KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kotimaa

Blokkijärjestelmä toisi suomalaiseen politiikkaan lisää kuluttajansuojaa, mutta löytyisikö sille kannatusta? ”Tuskin”, sanoo asiantuntija

Erään tulkinnan mukaan suomalaisessa politiikassa ollaan jo blokkiasetelmissa.

Erään tulkinnan mukaan suomalaisessa politiikassa ollaan jo blokkiasetelmissa. Kuva: Lauri Hannus

Suomessakin on aika ajoin väläytelty ajatusta puolueiden järjestäytymisestä blokkeihin, joilla olisi etukäteen sovittu hallitusohjelma. Vasemmistolle blokkiajattelussa olisi voitettavaa, mutta muualla blokeille ei juuri löydy kannatusta. Toisivatko blokit selkeyttä vai sekoittaisivatko ne sirpaloitunutta poliittista kenttää entisestään?

Toivo Haimi
3.12.2021 7.00

Minne menet, vasemmisto

Juttusarjassa tarkastellaan vasemmiston mahdollisuuksia ja haasteita
Sarja alkoi puheenjohtaja Li Anderssonin haastattelulla.
Sarjan aiemmat osat löytyvät KU:n verkkosivuilta.

Suomea on 1980-luvun alusta asti hallittu enemmistöhallituksilla, jotka muodostetaan eduskuntavaalien tulosten perusteella. Eduskunnan suurimman puolueen puheenjohtaja nimitetään hallitustunnustelijaksi, joka käynnistää hallitusneuvottelut muiden puolueiden kanssa. Hallitusneuvotteluissa puolueiden tavoitteista etsitään yhtymäkohtia ja tehdään kompromisseja, joiden perusteella laaditaan hallitusohjelma. Hallitus ryhtyy sitten toteuttamaan ohjelmaansa paikkaenemmistönsä turvin.

Tällaisen menettelyn vahvuus on samalla sen heikkous: Kun hallituspohja syntyy vasta vaalien jälkeen, on puolueilla vaalien jälkeen suuri liikkumavara neuvotella itsensä monenlaisiin hallituskokoonpanoihin. Puolueet pyrkivät maksimoimaan vaikutusvaltaansa ja saamaan aikaan itselleen edullisen hallitusohjelman.

Toisaalta äänestäjät eivät voi vaaliuurnilla tietää, millaisen hallituspohjan ja -ohjelman puolesta he antavat äänensä. Vasemmistolaisella ohjelmalla kampanjoinutta puoluetta äänestävä voikin päätyä antamaan äänensä oikeistolaista hallitusohjelmaa toteuttavalle puolueelle, ja päinvastoin.

Suomessakin on aika ajoin esitetty ratkaisuksi Ruotsista lainattua blokkijärjestelmää lisäämään äänestäjien ”kuluttajansuojaa”. Ruotsissa porvaripuolueiden Allianssi hallitsi maata vuosina 2006–2014, kun taas sosiaalidemokraattien ympärille kasattu punavihreä blokki on ollut länsinaapurin hallitusvastuussa sen jälkeen.

Blokkiin vai ei?

Ajatus on periaatteessa yksinkertainen: aatteellisesti toisiaan lähellä olevat puolueet laativat ennen vaaleja yhteisen vaaliohjelman, joka olisi käytännössä etukäteen sovittu hallitusohjelma. Tällainen menettely kannustaisi blokkeja tekemään selkeitä ja toteutettavissa olevia vaalilupauksia, eikä poliitikoilla olisi tarvetta pitää ovia auki joka suuntaan.

Jos blokit saavat vaaleissa enemmistön eduskuntapaikoista, ei pitkiä ja monimutkaisia hallitusneuvotteluja tarvitse käydä, vaan blokkipuolueet muodostavat vaalien jälkeen hallituksen ja ryhtyvät toteuttamaan ennen vaaleja äänestäjille esittelemäänsä ohjelmaa.

Suomessa mahdolliset blokit noudattaisivat perinteistä oikeisto–vasemmisto-jakoa. Vasemmistoblokin johtavana puolueena olisivat sosiaalidemokraatit, ja oikeistoblokin johtopuolueena toimisi kokoomus.

– Suomessa poliittiseen perinteeseen kuuluu vahvasti se, että kukin puolue lähtee vaaleihin omalla ohjelmallaan, ja vasta vaalituloksen selvittyä aletaan miettimään yhteistä hallitusohjelmaa, sanoo valtiotieteiden tohtori, MustRead-julkaisun johtava poliittinen asiantuntija Erkka Railo.

