Nyt se on virallista: Minja Koskela tavoittelee vasemmistoliiton puheenjohtajuutta

Vasemmistoliiton helsinkiläinen kansanedustaja Minja Koskela kertoo KU:lle olevansa käytettävissä puolueensa seuraavaksi puheenjohtajaksi. Maaliskuusta asti puheenjohtajuutta harkinnut Koskela on ensimmäinen virallisesti kisaan ilmoittautunut ehdokas.

– Pohdin tätä pitkään koko kesän, Koskela kertoo KU:n haastattelussa.

– Eniten siinä mietitytti henkilökohtaisen elämän sovittaminen tähän haasteelliseen, mutta innostavaan tehtävään. Tulin siihen tulokseen, että aina varmasti löytyy syitä siihen, miksi en lähtisi. Minulla on kova palo osallistua vasemmistolaisen liikkeen kehittämiseen, ja puheenjohtajan paikka on sellainen, joka aukeaa aika harvoin, Koskela pohtii.

Vasemmistoliiton puheenjohtajana on toiminut vuodesta 2016 Li Andersson, jonka johdolla puolue nousi hallitukseen vuoden 2019 eduskuntavaalien jälkeen. Andersson ilmoitti tänä keväänä luopuvansa puheenjohtajuudesta ja asettuvansa ehdolle eurovaaleissa. Li Andersson valittiin Euroopan parlamentin jäseneksi kesäkuussa 2024 Suomen historian kaikkien aikojen suurimmalla henkilökohtaisella äänimäärällä.

Vaikka vasemmistoliiton seuraavasta puheenjohtajasta on liikkunut huhuja ja spekulointia koko kevään ja kesän ajan, mutta tähän mennessä vain Minja Koskela on ilmoittautunut kisaan mukaan. Muutenkin vasemmistoliiton puheenjohtajan paikalle ei ole liiemmin tunkua. Ehdokkuutta on kertonut harkitsevansa helsinkiläinen kansanedustaja Veronika Honkasalo. Myös kansanedustaja Timo Furuholm Varsinais-Suomesta on saanut kannatusta puolueväen keskuudessa, mutta hän ei ole kertonut, harkitseeko ehdokkuutta.

Minja Koskela valittiin Helsingin kaupunginvaltuustoon 5 612 äänellä kesäkuussa 2021. Kuva: Antti Yrjönen

Vaihtoehdosta valtavirraksi

Minja Koskela kiittää väistyvää puheenjohtajaa Li Anderssonia siitä, että hän on tehnyt valtavan hyvää työtä.

– Kannatuksemme on korkealla sekä gallupeissa, vaaleissa että uusien jäsenten määrässä. Siitä tilanteesta on innostavaa lähteä tekemään, Koskela toteaa.

Hän katsoo, että tällä hetkellä vasemmistoliiton tehtävä oppositiopuolueena on haastaa hallituksen leikkauksia.

– Ne ovat paitsi inhimillisesti, myös taloudellisesti järjettömiä.

Samaan hengenvetoon Koskela toteaa, että vasemmistoliitto ei voi jäädä vain vastustamaan hallitusta. Vaikka vasemmistoliitolla on vahva perinne protestiliikkeenä, jossa Koskela itsekin myöntää olleensa aina vahvasti mukana, hän uskoo, että protestilla on potentiaalia nousta valtavirraksi.

– Tavoitteena on, ettemme olisi enää vain vaihtoehto, vaan että meistä tulisi valtavirtaa, hän linjaa.

Koskela arvioi, että samalla kun pääministeri Petteri Orpon (kok) oikeistohallitus edistää toimia, jotka poteroivat ihmisiä ja polarisoivat yhteiskuntaa, on vasemmistoliitto se puolue, joka pystyy luomaan valoisaa tulevaisuuskuvaa hallituspolitiikan vastapainoksi.

”Politiikkamme perustuu siihen, että vahvistamme hyvinvointivaltion rakenteita.”

– Politiikkamme perustuu siihen, että vahvistamme hyvinvointivaltion rakenteita. Sillä voimme saada vielä laajempaa kannatusta.

Moniääninen ja -puolinen liike

Minja Koskelan mukaan on syytä vaalia ja vahvistaa sitä, että vasemmistoliitto on aidosti moniääninen ja monipuolinen liike.

– Uusi jäsenistömme on kaupunkilaista ja nuorta, mutta meillä on todella paljon kaikenlaisia jäseniä. On ihmisiä eri puolilta Suomea, erilaisista yhteiskuntaluokista ja taustoista. Moninaisuus on meidän vahvuutemme, Koskela sanoo.

– Pystymme käymään sisäisesti kiivastakin keskustelua yhteisistä linjoista, ja puheenjohtajan tehtävä on puolustaa niitä. Se on äärimmäisen tärkeä ja keskeinen asia.

Puhuttaessa vasemmiston myönteisestä tulevaisuuskuvasta, on Minja Koskelan mukaan katsottava Suomen lisäksi maailmalle ja muualle Eurooppaan.

– Kun katsomme vaalituloksia Ranskassa, Britanniassa ja muissa Pohjoismaissa, näemme, että ihmiset ympäri Eurooppaa ovat kyllästyneet kurjistavaan leikkauspolitiikkaan ja holhoavaan oikeistomeininkiin. Tässä on tilaisuus olla paitsi osa Suomessa kasvavaa ja vahvistuvaa vasemmistoa, mutta myös osa eurooppalaista liikettä, Koskela sanoo.

Sama tapahtuu hänen mukaansa myös alueilla.

– Meillä on paljon kasvupotentiaalia paitsi globaalisti, myös alueellisesti ja paikallisesti. Meillä on mahdollisuus olla valtavirtaa kaikkialla vaihtoehdon sijaan, Koskela toteaa.

Hyvinvointivaltion kasvatti

Koskela on ensimmäisen kauden kansanedustaja. Hän nousi eduskuntaan Helsingistä yli 10 000 äänen siivittämänä kevään 2023 vaaleissa.

Lapsena Koskela asui Lahden Metsäkankaan lähiöissä. Itseään Koskela kuvailee hyvinvointivaltion kasvatiksi.

– Lapsena kotona oli paikoin hyvinkin niukkaa, mutta olen voinut kouluttautua, koska suomalainen yhteiskunta on sen mahdollistanut. Tätä hyvinvointivaltion pohjaa oikeistohallitus nyt murtaa leikkaamalla heikoimmilla olevien toimeentulosta, Koskela sanoo.

Ennen politiikkaa Koskela on työskennellyt muun muassa musiikinopettajana, puhelinmyyjänä ja R-kioskin kassana. Hän on julkaissut kolme tietokirjaa.

Vasemmistoliiton puheenjohtajia pitää esittää viimeistään 1. syyskuuta kello 16 mennessä. Jos ehdokkaita on enemmän kuin yksi, järjestetään puheenjohtajasta neuvoa antava jäsenäänestys. Äänestystulos julkistetaan puoluevaltuuston kokouksessa 19.10., missä puheenjohtaja virallisesti valitaan.

Lue lisää: Vasemmistoliiton Minja Koskela pelkää, että taloudessa tehdään taas samat virheet