Dominikaanisen tasavallan ja Haitin rajalla virtaavalla Massacrejoella on veroisensa nimi.
Jo 1700-luvulla Karibian saaren siirtomaavallat Espanja ja Ranska kävivät joella verisiä taisteluja. Myöhemmin vuonna 1937 joesta tuli joukkomurhan näyttämö, kun dominikaanilainen diktaattori Rafael Trujillo määräsi armeijan ampumaan 30 000 haitilaista viljelijää sen rannalle.
Nyt Massacrejoella kiistellään jälleen. Syynä on maiden välejä hiertävä kastelukanaali.
Kanaalia kaivavat omin päin kuivuudesta kärsivät haitilaiset viljelijät. Dominikaaninen tasavalta syyttää heitä veden varastamisesta yhteisellä rajajoella.
Poliittiseen tuuliajoon ajautunut Haiti ei ole onnistunut pysäyttämään kaivamista. Syyskuun puolivälissä Dominikaaninen tasavalta vastasi sulkemalla maiden välisen 376 kilometriä pitkän rajan armeijan voimin.
Rajasulku uhkaa kurjistaa etenkin Haitin jengiväkivallan kurjistamaa taloutta. Mutta kaivajat eivät silti aio luovuttaa.
Joet kuivuvat
Haitilainen Gisèle Util vastaa puhelimeen puutarhatuolista Koillis-Haitin maaseudulta. Hän pahoittelee hidasta vastaamista viesteihin. Syrjäseudulla puhelinverkko kaatuu tämän tästä.
Util on maaperän suojeluun perehtynyt agronomi. Hän työskentelee ympäristökonsulttina ja kiertää Haitin maaseudulla selvittämässä, miten haitilaisten viljelijöiden oloja voitaisiin parantaa.
– Eri puolilla Haitia viljelijät ovat hyvin haavoittuvassa asemassa. Joissain paikoissa jokien kuivuminen on johtanut jopa kotieläinten menehtymiseen, Util sanoo.
”Kanaalissa ei ole enää kyse vain vedestä.”
Kuivuudesta on tullut viljelijöille riesa, mutta se ei ole heidän ainut murheensa. Viime vuosina Haitia ovat ravistelleet myös erilaiset luonnonkatastrofit.
Vuonna 2010 tuhoisa maanjäristys vei 200 000 haitilaisen hengen. Pahaa tuhoa teki myös vuoden 2021 järistys. Saarelle on iskenyt tasaisin väliajoin tulvia aiheuttavia hurrikaaneja.
Utilin mielestä kanaalikonfliktia tuleekin tarkastella globaalin ilmastokriisin valossa.
– Nämä viljelijät ovat joutuneet kestämään monia ympäristötuhoja. Kanaali mahdollistaa heille edes jonkinlaisen sadon ja tukee näin myös alueen ruokaturva, Util sanoo
Kenen syy?
Dominikaanisessa tasavallassa ollaan kuitenkin sitä mieltä, että haitilaiset ovat myös itse syypäitä vesipulaansa.
– Haitilaiset ovat kaataneet kaikki metsänsä, ja siksi he ovat jääneet ilman vettä. Nyt he yrittävät viedä myös Dominikaanisen tasavallan vedet, sanoo Dominikaanisen tasavallan tiedeakatemian jäsen, geologi Osiris de León.
Dominikaanisessa tasavallassa metsien talouskäyttö on lailla kielletty. Haitissa metsiä kaadetaan edelleen erityisesti polttopuuksi ruuanlaittoon.
Dominikaanisen tasavallan kansallisen vesivarainstituutin entisen johtajan Olgo Férnandezin mukaan haitilaisten kanaalihanke uhkaa pahentaa kuivuutta myös joen toisella puolella.
– Lähes kahdentuhannen dominikaanilaisen riisinviljelijän ja karjankasvattajan elinkeino on vaarassa, Férnandez sanoo.
Molemmat asiantuntijat pitävät haitilaisten kanaalia ekologisesti ja juridisesti ongelmallisena.
– Haitilaiset eivät ole tehneet ympäristövaikutuksen arviointeja kanaalista, vaikka sen vaikutukset ulottuvat joen alajuoksun ekologisesti haavoittuvaan kosteikkoon, Férnandez sanoo.
Dominikaanisella tasavallalla on kuitenkin itsellään yksitoista kanaalia Massacrejoen varrella, Haitilla taas ei yhtään. Eikö se ole epäoikeudenmukaista?
– Kanaalit sijaitsevat Dominikaanisen tasavallan mailla. Myös Haiti saa rakentaa omalla puolellaan mitä haluaa, mutta rajavesialueella veden käyttöön on oltava yhteisymmärrys, León sanoo.
Haitissa valtaa pitävät jengit
Kanaalin rakennuksen aloitti alun perin Haitin ex-presidentti Jovenel Moïses vuonna 2018. Viiden kilometrin mittaisen betoniuoman oli määrä ohjata Massacrejoen vettä Haitin puolelle ja mahdollistaa kolmentuhannen hehtaarin maatalousmaan kastelu.
Huhtikuussa 2021 kanaali koetteli ensimmäisen kerran Karibian maiden diplomaattisia suhteita. Silloin Dominikaaninen tasavalta väitti, että Haiti oli pimittänyt tiedon rakennushankkeestaan.
Dominikaaninen tasavalta myös syytti Haitia vuonna 1929 maiden välille solmitun rauhan ja yhteistyön sopimuksen rikkomisesta. Se muun muassa kieltää yhteisten rajavesien virtaukseen puuttumisen.
Orastava konflikti sekä kanaaliprojekti kuitenkin jäädytettiin, kun presidentti Moïses ammuttiin kotiinsa kesäkuussa 2021. Presidentin kuolema loi Haitiin valtatyhjiön – sen jälkeen maassa ei ole ollut toimivaa hallintoa.
Nyt Haitissa valtaa pitävät aseelliset jengit ja tilannetta on verrattu sotaolosuhteisiin. Vuoden alusta lähtien jengivälikohtauksissa on kuollut jo 2 500 ihmistä ja tuhansia on loukkaantunut.
– Haitin yhteiskunta on kaoottisessa tilassa, kuvailee ilmapiiriä Pariisin Sorbonnen yliopistossa työskentelevä haitilainen maantieteilijä Jean-Marie Théodat.
Maiden välillä jännitteitä
Dominikaanista tasavaltaa on kritisoitu ylimitoitetusta reaktiosta haurasta naapurivaltiotaan vastaan. Rajasulkua vahtivat nyt joen rannalla partioivat aseistetut sotilaat.
Théodatin mukaan kiistan taustalla kalvaa historiallinen vallan tasapainottelu maiden välillä.
Jo siirtomaa-aikana Dominikaanista tasavaltaa hallinnoinut Espanja ja Haitin siirtomaaisäntä Ranska ottivat jatkuvasti mittaa toisistaan.
Vuonna 1804 Haiti julistautui itsenäiseksi orjakapinaksi kutsuttujen tapahtumien seurauksena. Dominikaaninen tasavalta seurasi perässä vuonna 1844. Se itsenäistyi kuitenkin Haitista, sillä kapinallinen naapuri oli kaapannut myös espanjalaisilta ohjat käsiinsä.
1900-luvulla Haitin omavaltaiset hallitsijat ajoivat maan talousongelmiin. Vallan vaaka Karibian saarella kääntyi toisinpäin. Yhdysvaltojen kanssa kaveeraavan Dominikaanisen tasavallan asema vaihtui altavastaajasta tahdin määrääjäksi. Jännitteet maiden välillä ovat jatkuneet.
– Kahtiajaosta kertoo sekin, miten osapuolet puhuvat rajajoesta. Dominikaanilaiset kutsuvat sitä Dajabónjoeksi, kun taas Haitissa se tunnetaan Massacrejokena, Théodat sanoo.
Rajalle rakennetaan muuria
Viime aikoina itsekin köyhyyden kanssa kamppaileva Dominikaaninen tasavalta on syyttänyt Haitin pääministeri Ariel Henryä omien ongelmiensa kaatamisesta rajan taakse.
Kymmenettuhannet haitilaiset ovat paenneet naapurimaahan jengiväkivaltaa ja köyhyyttä. Dominikaanisen tasavallan presidentti Luis Abinader on pakkopalauttanut heitä takaisin vedoten maan kantokyvyn kuormittumiseen. Vuonna 2022 hän alkoi rakentaa maiden rajalle muuria estääkseen haitilaisten pääsyn maahan.
Jean-Marie Théodin mukaan rajapolitiikka heijastaa Dominikaanisen tasavallan nationalistista politiikkailmapiiriä.
– Voimannäyte Haitia kohtaan pohjustaa Luis Abinaderin ensi vuoden presidentinvaalikampanjaa. Keskeinen teema on vahvan kansallishengen nostatus haitilaisten kustannuksella, Théodat sanoo.
Haitissa kanaalin rakennustyöt etenevät rajasulusta huolimatta vauhdilla. Sosiaalisen median kampanjat ovat poikineet hankkeelle raha- ja materiaalilahjoituksia. Kanaalin ympärillä on myös järjestetty kaivajia tukevia mielenilmauksia.
Kaivuutöistä vastaa haitilainen Maribarouxin tasangon maanviljelijöiden järjestö. Sen puheenjohtaja Jean Brévil Westonin mukaan kanaali on heille elämän ja kuoleman kysymys.
– Päädymme mieluummin haudatuksi kanaaliin, kun lopetamme kaivamisen, Weston sanoo haitilaisen Magik9-radion haastattelussa.
– Jos emme nyt löydä vettä maanviljelykselle, se on meidän loppumme, Weston sanoo.
Haitin yhteishenki paranee
Kiista vedestä jatkaa kuohumistaan. Lokakuun lopussa haitilaiset vaativat korvauksia rajasulun aiheuttamista taloudellisista tappioista. Dominikaanisessa tasavallassa tähän ei ole suostuttu. Maan armeijan sotilaat partioivat edelleen rajaporteilla.
Jean-Marie Théodatin mukaan vesikonflikti on kuitenkin poikinut jotain hyvääkin. Haitissa se on nostattanut yhteishenkeä kurjuuden ja jengiväkivallan keskellä.
– Väkivallan taltuttamiseksi on suunniteltu kansainvälistä sotaoperaatiota. Mutta en usko, että kestävä muutos tulee ulkopuolelta. Haitilaisten tulee itse rakentaa tulevaisuudelle uusi suunta, Théodot sanoo.
Ratkaisun siemen saattaa kajastaa kanaalin päässä.
– Kanaalissa ei ole enää kyse vain vedestä. Siitä on tullut haitilaisille uudelleenrakentamisen symboli.