Railo sanoo, että blokkeihin järjestäytymisen esteenä ovat Suomessa juuri ne puolueet, joiden varaan blokit voisivat rakentua.

– Nykyinen menettelytapa hyödyttää erityisesti mahdollisten blokkien pääpuolueita, eli vasemmalla sosiaalidemokraatteja ja oikealla kokoomusta, Railo selventää.

Koska puolueilla ei ole umpeen naulattuja ideologisia lokeroita, ne voivat pitää vaalien alla ja hallitusneuvotteluissa enemmän vaihtoehtoja auki. Tällainen asetelma mahdollistaa puolueille hallituskumppaneiden kilpailuttamisen hallitusneuvotteluissa.

”Blokkeja tuskin nähdään Suomessa, koska sekä kokoomukselle että sosiaalidemokraateille on edullista pitää niin sanotusti molemmat kortit pöydällä.”

Esimerkiksi kokoomukselle voi olla kyllä edullista tavoitella porvarihallitusta keskustan, kristillisdemokraattien ja perussuomalaisten kanssa, mutta samaan aikaan pitää ovea auki sinipunayhteistyölle SDP:n kanssa. Vastaavasti myös sosiaalidemokraatit voivat vaalien alla pyrkiä muodostamaan vasemmistovetoista hallitusta vihreiden ja vasemmistoliiton kanssa, mutta samalla pitää yllä välejään kokoomuksen kanssa mahdollisen sinipunan varalta.

– Blokkeja tuskin nähdään Suomessa, koska sekä kokoomukselle että sosiaalidemokraateille on edullista pitää niin sanotusti molemmat kortit pöydällä, Railo toteaa.

Ruotsissa blokit aikoinaan perustettiin, koska puolueet ovat siellä huomattavasti Suomea ideologisempia. Länsinaapurissa juuri kukaan ei vakavissaan puhu sosiaalidemokraattien ja moderaattien varaan rakentuvasta sinipunahallituksesta.

Blokkiutumista on jo

Erään tulkinnan mukaan suomalaisessa politiikassa ollaan jo blokkiasetelmissa. Blokit eivät kuitenkaan ole muodostuneet sosiaalidemokraattien ja kokoomuksen ympärille, vaan sen sijaan vastapelureina ovat vihreät ja perussuomalaiset.

Vihreät ja perussuomalaiset nähdään politiikassa toistensa vastakohtina. Puolueiden tavoitteet ovat monin paikoin niin ristiriidassa keskenään, ettei vihreitä ja perussuomalaisia voi ainakaan lähitulevaisuudessa kuvitella samaan hallitukseen. Samaan aikaan sekä vihreät että perussuomalaiset ovat niin vaikutusvaltaisia, että enemmistöhallituksen muodostaminen on hyvin vaikeaa ilman jompaakumpaa.

– Sekä vihreiden että perussuomalaisten kannattajakunnissa on tapahtunut muutosta viimeisten kymmenen vuoden aikana, Erkka Railo sanoo.

Puolueet ja niiden kannattajat ovat erkaantuneet entisestään toistensa vastakappaleiksi.

– Samalla kun vihreiden kannattajat ovat muuttuneet koko ajan vasemmistolaisemmiksi, ovat perussuomalaiset vastaavasti omaksuneet oikeistolaisia talouspoliittisia linjauksia, Railo kertoo.

Kolmas merkittävä tekijä blokkien muodostumisen tiellä on keskusta. RKP:n ohella juuri keskusta on perinteisesti ollut Suomessa se puolue, jolle on ollut luonnollista istua porvarihallituksissa kokoomuksen kanssa, mutta myöhemmin tehdä hallitusyhteistyötä myös vasemmalle sosiaalidemokraattien suuntaan.

Viimeksi keskustan ketteryys kävi toteen vuoden 2019 eduskuntavaalien jälkimainingeissa, kun oikeistohallituksen pääministeripuolueesta tuli punamultahallituksen kakkospuolue.

– Käytännössä Suomessa on erittäin vaikeaa luoda enemmistöhallitusta ilman keskustaa, sanoo myös Erkka Railo.

Tämä avaa keskustalle mahdollisuuden pitää ovia auki kaikkien merkittävien puolueiden suuntaan.

