KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kotimaa

Ekonomisti katsoi Suomen kansantalouden tilaa ja hämmästyi: ”Tässähän on päädytty koronaepidemiatalouteen ilman koronaepidemiapolitiikkaa”

No tuskin Suomi kuitenkaan lamassa vielä on, vaikkakin pitkittyneessä taantumassa, Jussi Ahokas tiivistää.

No tuskin Suomi kuitenkaan lamassa vielä on, vaikkakin pitkittyneessä taantumassa, Jussi Ahokas tiivistää. Kuva: Antti Yrjönen

KU kysyi talouden tilasta, Bios-tutkimusyksikön ekonomisti Jussi Ahokas vastasi.

Jussi Virkkunen
15.3.2025 8.30

KU: Bios-tutkimusyksikön ekonomisti Jussi Ahokas, kirjoitit Blueskyssä, että Orpon hallituksen aikana Suomen talous on palannut koronavuoteen 2020. Mitä tarkoitat tällä?

Jussi Ahokas: Tilastokeskus julkaisi perjantaina vuoden 2024 kansantalouden vuositilinpidon ja oikeastaan hämmästyin tarkastellessani talouden makrokuvaa sektorinäkökulmasta – erityisesti talouden eri sektoreiden ylijäämien ja alijäämien kautta. Nimittäin aivan samoin kuin pahimpana koronavuonna 2020, jolloin talous jouduttiin epidemian rajoittamiseksi sulkemaan, myös viime vuonna julkiset alijäämät olivat hyvin suuret, minkä vastinparina puolestaan kotitaloudet, yritykset ja rahoituslaitokset kartuttivat merkittäviä ylijäämiä.

Ulkomaan sektori oli molempina vuosina hieman alijäämäinen eli ulkomailta Suomeen maksettiin enemmän tuloja kuin täältä ulkomaille. Lisäksi bruttokansantuote supistui vuonna 2023 jo toista vuotta peräkkäin, mikä vertautuu vuoden 2020 nopeaan arvonlisäyksen supistumiseen. Näiltä osin talouden makronäkymä oli siis vuonna 2024 hyvin samanlainen kuin vuonna 2020.

Tämän hämmästyksen summasin sitten niin, että tässähän on päädytty koronaepidemiatalouteen ilman koronaepidemiapolitiikkaa. Ihmeellisellä tavalla viimeaikaiset talouden dynamiikat ovat johtaneet samanlaisiin lopputuloksiin talouden sektoreiden välisten rahavirtojen suhteen, kuin mitä tapahtui koronaepidemian räjähtämisen vuonna 2020.

KU: Voiko vielä sanoa, kuinka paljon tilanteesta johtuu hallituksen toimista ja kuinka paljon kyse on ulkoisista tekijöistä?

JA: Totta kai molemmat ovat näihin tulemiin vaikuttaneet, mutta on mahdotonta sanoa vielä, tai ehkä koskaan, missä suhteessa. Jos nyt sellaisella intuitiivisella ”nopeasti fläppitaululle” -tekniikalla edellisten lopputulosten syitä lähtisin erittelemään, niin seuraavia asioita ennen kaikkea korostaisin.

Ensimmäiseksi aiempia vuosia korkeammalle jäänyt korkotaso näyttää edelleen hillitsevän investointihalukkuutta Suomen taloudessa, mikä näkyy ennen kaikkea yksityisen sektorin kasvaneena ylijäämänä.

Orpon hallituksen taloudelliset seuraukset: koronavirusepidemiatalous ilman koronavirusepidemiapolitiikkaa.

#talous

[image or embed]

— Jussi Ahokas (@ahokasjaj.bsky.social) 14. maaliskuuta 2025 klo 9.51

Toiseksi ehkä jonkinlainen yleisempi taloudellinen epävarmuus on padonnut kotimaisen kysynnän kasvua, mikä on heijastunut yksityisten ylijäämien lisäksi myös ulkomaan sektoriin tuonnin selvänä alenemisena. Suomen vaihtotase on siksi kääntynyt ylijäämäiseksi, vaikka viennin veto on ollut melko heikkoa viime vuodet.

Kolmanneksi kokonaisveroaste on pudonnut vuodesta 2022 noin 1,3 prosenttiyksikköä, mihin on vaikuttanut ennen kaikkea työttömyysvakuutusmaksujen alennukset, joita ei ole muilla veronkorotuksilla kompensoitu.

Neljänneksi julkisten sosiaali- ja terveyspalvelumenojen kasvu on jatkunut vahvana väestörakenteellisista sekä sote-uudistukseen liittyvistä syistä johtuen.

ILMOITUS
ILMOITUS

Viidenneksi sosiaalietuuksien vähitellen kumuloituvat leikkaukset näyttävät vaikuttavan negatiivisesti talouden kulutusalttiuteen, kun pienituloisten tulot pienenevät suhteessa parempituloisiin. Tämä tietenkin sitten lisää kotitalouksien säästämistä makrotasolla tarkasteltuna.

