitä jäi mieleen politiikan alkuvuodesta 2025?

Uusimmat

Lahden Vesijärven sataman menneisyys avautuu kiehtovalla tavalla Timo Sandbergin Surmasatamassa.

Huumekauppaa ja väkivaltaa Vesijärven satamassa – Timo Sandberg jatkaa Lahti-sarjaansa varmoin ottein

Mapuchekansan edustajat juhlivat juhannukseen sijoittuvaa uutta vuottaan We Tripantua Vilcúnissa, 700 kilometriä Santiagon eteläpuolella.

Chilen etelän haava – Mapuche-kansan maakiista hakee ratkaisuaan

Elina Backmanin viisi dekkaria muodostavat ulkoasuaan myöten yhtenäisen sarjan.

Elina Backmanin Saana Havas -dekkarit kaipaisivat voimakasta uusiutumista

Kuvituskuvassa Bukelen vastainen mielenosoitus San Salvadorissa. Kansalaisyhteiskunnan tila käy yhä ahtaammaksi Latinalaisessa Amerikassa. Useat maat ovat säätäneet lakeja, jotka tekevät kansalaisjärjestöjen toiminnasta vaikeampaa tai suorastaan mahdotonta. Viimeisen vuoden aikana lakeja on säädetty muun muassa Venezuelassa, Paraguayssa, Perussa ja El Salvadorissa.

Latinalainen Amerikka kiristää otettaan kansalaisjärjestöistä

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

 
02

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

 
03

Rukoilen: Älä äänestä demareita

 
04

Onko Jussi Halla-aho fasisti?

 
05

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

03.07.2025

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

02.07.2025

Zimbabwessa pienet jyvät pelastavat maanviljelijän päivän

01.07.2025

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

01.07.2025

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

30.06.2025

Tatiana Elf aukoo uusia uria suomitrilleriin pätevässä esikoisessaan Huijari

29.06.2025

Noora Kotilaisen kolumni: Tappaminen sodassa on juridisesti oikeutettua, mutta lopulta yksilö on yksin tekojensa kanssa

29.06.2025

Samuli Laihon trilleri Pelon piiri on juuri niin jännittävä kuin sen nimi lupaa

28.06.2025

Rukoilen: Älä äänestä demareita

28.06.2025

Käännekohtien kevät – Mitä jäi mieleen politiikan alkuvuodesta 2025?

28.06.2025

Väinö Linnan klassikko valtaa Pyynikin

27.06.2025

Neljä nostoa sotilasliiton huippukokouksesta – Nato suostui Trumpin saneluun

27.06.2025

Toisenlaista väenmusiikkia – iskelmällisyyden, ryyppylaulujen ja popin nollari

27.06.2025

Velkaongelmaa ylläpidetään ja ratkotaan käppyröillä, jotka eivät kestä kriittistä tarkastelua

27.06.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025

Tiede luo toivoa, kun maailma myllertää

17.04.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään