Vasemmistoliiton kansanedustaja Johannes Yrttiaho arvioi, että pääministeri Petteri Orpon (kok.) johtama oikeistohallitus uhkaa tieteen vapautta.
– Hallitus uhkaa tieteen vapautta esityksellään, jossa tutkimusrahoituksen ja tutkimuksen rajoja sanelisivat kulloinenkin ulkopolitiikan virallinen linja tai epämääräisiksi jäävät kansallinen turvallisuus ja kansainväliset velvoitteet, hän sanoo.
Yrttiaho jätti asiasta perjantaina eriävän mielipiteen perustuslakivaliokunnan lausuntoon, joka käsittelee Suomen Akatemiaa koskevaa lakiesitystä.
”Tutkimuksen ”turvallistaminen” on vaarallinen kehityssuunta.”
Ristiriitaa perustuslain kanssa
Hallituksen esityksen mukaan lakiin lisättäisiin säännös, jonka mukaan muun muassa tutkimuksen rahoittamista koskevien Akatemian tehtävien hoitaminen ei saa olla ristiriidassa Suomen kansallisen turvallisuuden, kansainvälisten velvoitteiden tai Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan kanssa.
Perustuslakivaliokunta vaati yksimielisesti lausunnossaan sivistysvaliokuntaa ehdottomasti poistamaan perustuslain vastaisena viittauksen ulko- ja turvallisuuspolitiikan noudattamiseen.
Yrttiaho katsoo eriävässä mielipiteessään, että muidenkin tieteen vapautta uhkaavien kriteerien poistaminen laista olisi välttämätöntä.
– Perustuslakiongelmien ratkaisemiseksi ei riitä, että vaatimus virallisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan noudattamisesta poistetaan. Myöskään epämääräiset ja monitulkintaiset viittaukset kansalliseen turvallisuuteen ja kansainvälisiin velvoitteisiin eivät sovi Suomen Akatemian rooliin ja tieteen vapauteen. Ne mahdollistavat kriittisen tutkimuksen vaientamisen, Yrttiaho sanoo.
Muitakin kiistanalaisia kriteerejä
Toisin kuin valiokunnan enemmistö Yrttiaho katsoo, että muutkin kiistanalaiset kriteerit tulisi poistaa tai vähintäänkin täsmentää niitä niin, ettei tutkijoiden oikeutta valita tutkimusaiheensa ja -menetelmänsä rajoiteta.
Tämä olisi edellytys lain säätämiseksi normaalissa järjestyksessä.
Yrttiaho muistuttaa siitä, että vapaus tutkimuskohteiden, kysymyksenasettelujen ja menetelmien valintaan on perustuslaissa turvatun tieteen vapauden ydintä.
– Suomen Akatemian asema tieteellisen tutkimuksen keskeisenä julkisena rahoittajana tarkoittaa, että Akatemian rahoituspäätöksillä on merkittävä vaikutus tutkimuskohteiden valintaan ja tutkimuksen kysymyksenasetteluihin koko tiedeyhteisössä, hän sanoo.
Olemassa oleva laki riittää
Yrttiaho painottaa sitä, että mahdollisia turvallisuusriskejä voidaan tehokkaasti ehkäistä olemassa olevalla lainsäädännöllä. Siihen ei tarvita nyt esitettyä lakimuutosta.
– Tutkimuksen ”turvallistaminen” on vaarallinen kehityssuunta, hän arvioi.
– Euroopan unionin neuvosto on laatinut tutkimusturvallisuutta koskevat suositukset jäsenmaille. Suomessa ollaan etunojassa ja kiireellä viemässä suosituksia lakiin. Lakiin kirjattuina ne kangistaisivat pienen kansan tiede- ja sivistyselämän nopeasti. Uhkana on muun muassa tutkijoiden itsesensuuri.
Yrttiaho kehottaa miettimään, halutaanko suomalaiselle tiedeyhteisölle pukea kansallisen turvallisuuden päällystakki.
– Mielestäni sellainen ei kuulu sivistysvaltioon, hän sanoo.
uutiskirje 