”No tuskin Suomi kuitenkaan lamassa vielä on”

Eli syitä voidaan etsiä yhtä lailla Euroopan keskuspankin rahapolitiikasta, kotimaisesta talousluottamuksesta, kroonistuvasta talouden alikysyntätilanteesta, väestörakenteellisista tekijöistä kuin myös hallituksen budjettipolitiikasta, joka on julkisuudessa esitetty paljon tiukempana talouskuripolitiikkana kuin mitä se sitten todellisuudessa on ollut.

Kiinnostavaahan tässä on myös se, että vaikka julkiset alijäämät ovat todella suuria, niillä ei näytä olevan merkittävää talouden kasvua kirittävää vaikutusta. Monet muut tekijät kuin alijäämän koko näyttävätkin nyt hallitsevan Suomen talouden suunnan määrittymistä.

KU: Miten tilanne on ajautunut näin synkäksi? Euroopassa on yleisesti vaikea taloustilanne, mutta Suomi on joissain arvioissa ajautunut lamaan.

JA: No tuskin Suomi kuitenkaan lamassa vielä on, vaikkakin pitkittyneessä taantumassa. Euroopassahan taloustilanne on vaihteleva ja esimerkiksi eteläisissä euromaissa viime vuodet ovat olleet parasta kasvun ja työllisyyden aikaa sitten 2000-luvun alun ja ajan ennen eurokriisiä. Pohjoisemmassa on toki sitten ollut vaikeampaa eri syistä johtuen.

Meillä ehkä korkoympäristö ja Venäjän markkinoiden sulkeutuminen ovat olleet suurimmat tekijät, Ruotsissa myös korkoympäristö, mutta Saksassa sitten energiakriisi ja vientimarkkinoiden sulaminen muun muassa Kiinassa.

Ja ainahan Saksan ja Ruotsin talouden meininki vaikuttaa Suomen talouteen enemmän kuin vaikka Espanjan ja Italian talouksien. Eli voidaan ajatella, että Suomen talouteen on iskenyt yhtä aikaa monenlaisia erityisiskuja ja siksi ollaan siinä missä ollaan.

KU: Nyt hallitus puuhaa puolustusmenojen lisäämistä. Samaan aikaan se hellii ajatusta leikkauspolitiikan jatkamisesta. Yhdistelmä kuulostaa aika vaaralliselta, koska miljardien lisäpanostus aseisiin tarkoittaisi mittavia lisäleikkauksia.

JA: Oikeastaan hallituksen leikkauspolitiikan ja sopeutuspolitiikan, josta on jo päätetty, vaikutukset iskevät talouteen kovimmillaan vasta tänä kuluvana vuonna 2025. Sitten on Trumpin hallinnon maailmantalouteen tuoma mieletön epävarmuus ja jo aktivoitu tullipolitiikka, jotka varmasti syövät myös Euroopan taloudellista aktiviteettia.

Myöskään nopeaa korkojen alentumista tänä vuonna ei ole enää näköpiirissä ja todennäköisesti sellainen saadaan vain äkillisen taantuman yllättäessä Suomen ja muut euromaat. Jos hallitus tekee vuoden 2024 toteutuneista alijäämistä sen johtopäätöksen, että sopeutusta on tehtävä vielä paljon kovemmalla kädellä, jälleen uhkana on heikentää suhdannetta niin sanotulla myötäsyklisellä politiikalla. Ehkä emme pääse taantumasta sitten lainkaan irti ja työttömyys lukkiutuu korkealle tasolle useaksi vuodeksi.

Mitä sitten puolustusmäärärahojen lisääminen tähän kokonaisuuteen vaikuttaisi? Jos sen seurauksena suomalainen puolustusvälinetuotanto kasvaisi merkittävästi, sehän olisi vain positiivista tilanteessa, jossa talouden tuotantokapasiteettia on käyttämättä ja puolustusvalmiutta pitää parantaa.

”Suomen talouteen on iskenyt yhtä aikaa monenlaisia erityisiskuja”

Jos taas se tarkoittaisi pääasiassa tuonnin lisääntymistä, eivätkä rahat jäisi kotimaiseen kiertoon, makrotaloudellinen vaikutus saattaisi olla jopa huono. Varsinkin, jos samalla leikattaisiin sosiaalietuuksista ja sosiaalipalveluista tai muuten rajoitettaisiin kansalaisten tuloja esimerkiksi veronkorotuksilla. Paljon siis riippuu siitä, mitä puolustusmäärärahoilla käytännössä tehdään, kulutuksen laadusta.

KU: Hallitus odottaa kasvua samaan tapaan kuin Samuel Beckettin näytelmässä odotetaan herra Godot’a, joka ei vain koskaan saavu. Toki Risto Murron työryhmä tarjosi kasvun edellytyksiksi perintö- ja lahjaveron poistamista ja valtion omaisuuden myyntiä. Mitä hallituksen pitäisi nyt tehdä?

JA: Luulen, että hallitus tietää varsin hyvin, mitä sen pitää vielä tehdä. Tämä on ollut jokseenkin selvää hallitusohjelman ensi päivistä lähtien ja nyt Murron työryhmän kautta saatiin vielä kirkastusta niistä toimista, mitä hallitukselta kautensa lopulta odotetaan.

