Kirjoitit, että valtiovarainministeriö on alkanut päivittää hallituksen työllisyystoimien vaikutuksia alaspäin. Syynä on ilmeisesti ristikkäisvaikutusten huomiointi. Mitä se tarkoittaa, STTK:n pääekonomisti Patrizio Lainà?
Ristikkäisvaikutuksilla tarkoitetaan sitä, että toimenpiteet kohdistuvat samaan kohderyhmään ja tätä pyritään ottamaan huomioon vaikutusarvioinneissa. Ristikkäisvaikutusten huomioimisella pyritään ehkäisemään samojen ihmisten laskemista työllistyviksi useampaan kertaan.
Ristikkäisvaikutusten huomiointi on myönteistä, sillä niiden huomiointi antaa realistisemman kuvan politiikkamuutoksen työllisyysvaikutuksesta. Valtiovarainministeriö on kuitenkin ottanut huomioon vain muutaman ristikkäisvaikutuksen.
Hallituksen ajamat työllisyystoimet voivat syödä merkittävän osan toistensa työllisyysvaikutuksista ja kokonaisuutena vaikutukset työllisyyteen voivat jäädä melko mitättömiksi.
Kuinka merkittävistä muutoksista on kyse?
Ristikkäisvaikutukset voivat olla todella merkittäviä. Esimerkiksi ansiosidonnaisen työttömyysturvan leikkaamisen eli porrastamisen työllisyysvaikutus putoaa 17 700:sta 12 800:aan eli lähes 5 000 henkilöllä. Työllisyysvaikutus putoaa siis 28 prosenttia, kun otetaan huomioon velvoitetyöllistämisen ja eläkeputken lakkauttaminen sekä työssäoloehdon pidentäminen kuudesta kahteentoista kuukauteen.
Työllisyysvaikutus putoaisi vielä selvästi enemmän, jos huomioitaisiin kattavasti myös muut ristikkäisvaikutukset. Esimerkiksi asumistuen leikkaamisen huomiointi pudottaisi ansiosidonnaisen porrastamisen työllisyysvaikutusta entisestään.
Lisäksi on tärkeää huomata, että ristikkäisvaikutusten huomiointi ei pudottaisi vain ansiosidonnaisen porrastamisen työllisyysvaikutusta vaan myös asumistuen leikkaamisen työllisyysvaikutusta.
Hallituksen ajamat työllisyystoimet voivat syödä merkittävän osan toistensa työllisyysvaikutuksista ja kokonaisuutena vaikutukset työllisyyteen voivat jäädä melko mitättömiksi.
Eivätkö työllisyystoimien vaikutukset ole ylipäätään suhdanteista riippuvaisia? Eli VM voi sanoa, että toimet työllistävät mutta niissä ei oteta huomioon, kuinka paljon työpaikkoja on saatavilla.
Kyllä, suhdanteet vaikuttavat paljon todelliseen työllisyyskehitykseen. Valtiovarainministeriö pyrkii arvioimaan työllisyystoimien rakenteellisia vaikutuksia eli niissä ei huomioida suhdanteita tai riittämätöntä kysyntää.
On mahdollista, etteivät valtiovarainministeriön arvioimat työllisyysvaikutukset koskaan toteudu. Ne ovat enemmänkin teoreettisia laskelmia. Lisäksi laskelmiin liittyy aina paljon epävarmuutta.
Lopuksi: Mitä VM:n päivitys tarkoittaa hallituksen työllisyystavoitteelle?
Hallitus on sitonut työllisyystavoitteensa valtiovarainministeriön teoreettiseen laskelmaan. Periaatteessa on mahdollista, että hallituksen tavoite työllisyyden parantumisesta 100 000 henkilöllä täyttyy, vaikka nurinkurisesti työllisiä olisi todellisuudessa vähemmän kuin Orpon hallituksen aloittaessa.
Koska hallitus on sitoutunut valtiovarainministeriön arvioihin, tarkoittaa työllisyystoimien vaikutusten päivittyminen alaspäin sitä, että hallituksen työllisyystavoite karkaa kauemmaksi. Esimerkiksi budjettiriihessä tehdyt päätökset vaikuttavatkin työllisyyteen aiemmin ilmoitettua vähemmän myös valtiovarainministeriön teoreettisessa laskelmassa.
On hyvä kysymys, kannattaako työllisyystavoitetta sitoa tällaiseen teoreettiseen laskelmaan, joka ei kerro todellisesta työllisyyskehityksestä paljoakaan.
lehti 