Avainsana: Budjetti

Keskiluokan verotusta kiristää ensi vuonna Sipilän hallituksen kiky-sopimus.

Opetusministeri Li Andersson vaati 60 miljoonan rahoitusta heti ensi vuonna.

Opetus- ja kulttuuriministeriön täydennysehdotus saapui VM:n valmisteluun sellaisessa vaiheessa, että sitä ei ole enää ehditty huomioida kokonaisuudessaan.

Vasemmistoliitossa toimintaa pidetään ”erikoisena” ja ministeriön katsotaan ylittäneen valtuutensa.

Opetus- ja kulttuuriministeriö lähetti täydennyksen budjettiehdotukseensa, mutta valtiovarainministeriö ei ehtinyt enää käsitellä sitä. Tämän vuoksi OKM:n budjettiehdotuksen sisällössä on suuria...

”Kunnille osoitettavat määrärahat varhaiskasvatuksen ryhmäkokojen pienentämiseen ja varhaiskasvatusoikeuden laajentamiseen ovat tärkeitä hyvinvointi-investointeja.”

Budjettiriihessä esitys vielä paranee, vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja ennakoi.

Valtiovarainministeri Mika Lintilä sanoi painopisteen olevan toimissa, joihin Suomi voi kansallisesti vaikuttaa.

Hallitus intoilee kansankapitalismilla avatessaan piensijoittajille osakesäästötilin.

PAM: Hallitus on leikannut paljon – jatkaa samalla linjalla.

SOSTE budjettiriihen päätöksistä: Työllisyyteen oikeat lääkkeet, eriarvoisuuden torjunta jää puolitiehen.

Hallitus ei ole vieläkään löytänyt kovin vaikuttavia keinoja työttömyyden kovan ytimen purkamiseen.

SAK pitää budjettiriihen innovaatiotukiin lupaamaa tasokorotusta tervetulleena.

Palkansaajakeskusjärjestöjen SAK:n ja STTK:n edustajat arvostelevat työnantajia liian kovista työttömyysvakuutusmaksujen alennuksista.

Paineet valtiovarainministeri Petteri Orpon (kok.) ensi vuoden budjettiin esittämiä veroratkaisua kohtaan kasvavat julkisella sektorilla.

VM esittää palkkatuettuun työhön määrärahalisäystä: Toissa vuonna palkkatukea sai 18 720 työtöntä, ensi vuonna 21 000 työtöntä.

Keskeiset ay-keskusjärjestöt SAK ja STTK näyttävät kelta-vihreää valoa valtiovarainministeriön verolinjauksille. Hyvääkin on, mutta ei tarpeeksi.

”Ensi vuoden budjettipäätöksillä on päästävä irti irtisanomisten tieltä.”

Hallitus on käyttänyt yli puolitoista miljardia hyvätuloisia suosiviin veronkevennyksiin, ja sama linja jatkuu, kirjoittaa Li Andersson.

Kansliapäällikkötyöryhmä hakee nopeita toimia työttömyyden kovan ytimen työllistämiseksi.

STTK:n pääekonomistin Ralf Sundin mukaan työttömyyden kovan ytimen ongelma todetaan, mutta sitten pyöritelläänkin peukaloita, ettei ole rahaa.

– TE-kokeilujen purkaminen olisi täydellistä hölmöläisten puuhaa, sanoo Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Reina.

”Hallitus helpottaa työttömien opiskelua ja korkeakoulutettujen muuntokoulutusta.”

Kansaneläkkeellä, työttömyysturvalla, perhe-eläkkeellä, rintamalisillä ja vammaistuilla saa kahtena seuraavana vuonna aiempaa vähemmän.

Takuueläkkeen 15 euron korotus ei paikkaa aiempia leikkauksia. Vasemmistoliitto vaatii takuu- ja kansaneläkkeeseen aluksi 50 euroa lisää.

Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL on huolissaan hallituksen aikeista jatkaa julkisen sektorin säästöjä. Hallituksen lisäsatsaukset turvallisuuteen ja perhevapaiden uudistus ovat tämän budjettiriihen hyviä uutisia.

”Perhevapaauudistuksen valmistelu on askel oikeaan suuntaan.”

Hallitus katsoo täyttäneensä kiky-sopimukseen liittyneet verolupaukset.

Naisten työllisyys vähentyi viime kesästä.

Vasemmistoliiton puheenjohtajan mukaan hallitus kaavailee mittavaa veroalea, joka johtaa uusiin leikkauksiin.

Keskusta väläytti muutama viikko sitten 40–50 euron korotusta.

Ralf Sundin mukaan edes 72 prosentin työllisyysaste ei riitä, vaan on päästävä selvästi yli 75:n.

Ensi vuonna uutta velkaa vain 3,4 miljardia.

Vasemmistoliitto purkaisi byrokratialoukkuja. Se parantaisi työllistymismahdollisuuksia.

”Parin prosentin palkankorotukset hyvä tavoite Suomelle.”

Ministeri ei kommentoinut hyvätuloisille tulossa olevaa veronkevennystä.

”Lomarahojen leikkaukset julkisella sektorilla on peruttava.”

Kelan johtavan tutkijan Pertti Honkasen mielestä on ilmeistä, ettei hallituksen budjettiriihessä pienipalkkaisille lupaama kompensaatioraha riitä, jos kikyssä sovittujen sotu-maksujen nousu halutaan kompensoida kaikille joiden vuotuiset tulot jäävät alle 15 000 euroon.

Suomen kovatuloisimmalle apteekkarille 25 000 euron vuotuinen lisätulo.

”Kaikki laskelmat osoittavat hallituksen politiikan heikentävän pienituloisimpien toimeentuloa ensi vuonna”.

Vihreät arvosteli kolmikantasopimista.

Eläkeläiselle alle 9 euroa kuukaudessa lisää, johtajalle 35 euroa.

Suomi ei saavuta edes vuonna 2018 kymmenen vuottaa aikaisempaa kansantuotteen tasoa.

Kansaneläkeindeksiin sidottuihin etuuksiin tulee 0,85 prosentin alennus.

Hallituksen leikkaukset, kasvava työttömyys ja kovat asumiskulut kasvattavat tarvetta toimeentulotukeen.

Uusi leikkaus kohdistuu erityisesti diabeetikkoihin.

Hallituksen budjettiesitys on kaksijakoinen. Palkkatulojen verokevennykset pitävät palkansaajien ostovoimaa pinnalla, mutta tulonsiirtoihin kohdistettujen leikkausten vuoksi köyhän kukkaro kevenee entisestään. Sosiaali-...

Suomella jo huomautus sosiaaliturvan vähimmäistason riittämättömyydestä.

Työmarkkinajärjestöt ovat lupautuneet auttamaan Juha Sipilän hallitusta uusien työpaikkojen luomisessa. Hallitus toivoi budjettiriihen yhteydessä, että järjestöt voisivat olla mukana etsimässä...

Osa heikennyksistä ei ole vielä edes voimassa. Uudet leikkaukset olisivat kestämättömiä, sanoo Jarkko Eloranta.