Lokakuussa 2020 paimentolaisjoukot hyökkäsivät maanviljelijä Lami Kwasun kotikylään Nigerian Kadunan osavaltiossa. Kwasu nappasi kolmevuotiaan poikansa selkäänsä ja yritti paeta, mutta häntä ammuttiin ja hän menetti tajuntansa. Hän tuli tajuihinsa sairaalassa kaksi viikkoa myöhemmin.
Kwasun poika selvisi hengissä nelituntisesta hyökkäyksestä, joka jätti jälkeensä yli 30 palanutta taloa, kymmeniä haavoittuneita ja yli 20 kuollutta kyläläistä. Kuolleiden joukossa oli myös Kwasun äiti. Hyökkääjät pakenivat ennen turvallisuusjoukkojen saapumista.
Hyökkäys oli vain yksi monista, jotka ovat raskauttaneet Kadunan osavaltiota viime vuosina. Jännitteet maanviljelijöiden ja karjan kasvattajien välillä ovat kiristyneet, ja ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watchin mukaan noin 60 000 ihmistä on tapettu ja yli 300 000 on joutunut jättämään kotiseutunsa.
Kuivuus ajaa etelään
Viime vuonna fulani-kansaan kuuluneet paimentolaiset hyökkäsivät jouluaattona Grace Mahanin kotikylään Bokkosissa. Mahanin esikoispoika ja yli 200 kylän muuta asukasta murhattiin. Mahan itse onnistui pakenemaan ja elää nyt pakolaisleirissä.
– Kaikki tuhottiin, eläimemme ja talomme, he tuhosivat kaiken. Minä en saanut mukaani kuin vaatteet ylläni, Mahan kertoo.
Tilanteen on laukaissut Nigerian pohjoisosan kuivuus, joka on yhdistetty ilmastonmuutokseen. Alueen vuosittainen sademäärä on vähentynyt alle 600 millimetriin. Etelässä sataa vuodessa noin 3 500 millimetriä. Niinpä paimentolaisilla on painetta siirtyä etelään etsimään karjalleen vehreitä laitumia.
Kilpailu niukkenevista resursseista
Nigeriassa on karjaa noin 20 miljoonaa päätä ja määrä kasvaa nopeasti. Afrikan väkirikkaimman valtion 200 miljoonan ihmisväestö kasvaa myös nopeasti.
Karjalaumojen ja ihmisväestön yhtäaikainen kasvu on vienyt maanviljelijät ja paimentolaiset kilpailemaan niukkenevista resursseista, ja se on johtanut Saharan eteläpuolisen Afrikan verisimpiin lukeutuvaan konfliktiin.
Nyt yhteenotot ovat leviämässä maan eteläisiin osavaltioihin. Paimentolaiset syyttävät maanviljelijöitä karjavarkaiksi ja maanviljelijät syyttävät karjan kasvattajia luvattomasta tunkeutumisesta peltomaille ja sadon tuhoamisesta. Joukkomurhia puolin ja toisin tapahtuu kiihtyvään tahtiin.
Molemminpuolista syyttelyä
Viime vuosina konfliktia on yhä useammin tulkittu etnis-uskonnollisena kriisinä, eikä kamppailuna resursseista. Nigerian keskivyöhykkeen alkuperäiset asukkaat ovat voittopuolisesti kristittyjä, kun taas fulanit ovat etupäässä muslimeja. Lisäksi fulanit nähdään siirtokuntien perustajina.
Kristilliset ryhmät niin Nigeriassa kuin maan ulkopuolellakin kutsuvat hyökkäyksiä ”islamilaiseksi valloitussodaksi”. Näkemykselle antaa pontta se tosiasia, että jihadistiryhmien ja poliittisten murhien lisäännyttyä Nigeriasta on kehkeytynyt yksi maailman vaarallisimmista paikoista olla kristitty. Viime vuonna koko maailmassa tapettiin uskontopohjaisista syistä lähes 5 000 kristittyä, heistä 90 prosenttia Nigeriassa.
