Ibrahim Basheer hyppää veneestään ja katoaa mereen. Parin piinaavan pitkän minuutin kuluttua hän nousee pintaan, haukkaa syvään happea ja katoaa jälleen. Basheer toistaa sukelluksiaan seuraavan puolen tunnin ajan. Kun hän vihdoin kiipeää veneeseensä, hänen kaulassaan oleva verkkopussi pullistelee simpukoita. Basheer lepää hetken, ja katoaa jälleen mereen. Sukellukset jatkuvat, kunnes veneen pohjalla oleva kori on täynnä.
Kalastajaperheen vesa Ibrahim Basheer aloitti simpukoiden sukeltamisen 28 vuotta sitten, 18-vuotiaana. Lisäksi hän on työskennellyt hengenpelastajana Thiruvananthapuramissa viimeiset 17 vuotta. Nyt Basheer on yksi sadoista Keralan eteläisen piirikunnan kalastajista, joiden toimeentulo on uhattuna.
Keralan aluehallituksen ja Adani-konsernin yhteisesti toteuttama Vizhinjamin kansainvälinen merisatamahanke on saanut julkisuutta satamaa ympäröivien alueiden ekosysteemien vahingoittamisesta. Alueen simpukansukeltajien mukaan lajin elinympäristö on heikentynyt merkittävästi noin kymmenen viime vuoden aikana.
– Ennen sataman rakentamista keräsin samassa ajassa kahdesta neljään koria isoja simpukoita. Päivän sukelluksesta sai helposti 3000–5000 rupiaa (28–55 euroa). Nyt simpukat ovat pieniä ja niitä on vähemmän. Ansaitsen tuskin kolmanneksen aiemmista tienesteistäni, Basheer sanoo ja esittelee korissa olevia simpukoitaan.
Ongelmat huomattuaan paikallinen simpukansukeltajien yhdistys sopi, ettei pieniä simpukoita poimita, vaan niiden annetaan kasvaa. Basheerin ja muiden sukeltajien tyrmistykseksi simpukat eivät kuitenkaan vaikuttaneet enää kasvavan täysikokoisiksi ollenkaan.
Eroosio romahdutti sillan
Vuonna 2023 julkaistu Our beaches, our sea -raportti käsittelee satamahankkeen vaikutuksia Vizhinjamin alueen biologiseen monimuotoisuuteen. Raportissa luetellaan 225 erilaista nilviäislajia Vizhinjamin biodiversiteetin osana. Monimuotoisuuden vahingoittuminen vaikuttaa 27 kylän kalastajiin, jotka käyttävät kalasatamaa.
Patrick Anthony on sukeltanut simpukoita Valiyathuran sillan lähistöllä jo lähes vuosikymmenen ajan. Alue on ollut vireä kalojen elinympäristö, mutta viime vuosina sen ekosysteemissä on tapahtunut raju muutos. Lisäksi 70 vuotta vanha silta romahti viime vuonna. Paikalliset yhteisöt sekä tieteelliset asiantuntijat syyttävät onnettomuudesta Vizhinjamin sataman rakennustöitä ja niistä johtuvaa eroosiota.
– Saan hädin tuskin kerättyä kaksi koria päivässä. Vaikka simpukoiden markkinahinta on noussut, me kalastajat saamme niistä edelleen vanhan hinnan. Se on ollut merkittävä menetys toimeentulollemme jo jonkin aikaa, Anthony sanoo.
Kalastajat saivat korvauksia
Keralan kalastusministeriön apulaisjohtaja Anil Kumari myöntää, että sataman rakentaminen ja siihen liittyvät ruoppaustyöt ovat vaikuttaneet simpukoiden elinympäristöön. Keralan hallinto on kuitenkin maksanut korvauksia simpukansukeltajille, joihin satamahanke on vaikuttanut suoraan.
– Tiedossamme on, että Vizhinjamin sataman lähialueilla simpukoiden ekosysteemi on pahasti häiriintynyt. Olemme maksaneet korvauksia, koska kalastajayhteisöille aiheutuu menetyksiä pitkällä aikavälillä, Kumari sanoo.
Säännöllisestä simpukankalastuksesta riippuvaisille kalastajille, joita on noin 50, korvauspaketti oli 1 250 000 rupiaa (noin 13 750 euroa). Vastaavasti yli 150:lle kausiluonteisesti simpukoita pyytävälle kalastajalle tarjottiin 200 000 rupian (noin 2 200 euron) korvauspakettia.
Anil Kumar torjuu kalastajien väitteet siitä, että Vizhinjamin sataman rakentaminen olisi vaikuttanut simpukoiden lisääntymiseen ja kasvukiertoon näillä alueilla.
– Siitä ei ole tieteellistä näyttöä. Aiemmin kalastajat saivat runsaasti saalista. Nyt, kun pyynti on vähentynyt, he ovat alkaneet pyydystää pienempiä ja nuorempia simpukoita, mikä puolestaan vaikuttaa simpukoiden normaaliin kasvuun, Kumar sanoo.
Keralan yliopiston vesibiologian ja kalastuksen laitoksen johtaja, tohtori Appukuttannair Biju Kumar puolestaan yhtyy kalastajien kertomukseen. Hän kasvoi itsekin sataman lähellä sijaitsevassa Mulloorissa, joka on tunnettu kukoistavasta ekosysteemistään ja simpukoistaan. Biju Kumarin mukaan alueen simpukoiden koko on pienentynyt huomattavasti siitä, mitä se oli ennen sataman tuloa.
– Ruoppauksesta ja sataman rakennustoimista johtuva sedimentaatio ja liettyminen ovat johtaneet simpukoiden ravinto- ja kasvusyklien häiriintymiseen. Tutkimusten mukaan alueella on alkanut esiintyä myös myrkyllistä planktonia, Biju Kumar toteaa.
Myrkyllisiä levät menestyvät vesissä hapettomuuden vuoksi. Ne vaikuttavat simpukoiden kasvuun ja voivat aiheuttaa haittavaikutuksia myös sukeltajille. Useat simpukansukeltajat valittavatkin kutinasta ja ihotulehduksista. Biju Kumarin mukaan simpukkatuho vain pahenee, kun satama otetaan tulevaisuudessa käyttöön.
Ibrahim Basheer palaa saaliineen Kovalamin rannalle. Kun hän laskee simpukkakorin hiekalle, pari kalakauppiasta saapuu tarkastamaan sen sisällön. Lyhyen keskustelun jälkeen Basheer myy simpukat toiselle kauppiaista 500 rupian (noin 5,5 euron) hintaan.
– Sanoinhan, etten saa niistä paljoa. Se on lähes kahden tunnin työn hinta, Basheer sanoo ja kohauttaa olkapäitään.
uutiskirje 