– Siksi myöskään keskustan ei kannata tässä tilanteessa lähteä sitoutumaan mihinkään hallituspohjaan. Erikoinen tilanne se toki olisikin, jos keskusta nyt osana vasemmistovetoista hallitusta ilmoittaisi lähtevänsä eduskuntavaaleihin osana porvariblokkia, jossa olisivat mukana nykyiset oppositiopuolueet perussuomalaiset ja kokoomus.

Ruotsin blokit kaatuivat
sirpaloitumiseen

Ruotsissa käytiin blokkivaaleja viimeksi vuonna 2018, kun moderaateista, keskustapuolueesta, kristillisdemokraateista ja liberaaleista muodostunut porvariblokki järjestäytyi jälleen Allianssiksi. Vastaavasti sosiaalidemokraattien ympärille muodostui punavihreä blokki, joka koostui demareiden lisäksi ympäristöpuolueesta ja vasemmistopuolueesta.

Vuoden 2018 valtiopäivävaalien jälkeen kumpikaan blokki ei päässyt niskan päälle: Punavihreät saivat 349-paikkaisille valtiopäiville 144 paikkaa ja Allianssi 143 paikkaa. Ruotsissa politiikka oli kuitenkin auttamattomasti sirpaloitunut, sillä blokkien ulkopuolinen ruotsidemokraatit päätyi pitämään vallan tasapainoa.

Ruotsin sosiaalidemokraattien silloinen puheenjohtaja Stefan Löfven joutui nakkaamaan blokkiajattelun romukoppaan lähes välittömästi valtiopäivävaalien jälkeen, koska punavihreä blokki sai eniten paikkoja, muttei kuitenkaan enemmistöä valtiopäiville.

Lopulta Löfven päätyi neuvottelemaan ratkaisun, jossa sosiaalidemokraatit ja ympäristöpuolue muodostivat vähemmistöhallituksen, jota vasemmistopuolue tuki. Löfvenin sosiaalidemokraatit ylittivät vaaleja edeltäneet blokkirajat, ja neuvottelujen tuloksena porvariblokkiin kuuluneet keskustapuolue ja liberaalit ryhtyivät tukemaan Löfvenin II hallitusta.

Sekä moderaattien Ulf Kristersson että kristillisdemokraattien Ebba Busch totesivat hallitusneuvotteluiden jälkeen, että porvariblokki oli tullut tiensä päähän, ja he kuvasivat Allianssia ”suljetuksi luvuksi”.

Punavihreä blokki
hyödyttäisi Vasemmistoa

Vasemmistoliitolla olisi punavihreässä blokissa eniten voitettavaa, sillä blokki sitoisi SDP:n ja vihreät vasemmistolaiseen hallituspohjaan. Näillä kannatuslukemilla on hyvin vaikea kuvitella vasemmistoliittoa hallitukseen ilman sosiaalidemokraatteja tai vihreitä, joten vasemmiston on syytäkin asettua poliittisessa retoriikassaan avoimesti porvaripuolueita vastaan. Vasemmistoliiton ovi oikealle on niin sanotusti säpissä molemmista päistä.

Sosiaalidemokraatit ja vihreät sen sijaan ovat ideologisesti joustavampia. Kummallekaan ei tuottaisi hankaluuksia lähitulevaisuudessa toimia sen enempää sinipunapohjaisessa kuin punavihreässäkään hallituksessa. Punavihreän blokin perustamiselle siis tuskin löytyy laajaa kannatusta.

Toisaalta, puoluekenttä Suomessa on keskellä suurta murrosta. Jos blokit tulevaisuudessa muodostuvat, eivät niiden johtajiksi välttämättä nousekaan SDP ja kokoomus, vaan perussuomalaiset ja vihreät. Silloin vasemmistoliiton paikka olisi samassa blokissa vihreiden kanssa.

