Kun intialainen Nordan Otzer oli juuri aloittanut lääkärinuransa, puhelinsoitto kotoa Ladakhista muutti hänen elämänsä. Otzerista kehkeytyi kansanvalistaja, joka lisää tietoisuutta kohdunkaulansyövästä.
– Olin töissä maaseutusairaalassa Tamil Nadussa, kun perheeni soitti ja kertoi äitini terveyden heikentyneen. Äitini kaipasi läsnäoloani kotona, korva-, nenä- ja kurkkulääketieteeseen erikoistunut Otzer muistelee.
Nykyään hän työskentelee lääkärinä ja sosiaalityöntekijänä synnyinseuduillaan Ladakhissa, Himalajan ylängöllä.
– Kun näin vuoteenoman äitini, hädin tuskin tunnistin häntä. Vasta nyt hän paljasti minulle, että oli kärsinyt satunnaisesta alavatsan kivusta, joka oli ajan mittaan pahentunut. Valitettavasti hän meni lääkäriin vasta kun kohdunkaulasyövän aiheuttama kipu oli muuttunut sietämättömäksi, Otzer kertoo.
Kohdunkaulasyöpä on maailmanlaajuisesti naisten neljänneksi yleisin syöpä. WHO:n mukaan 90 prosenttia sairastumisista ja kuolemista tapahtuu alhaisen ja keskitulotason maissa. Vuonna 2020 uusia tapauksia oli noin 604 000 ja kuolleita noin 342 000.
Tieto olisi voinut pelastaa
Otzer kertoo, että hänen äitinsä lennätettiin New Delhiin saamaan hoitoa. Silti äidin tila heikkeni ja tauti nujersi hänet muutamassa päivässä.
– Koko matkan kotoa Delhiin äitini piti kiinni kädestäni, kenties toivoen, että hänen lääkäripoikansa pystyisi pelastamaan hänen henkensä. Valitettavasti en voinut tehdä muuta kuin voimattomana katsoa, kun hän hiljalleen hiipui pois, Otzer suree.
Äiti olisi voinut pelastua, jos tämä olisi ollut tietoinen kohdunkaulasyövän riskistä.
Poikaa surettaa erityisesti se, että äiti olisi voinut pelastua, jos tämä olisi ollut tietoinen kohdunkaulasyövän riskistä.
– Äitini kuolema muutti urani suunnan, sai minut jäämään tänne auttamaan omaa yhteisöäni.
Tietoa hankalien yhteyksien päähän
Nordan Otzer käynnisti tiedotuskampanjan kohdunkaulasyövästä sekä Ladakhin naisten papilloomavirusseulonnan. Paikallisen tukijan Stanzin Dawan ja singaporelaisen Swee Chong Quekin johtamien vierailevien lääkärien avulla Otzer on järjestänyt yli 140 informaatio- ja seulontatilaisuutta kautta Ladakhin.
– Me olemme seuloneet tähän mennessä 12 400 naista. Heistä joka kymmenennellä on ihomuutoksia, jotka ennakoivat syöpää. Ilman ajoissa aloitettua hoitoa näistä muutoksista voi kehittyä syöpä, Otzer selittää.
Logististen haasteiden ohella on muitakin hankaluuksia, kuten naisten ujous.
Ladakhissa on paljon etäisiä ja hyvin hankalien yhteyksien päässä sijaitsevia kyliä. Maaston aiheuttamien logististen haasteiden ohella on muitakin hankaluuksia, kuten naisten ujous.
– Ladakhin naiset ovat pidättyväisiä eivätkä keskustele avoimesti terveysasioistaan, eivät edes omien perheenjäsentensä kanssa. Kun aloitin kohdunkaulansyövän seulontaohjelman, he olivat huomattavan vastahakoisia. Aivan aluksi naiset myös kaihtoivat katsekontaktia eivätkä esittäneet mitään kysymyksiä, Otzer sanoo.
– Ajan myötä he muuttuivat vastaanottavaisemmiksi ja alkoivat osallistua seulontoihin.
Kymmeniä miljoonia rokotetaan
Intiassa kohdunkaulansyöpä on naisten toiseksi yleisin syöpä, ja tautia on siellä eniten maailmassa. Intian terveys- ja perheministeriö aikoo rokottaa 68 miljoonaa pikkutyttöä papilloomavirusta vastaan vuoden 2025 loppuun mennessä ja sen jälkeen vielä 11,2 miljoonaa yli yhdeksänvuotiasta tyttöä vuosittain.
Tutkimus on osoittanut, että tietoisuudella ja terveyspalveluiden saatavuudella on merkittävä rooli kohdunkaulansyövän ehkäisyssä. Mitä aiemmin hoito aloitetaan, sitä parempi on toipumisennuste. Intiassa kaupunkialueilla selvitään hengissä useammin kuin maaseudulla, sillä terveydenhoitoa on kaupungissa paljon paremmin saatavilla.