Vasemmistoliitolle mitattiin tänään julkaistussa Ylen puoluekannatuskyselyssä 10,9 prosentin kannatus. Se on huikea tulos puolueelle, joka sai 7,1 prosenttia äänistä viime eduskuntavaaleissa. Viimeksi vasemmistoliiton kannatus oli näin korkealla 25 vuotta sitten, vuoden 1999 eduskuntavaaleissa. Tuolloin 10,9 prosentin kannatuksella tuli 20 paikkaa eduskuntaan.
Vasemmistoliiton kannatus on ollut melkoisessa nousukiidossa koko Petteri Orpon (kok) oikeistohallituksen virkakauden ajan. Eikä ihme: vasemmistoliitto on johdonmukaisimmin haastanut hallituksen politiikkaa ja tarjonnut sille vaihtoehtoja.
Takana ovat myös kesäkuun eurovaalit, jossa vasemmistoliitto teki kaikkien aikojen yllätystuloksen ja triplasi paikkamääränsä europarlamentissa. Puolue on saanut myös yli 4 000 uutta jäsentä edellisten eduskuntavaalien jälkeen.
Lyhyesti sanottuna voitaneen todeta, että vasemmistoliitto on nyt puolueena kiinnostavampi – tai seksikkäämpi, kuten puoluesihteeri Anna Mäkipää asian ilmaisi – kuin pitkään aikaan.
Tätä taustaa vasten on hieman kummallista, ettei kukaan ole vielä julkisesti kertonut haluavansa ryhtyä näin hyvässä iskussa olevan puolueen puheenjohtajaksi. Pohjatyö on tehty ja perusta on kunnossa, eli ei muuta kuin kaasu pohjaan.
Pohjatyö on tehty ja perusta on kunnossa, eli ei muuta kuin kaasu pohjaan.
Europarlamentaarikko ja ex-ministeri Jussi Saramoa povattiin ennakkosuosikiksi, mutta hän kieltäytyi hommasta tultuaan valituksi Euroopan parlamentin jäseneksi todeten, että puheenjohtajuutta ei Brysselistä hoideta.
Oululainen kansanedustaja Hanna Sarkkinen, ex-ministeri hänkin, odottaa lasta. Kun vasemmistoliitto valitsee uutta puheenjohtajaa, on Sarkkinen todennäköisesti synnytysosastolla.
Kaksi henkilöä on tähän mennessä kertonut harkitsevansa ehdokkuutta: helsinkiläiset kansanedustajat Veronika Honkasalo ja Minja Koskela. Vastikään eduskuntaan palannut Pia Lohikoski kertoo luvanneensa harkita puheenjohtajaehdokkuutta. Myös kansanedustaja Timo Furuholmin nimeä on pyöritelty mahdollisena puheenjohtajana, mutta hän ei ole vielä kertonut, harkitseeko harkitsevansa puheenjohtajuutta.
Harkita toki saa. Puolueen puheenjohtajuus on vaativa urakka, ja siinä altistaa itsensä sekä julkiselle että puolueen sisäiselle kritiikille. Vasemmistoliitto kuitenkin tarvitsee puheenjohtajan, jonka johdolla puolue lähtee ensi vuoden kunta- ja aluevaaleihin. Puolueella on nyt nostetta, ja hyvää nousuvirettä pitää osata hyödyntää. Viimeinen päivä esittää puheenjohtajaehdokkaita on 1. syyskuuta. Aikaisempi on toki parempi, sillä pitempikään keskustelu puolueen tulevaisuudesta ei ole pahitteeksi.
Li Andersson on johtanut vasemmistoliittoa vuodesta 2016, ja hän on työnsä puoluejohtajana tehnyt. Vaikka Andersson onkin poikkeuksellisen lahjakas ja taitava poliitikko, ei puolue – varsinkaan vasemmistopuolue – voi olla yhden henkilön henkilökohtaisen suosion varassa. On syytä myös mainita, että Li Andersson oli puheenjohtajaksi valituksi tullessaan suhteellisen kokematon ensimmäisen kauden kansanedustaja. Hänen pitkäjänteisen työnsä hedelmiä korjataan nyt.
Yle Uutiset julkaisi tällä viikolla kyselyn puolueen vaikuttajien suosikeista seuraavaksi puheenjohtajaksi. Ylen kyselyn tulokset antavat osviittaa puheenjohtajakisasta, mutta liikaa johtopäätöksiä niistä ei pidä vetää. Vasemmistoliiton seuraavasta puheenjohtajasta eivät nimittäin päätä nykyinen puoluejohto, eduskuntaryhmä, europarlamentaarikot tai puoluevaltuusto, vaan valinnan tekevät vasemmistoliiton noin 13 000 jäsentä jäsenäänestyksellä. On syytä pitää mielessä, että heistä noin kolmasosa on liittynyt puolueeseen viimeisten puolentoista vuoden aikana.
Jäsenäänestyksessä puolueen puheenjohtajasta voivat äänestää kaikki vasemmistoliiton jäsenet, jotka ovat liittyneet jäseniksi 20.9.2024 mennessä.
Kirjoittaja on KU:n politiikan toimittaja.
Juttua korjattu 8.8.2024 klo 12:06: Jussi Saramo on europarlamentaarikko, ei kansanedustaja.
uutiskirje 