Sarjan aiemmat osat:

 Vaatiiko vasemmistoliittolaisuus ihmiseltä liikaa ja 16 muuta kysymystä puolueen tilasta ja tulevaisuudesta – Li Andersson vastaa

 Euroskeptisyys on muuttunut EU-myönteisyydeksi – Silvia Modig: ”Vaikka EU-jäsenyyttä pitäisi sinänsä hyvänä asiana, niin onhan EU:ssa tietysti myös ongelmia”

 Enemmän työväen asiaa ja paluuta juurille, sanoo kolme vasemmistoliittolaista luottamusmiestä siitä, miten kannatus kasvaisi

 Tällaista talouspolitiikkaa vasemmisto kannattaa – Tutkija ja kansanedustaja Jussi Saramo kertovat

 Vasemmisto kasvaa kaupungeissa – ”Kannatus painottuu kasvukeskusten keskuksiin ja samoin vasemmistoliiton jäsenet”, sanoo puoluesihteeri

Minne menet, vasemmisto

Juttusarjassa tarkastellaan vasemmiston mahdollisuuksia ja haasteita
Sarja alkoi puheenjohtaja Li Anderssonin haastattelulla.
Sarjan aiemmat osat löytyvät KU:n verkkosivuilta.

ILMOITUS
ILMOITUS
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela.

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

Noora Kotilainen on sotaa, militarismia, kriisejä ja kärsimystä työssään käsittelevä valtiotieteilijä ja historian tutkija, joka käsittelee kolumneissaan aikaamme leimaavia synkkiä ja väkivaltaisia ilmiöitä.

Noora Kotilaisen kolumni: Tappaminen sodassa on juridisesti oikeutettua, mutta lopulta yksilö on yksin tekojensa kanssa

Eduskunta keskusteli valtioneuvoston puolustusselonteosta täysistunnossa Helsingissä 18. kesäkuuta 2025.

Käännekohtien kevät – Mitä jäi mieleen politiikan alkuvuodesta 2025?

Uusimmat

Kruszynianyn moskeijan talonmies Dzemil Gembicki toivottaa tervetulleiksi vieraat, jotka haluavat kuulla Puolassa kuusi vuosisataa eläneistä muslimeista. 200 vuotta vanhan puurakennuksen suunnittelivat juutalaiset arkkitehdit.

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

Orgaanista jätettä kompostoidaan yhteisön johtamassa jätehuollossa Sesdanin kylässä Giayarissa.

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

Zimbabwelainen pienviljelijä Migren Matanga hirssipellollaan.

Zimbabwessa pienet jyvät pelastavat maanviljelijän päivän

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela.

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Rukoilen: Älä äänestä demareita

 
02

Velkaongelmaa ylläpidetään ja ratkotaan käppyröillä, jotka eivät kestä kriittistä tarkastelua

 
03

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

 
04

Noora Kotilaisen kolumni: Tappaminen sodassa on juridisesti oikeutettua, mutta lopulta yksilö on yksin tekojensa kanssa

 
05

Onko Jussi Halla-aho fasisti?

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

30.06.2025

Tatiana Elf aukoo uusia uria suomitrilleriin pätevässä esikoisessaan Huijari

29.06.2025

Noora Kotilaisen kolumni: Tappaminen sodassa on juridisesti oikeutettua, mutta lopulta yksilö on yksin tekojensa kanssa

29.06.2025

Samuli Laihon trilleri Pelon piiri on juuri niin jännittävä kuin sen nimi lupaa

28.06.2025

Rukoilen: Älä äänestä demareita

28.06.2025

Käännekohtien kevät – Mitä jäi mieleen politiikan alkuvuodesta 2025?

28.06.2025

Väinö Linnan klassikko valtaa Pyynikin

27.06.2025

Neljä nostoa sotilasliiton huippukokouksesta – Nato suostui Trumpin saneluun

27.06.2025

Toisenlaista väenmusiikkia – iskelmällisyyden, ryyppylaulujen ja popin nollari

27.06.2025

Velkaongelmaa ylläpidetään ja ratkotaan käppyröillä, jotka eivät kestä kriittistä tarkastelua

27.06.2025

33-vuotias vasemmistolainen on vahvoilla New Yorkin seuraavaksi pormestariksi – Näin KU:n toimitus analysoi tilannetta

26.06.2025

Vasemmistoliitto kiittää Helsingin kunnianhimoista ilmastotavoitetta: Päästöt 85 prosenttia alas viidessä vuodessa

26.06.2025

Orpon hallitus leikkaa erityisesti nuorilta: Varsinkin opiskelijat ovat köyhtyneet

25.06.2025

Pääkirjoitus: Kyse on kokonaisturvallisuudesta – Kuolleella planeetalla ei tehdä mitään ohjuksilla, miljardiomaisuudella ja velattomalla julkisella taloudella

25.06.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025

Tiede luo toivoa, kun maailma myllertää

17.04.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään