Taas tänään on siirrytty kesäajasta talviaikaan ja siirretty kelloja tunnilla, mikä närästää useimpia eurooppalaisia. Siksi kellojen siirtelyn lopettamista edistävä ryhmä kokoaa voimansa uudelleen Euroopan parlamentissa. Vasemmistoliiton Merja Kyllönen on siinä mukana.
Kesäaikadirektiivistä luopumisesta näytti vuonna 2018 tulevan totta, kun tuona syksynä Euroopan komission puheenjohtaja esitti, että kesäaikaa säätelevästä direktiivistä luovutaan jo keväällä 2019. Kellojen siirtely alkoi tällä erää vuonan 1981.
Mutta toisin kävi, kun koronapandemia sotki suunnitelmat. Se vei huomion vuosiksi toisaalle.
– Nyt herättelemme asian parissa työskennelleen meppiryhmän uudelleen henkiin ja ensimmäisenä toimena olemme kirjelmöineet komission puheenjohtajalle, jotta hän ottaa kellojen siirtelyn uudelleen agendalle ja asia viedään lopultakin vuosien odottelun jälkeen maaliin, Kyllönen kertoo.
”Jos ratkaisu vaan saadaan maaliin, niin kumpikin aika pysyvänä passaa.”
Koko ilmiö eurooppalaisittain on lähtöisin Saksasta ja Itävallasta, joissa vuonna 1916 päätettiin siirtää kelloja niin, että kesällä olisi pidempään valoisaa työskentelyaikaa. Näin pyrittiin säästämään energiaa.
Suomessa kesäajan käyttöönottoa pohdittiin ensimmäistä kertaa jo vuonna 1922. Ensimmäinen kokeilu Suomessa tapahtui vuonna 1942, mutta tuolloin se lopetettiin saman tien.
Kellojen siirtäminen koskee nykyisin kaikkiaan noin 1,6 miljardia eurooppalaista ja pohjoisamerikkalaista ihmistä.
Aika kuunnella eurooppalaisia
Kyllönen toteaa, että on aika kuunnella eurooppalaisia.Euroopan komission julkisen kuulemisen yhteydessä tehdyssä kyselyssä 84 prosenttia vastanneista ilmoitti olevansa valmis luopumaan kellojen kääntelystä, joka tapahtuu nyt kahdesti vuodessa.
Kyselyyn vastasi ennätykselliset 4,6 miljoonaa eurooppalaista
– Kesäaikadirektiivistä on vuosien varrella tullut jonkinlainen symboli sille, kuunnellaanko kansalaisia EU:ssa vaiko ei. Nyt uuden parlamentin ja komission on näytettävä yhdessä jäsenmaiden kanssa, että kuunnellaan, Kyllönen sanoo.
Hän arvioi, että prosessi voi kuitenkin viedä vuosia.
– Vaikka periaatteessa komissiolla on valmis esitys vuodelta 2018, täytyy uuden komission ottaa asia agendalleen ensin ja sopia prosessista, hän sanoo ja toteaa, että komission liikennekomissaariehdokas suhtautui asiaan myönteisesti.
– Siinä mielessä asialla on hyvät pohjat edetä, hän arvioi.
– Väistämättä menee kuitenkin muutama vuosi, ellei saada pikakaistaa aikaiseksi.
Kumpikin käy
Muutosta ei juurikaan vastusteta, mutta keskustelua on herättänyt se, jäädäkö talviaikaan vai edetäänkö kesäajalla jatkossa.
– Siitä on käyty kovimmat väännöt, hän kertoo.
Hänelle itselleen ei ole suurta merkitystä, jäisikö voimaan kesä- vai talviaika.
– Haluaisin, että siirtely saataisiin loppumaan. Onkin alkanut tuntua, että jos ratkaisu vaan saadaan maaliin, niin kumpikin aika pysyvänä passaa, kunhan siinä sitten pysyttiin, hän sanoo.
Kellojen siirtelyn on todettu vaikuttavan ihmisten terveyteen. Se lisää muun muassa sydäninfarktien määrää.
uutiskirje 