Mutta jos leikitellään sellaisella ajatuksella, että hallitus haluaisi tulevina vuosina vahvistaa varmasti Suomen talouden kasvua, parantaa työllisyyttä, alentaa työttömyyttä ja kohentaa julkisyhteisöjen alijäämien suhdetta bruttokansantuotteeseen, sen pitäisi lisätä kulutusta sekä investointeja kirittäviä menoja ja kiristää sellaisia veroja, joiden vaikutus taloudelliseen aktiviteettiin on pieni.

Lisäksi hallituksen kannattaisi ajaa Euroopan tasolla sellaista talous- ja yhteiskuntapolitiikkaa, joka laittaa koko talousalueella pyörät pyörimään niin, että hyöty siitä valuu myös suomalaiseen suhdanteeseen.

Elintärkeää tällaisen makrotalouspolitiikan ajamisessa on se, että sen tulokset ovat laadullisesti järkeviä: Euroopan turvallisuus vahvistuu, kestävyyssiirtymä etenee ja vauhdittuu sekä sosiaalinen resilienssi ja kilpailukyky laajasti ymmärrettynä vahvistuvat.

Tällä tavalla Eurooppa saisi näissä maailman myrskyissä jälleen kiinni strategisesta autonomiastaan ja määräisi itse maanosan suunnan tästä tulevaisuuteen. Tällaiseen eurooppalaiseen projektiin nykyisen Suomen hallituksenkin kannattaisi osallistua.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela.

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

Noora Kotilainen on sotaa, militarismia, kriisejä ja kärsimystä työssään käsittelevä valtiotieteilijä ja historian tutkija, joka käsittelee kolumneissaan aikaamme leimaavia synkkiä ja väkivaltaisia ilmiöitä.

Noora Kotilaisen kolumni: Tappaminen sodassa on juridisesti oikeutettua, mutta lopulta yksilö on yksin tekojensa kanssa

Eduskunta keskusteli valtioneuvoston puolustusselonteosta täysistunnossa Helsingissä 18. kesäkuuta 2025.

Käännekohtien kevät – Mitä jäi mieleen politiikan alkuvuodesta 2025?

Uusimmat

Lahden Vesijärven sataman menneisyys avautuu kiehtovalla tavalla Timo Sandbergin Surmasatamassa.

Huumekauppaa ja väkivaltaa Vesijärven satamassa – Timo Sandberg jatkaa Lahti-sarjaansa varmoin ottein

Mapuchekansan edustajat juhlivat juhannukseen sijoittuvaa uutta vuottaan We Tripantua Vilcúnissa, 700 kilometriä Santiagon eteläpuolella.

Chilen etelän haava – Mapuche-kansan maakiista hakee ratkaisuaan

Elina Backmanin viisi dekkaria muodostavat ulkoasuaan myöten yhtenäisen sarjan.

Elina Backmanin Saana Havas -dekkarit kaipaisivat voimakasta uusiutumista

Kuvituskuvassa Bukelen vastainen mielenosoitus San Salvadorissa. Kansalaisyhteiskunnan tila käy yhä ahtaammaksi Latinalaisessa Amerikassa. Useat maat ovat säätäneet lakeja, jotka tekevät kansalaisjärjestöjen toiminnasta vaikeampaa tai suorastaan mahdotonta. Viimeisen vuoden aikana lakeja on säädetty muun muassa Venezuelassa, Paraguayssa, Perussa ja El Salvadorissa.

Latinalainen Amerikka kiristää otettaan kansalaisjärjestöistä

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

 
02

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

 
03

Rukoilen: Älä äänestä demareita

 
04

Onko Jussi Halla-aho fasisti?

 
05

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

03.07.2025

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

02.07.2025

Zimbabwessa pienet jyvät pelastavat maanviljelijän päivän

01.07.2025

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

01.07.2025

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

30.06.2025

Tatiana Elf aukoo uusia uria suomitrilleriin pätevässä esikoisessaan Huijari

29.06.2025

Noora Kotilaisen kolumni: Tappaminen sodassa on juridisesti oikeutettua, mutta lopulta yksilö on yksin tekojensa kanssa

29.06.2025

Samuli Laihon trilleri Pelon piiri on juuri niin jännittävä kuin sen nimi lupaa

28.06.2025

Rukoilen: Älä äänestä demareita

28.06.2025

Käännekohtien kevät – Mitä jäi mieleen politiikan alkuvuodesta 2025?

28.06.2025

Väinö Linnan klassikko valtaa Pyynikin

27.06.2025

Neljä nostoa sotilasliiton huippukokouksesta – Nato suostui Trumpin saneluun

27.06.2025

Toisenlaista väenmusiikkia – iskelmällisyyden, ryyppylaulujen ja popin nollari

27.06.2025

Velkaongelmaa ylläpidetään ja ratkotaan käppyröillä, jotka eivät kestä kriittistä tarkastelua

27.06.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025

Tiede luo toivoa, kun maailma myllertää

17.04.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään