Baarissa on hurja meno. Rangoon Nightsin asiakkaat tanssivat ja baaritiskillä cocktailsekoitin sheikkaa, kun bändi Born In Burma pumppaa biittiään.
Nyt ei kuitenkaan olla Rangoonissa eikä Burmassa eli Myanmarissa, vaan Chiangmaissa Thaimaan pohjoisosissa. Siitä on kehittynyt sodan repimästä ja armottoman sotilasjuntan hallitsemasta maasta paenneiden, etsintäkuulutettujen ja aktivistien keskus.
Baari on myanmarilaisten maanpakolaisten suosiossa. Sellaisten kuin aavemaisella viehkeydellä tanssiva Sakura, joka rentoutumisen ohessa kerää varoja Myanmarin sotilasjunttaa vastustavalle vallankumousliikkeelle. Sakura on hänen taistelijanimensä. Kotitaustaltaan hän on maanviljelijä, englantia hän oppi buddhalaisessa luostarissa.
Yli 20 000 poliittista vankia
Sakuran avustusprojekti syntyi sattumalta. Hänen serkkunsa pidätettiin vuonna 2021, ja tämä katosi vankilajärjestelmään. Sakura arveli, että serkkua saatetaan pitää pahamaineisessa Inseinin vankilassa. Asianajajien neuvosta hän toimitti vankilaan ruokapaketin, joka oli osoitettu serkulle. Paketin vastaanottaminen todisti, että serkku todella oli Inseinissä.
Sakura jakoi tämän niksin vangin olinpaikan selvittämiseen Facebookissa ja alkoi pian saada avunpyyntöjä toisten vankien perheiltä. Nyt hän vetää pientä ryhmää, joka toimittaa ruokapaketteja poliittisille vangeille.
– Paketit ovat heille viesti: emme unohda sinua ja tuemme sinua yhä, Sakura sanoo.
Avustettavia vankeja on tällä hetkellä noin 35, mutta poliittisia vankeja on Myanmarissa yli 20 000. Yli 1 500 on kuollut vankeudessa joko voimankäytön tai heitteillejätön seurauksena. Vankien määrä kasvaa kaiken aikaa, ja sotilasjuntta onkin saanut aikaan vankilarakentamisen buumin. Se onkin niitä aniharvoja yhteiskunnan sektoreita, joka on hyötynyt sisällissodasta.
Vuonna 2022 Sakuran ruokapakettiprojekti siirtyi Myanmarista Thaimaahan. Hän pakeni, kun poliisi ratsasi hänen kotinsa Yangonissa. ”En voi palata”, hän sanoo.
Unohdetun sodan paikalliset sankarit
Sakuran pieni, mutta tehokas operaatio on luonteenomainen Myanmarin sodalle. Sota on maan rajojen ulkopuolella laajalti unohdettu, väestö ei saa juurikaan apua ulkopuolelta eivätkä maassa toimivat kansainväliset instituutiot ja humanitaariset järjestöt ole tehokkaita. Sen sijaan Myanmarin sisällä syntyneet elinvoimaiset kansalaisyhteiskunnan järjestöt toimivat ja luovat edellytyksiä paremmalle huomiselle.
Sakuran paketeissa on keittopulveria, jolla saa vankilan latteaan soppaan makua, pikanuudeleita, keksejä, rakastetun teenlehtisalaatin aineksia, antibakteerista saippuaa, pyykinpesuainetta, shampoota, hammasharja ja tahnaa. Paketissa on lisäksi kullanarvoista Premier-kahvia, joka toimii vankien kesken valuuttana.
Sakuran ryhmällä on noin kolmen miljoonan kyatin (n. 786 euroa katupörssissä) kuukausibudjetti. Ruokapakettien lisäksi Sakura lähettää rahaa perheille, joiden leiväntuojat ovat telkien takana. Yksi heistä on yangonilaisen hotellin parikymppisen vastaanottovirkailijan äiti. Tytär on saanut viidentoista vuoden vankeustuomion.
– Hänen rikoksensa oli lahjoittaa rahaa noin kymmenen Yhdysvaltain dollarin arvosta vastarintaliikkeelle. Poliisi takavarikoi hänen puhelimensa ja löysi tiedon maksusta maksusovelluksesta. Hänen äitinsä on sairas ja työkyvytön, Sakura selittää.
Pakettien toimittaminen ei ole mitään ruokalähettihommaa. Varat ostoksiin lähetetään Thaimaasta monin eri keinoin, ja ryhmän jäsenet tekevät ostokset ja paketoivat ne. Samalla he ovat vaarassa joutua pidätetyksi terrorismin tukemisesta. Paketit annetaan vankien asianajajille, jotka toimittavat ne edelleen pidätettyjen perheenjäsenille, jotka vievät ne vankilaan vieraillessaan sukulaistensa luona.
Joillekin naispuolisille pidätetyille pakettiin laitetaan hygieniatuotteita, ja joskus ryhmältä pyydetään vaatteita ja alusvaatteita, mutta budjetti ei veny kaikkeen.
lehti 