Jotkut Nigerian pohjoisosien muslimit puolestaan näkevät kristittyjen hyökkäykset fulaniyhteisöjen kimppuun hyökkäyksinä islamia vastaan. Se taas johtaa koston vaatimiseen ja väkivaltaisten yhteenottojen kierteeseen.
Nigerian muut muslimiryhmät ovat johdonmukaisesti tuominneet molempien osapuolten surmateot ja vakuuttaneet, ettei hyökkäysten takana ole uskonnollisia tarkoitusperiä.
Hallitusten kyvyttömyys konfliktin perisyynä
Teksasilaisen Collin Collegen kansallisen turvallisuuden professori Oludate Ogunlana syyttää Nigerian hallituksia resurssikamppailun muuttumisesta uskonnolliseksi kriisiksi. Hallitukset ovat jo vuosikymmenien ajan laiminlyöneet aluetta ja jättäneet puuttumatta sitä rasittaviin uskonnollisiin jännitteisiin, etnis-poliittisiin kriiseihin, köyhyyteen, työttömyyteen ja lukutaidottomuuteen.
Nigeria on maallinen valtio, mutta uskonnolla on tärkeä rooli maan politiikassa. Poliitikot käyttävät usein hyväkseen uskonnollisia tunteita houkutellessaan äänestäjiä vaalikamppailuiden aikana. Sosiaalis-poliittiset ongelmat paisuvat uskonnollisiksi kriiseiksi. Esimerkiksi Kadunan osavaltiohallituksen vuoden 2000 suunnitelma ottaa käyttöön sharia-laki synnytti kristittyjen protestin, joka eskaloitui sarjaksi konflikteja, joissa kuoli 2 000 ihmistä.
– Uskonnollinen suvaitsemattomuus nousee köyhyydestä, eikä vain aineellisessa mielessä, vaan myös ideatasolla. Suurin osa Nigerian keskiosan maanviljelijöistä ja karjan kasvattajista on suhteellisen köyhiä. Kun ottaa huomioon alueella jo valmiiksi vallinneet uskonnolliset jännitteet ja hallituksen kyvyttömyyden ratkaista lukutaidottomuuden kaltaisia ongelmia, ei yllätä, että maanviljelijöiden ja karjan kasvattajien kriisi nyt kiertyy uskonnon ympärille, Ogunlana pohtii.
Nykyhallituksen muutkin kriitikot sanovat, ettei se anna kriisille sen ansaitsemaa huomiota. Tappamisen hillitsemiseksi on tehty jotain, mutta esimerkiksi esitys laitumien järjestämiseksi kaatui paikallisten kristittyjen vastustukseen. Kristityt näkivät aloitteen strategiana, jolla autetaan karjan kasvattajia valtaamaan maata ja edistämään islamia.
Koston kierre muuttuu vaikeammaksi katkaista
Oludate Ogunlana suosittaa kriisin taltuttamiseksi yhteisöjen omaa lainvalvontaa ja tiuhaan tahtiin järjestettäviä uskonnollisten ja perinteisten johtajien pyöreän pöydän keskusteluja.
– Hallituksen täytyy edistää hallintoa, joka ottaa mukaan kaikki kansalaiset. Sen täytyy taata, että eri uskonnolliset yhteisöt saavat tasavertaisen edustuksen päätöksenteon kaikilla tasoilla. Se voi synnyttää luottamusta ja yhteenkuuluvuuden tunnetta eri uskonnollisten ja etnisten ryhmien kesken, Ogunlana sanoo.
Kun kriisi pahenee, konfliktin synnyttämät haavat syvenevät ja koston kierre muuttuu aina vain vaikeammaksi katkaista. Karjan kasvattaja Abdulrahman Muhammed kertoo, että jouluaaton hyökkäyksen jälkeen kristityt hyökkäsivät joulupäivänä Bokkosin fulani-yhteisöjen kimppuun.
– He polttivat taloni ja monia muita. Onnistuin pääsemään pakoon, mutta karjaani varastettiin. Toivon, että paikallisten ja karjan kasvattajien välillä olisi vuoropuhelua, jotta tappaminen loppuisi, Muhammed sanoo.
lehti 