KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Lukijoilta

Mielipide: Ylioppilaskirjoituksista luopuminen ei saa jäädä heitoksi

Kuva: Lehtikuva/Antti Aimo-Koivisto

Jenni Suutari
4.10.2022 13.31
Fediverse-instanssi:

Tiede- ja kulttuuriministeri Petri Honkonen avasi viime viikolla kauan odotetun keskustelun ylioppilaskirjoitusten tulevaisuudesta. Avaus herätti sekä kiitosta että kritiikkiä. Erityisesti oikeisto puolusti kirjoituksia vedoten arvioinnin tasapuolisuuteen sekä korkeakoulujen tehokkaaseen opiskelijavalintaan. Uskaltaisin kuitenkin väittää, että taustalla on konservatiivinen ylioppilaskirjoitusinstituution puolustus, joka ei jätä tilaa kriittiselle keskustelulle nykyjärjestelmän ongelmista.

Avausta seuranneessa keskustelussa kaikki pääsivät kaivelemaan omia lukiomuistojaan, joilla perusteltiin näkemyksiä molempiin suuntiin. Ihmisten omille kokemuksille perustuva keskustelu on ymmärrettävää, sillä lukion käyneet ovat lukiokoulutuksen kokemusasiantuntijoita. Keskustelu ei kuitenkaan kertonut kaikkea, sillä suomalaisessa koulutusjärjestelmässä viime vuosina tapahtuneet rakenteelliset muutokset sivuutettiin lähes täysin. Itse valmistuin ylioppilaaksi neljä vuotta sitten, minkä jälkeen vuoden 2019 lukiolain muutos ja vuonna 2020 voimaan tullut opiskelijavalintauudistus ovat myllänneet lukiokoulutusta merkittävästi. Keskustelu on suunnattava kohti näiden muutosten vaikutuksia lukion tehtäviin, eli yleissivistävyyden ja korkeakouluvalmiuksien edistämiseen.

Ylppäri-instituutio ansaitsee kritiikkinsä

Viime keväänä ylioppilastutkintonsa aloittaneiden on osallistuttava vähintään viiteen kokeeseen. Vaikka ylioppilaskirjoituksissa on viime vuosina suosittu aiempaa enemmän oppiaineiden rajat ylittäviä ja opitun tiedon soveltamista vaativia kysymyksiä, on kirjoitukset edelleen vahvasti ulkoa opettelemiseen ja oppiainekeskeisyyteen ohjaava järjestelmä. Tutkintoa ei myöskään voi hajauttaa koko opintoajalle, vaan se painottuu vahvasti lukion loppuun, mikä on yhdessä opiskelijavalintauudistuksen kanssa johtanut lukiokoulutuksen suorituskeskeisyyden korostumiseen ja yleissivistävyyden merkityksen vähenemiseen.

On myös epärehellistä väittää, että ylioppilaskokeiden arviointi olisi täysin objektiivista tai oikeudenmukaista. Objektiivista arviointi ei voi olla siksi, että sitä toteuttavat useat eri asioita eri tavalla painottavat henkilöt. Ylioppilaskirjoituksissa ei myöskään arvioida kokelaan omia tietoja ja taitoja, vaan kokelaan osaamista suhteessa muihin kokelaisiin. Vaikka kaikilla kokelailla olisi riittävät valmiudet ylioppilastutkintoon tai korkeakoulupaikkaan, on Gaussin käyrä armoton. Arviointimekanismi on siten epäoikeudenmukainen, sillä osan kokelaista on pakko reputtaa ja parhaat arvosanat kirjoittaneiden perässä olevat ovat saavat koulumenestyksen perusteella ennakoitua huonompia arvosanoja.

Korkeakoulujen opiskelijavalintojen tulee olla kiinteä osa keskustelua

Koulutuspolun tehostamiseen ja ylioppilastutkinnon korostamiseen korkeakoulujen valinnoissa tähdännyt opiskelijavalintauudistus liittyy olennaisesti keskusteluun ylioppilaskirjoituksista. Uudistuksella on ollut lukuisia seurauksia lukiokoulutukseen, mistä koulutuksen alkuvaiheessa alkava kurssitaktikointi, kielten opiskelun vähentyminen ja opiskelijoiden paineiden lisääntyminen toimivat esimerkkeinä.

Korkeakoulujen opiskelijavalinnat ovat portti, jonka läpi yli sadantuhannen hakijan on vuosittain mentävä, jotta voi päästä korkeakouluun. Aloituspaikkojen määrän pysyessä samana valinnat ovat nollasummapeliä, jossa eri hakijaryhmien mahdollisuudet riippuvat toisistaan. Tällä hetkellä mekanismi suosii tutkitusti ylioppilastaustaisia, iältään nuorempia ja sosioekonomiselta asemaltaan korkeammalla olevia hakijoita. Opiskelijavalintauudistuksen kritiikki ei täten perustu vain yksittäisiin hakijakokemuksiin, vaan edellä mainittuun epäoikeudenmukaisuuteen.

Kohti sivistyksellisiä valmiuksia tukevaa tutkintoa

Miten ylioppilastutkintoa ja siihen kytkeytyviä korkeakoulujen opiskelijavalintoja tulisi sitten kehittää, jotta nykyisiin puutteisiin pystyttäisiin vastaamaan?

Lukio on yleissivistävä koulutus. Sivistystä ei ole pelkästään riittävä tietopohja eri oppiaineista, vaan sen lisäksi kriittisyyttä ja kykyä hahmottaa nyky-yhteiskunnan keskeiset ilmiöt ja haasteet sekä taitoa hakea ja soveltaa tietoa niiden ratkaisemiseksi. Aloittain vaihtelevat korkeakouluvalmiudet, joiden kouluttamiseen lukiot ovat velvoitettuja, puolestaan vastaavat edellä mainittuja sivistyksellisiä valmiuksia. Koska lukiokoulutus ei parhaalla mahdollisella tavalla tue tai ylioppilaskirjoitukset mittaa näitä sivistyksellisiä valmiuksia, tulisi ylioppilaskirjoituksille vaihtoehtoinen malli ottaa selvityksen alle.

Suuntaviivat vaihtoehtoisen mallin kehittämiselle tulisi olla nykyistä paremmat mahdollisuudet hajauttaa suorituskerrat osaksi tutkintoa, oppimisen kasautumisen tukeminen ja oppiaineiden ylirajaisuuden vahvistaminen. Koko koulutus tulisi asettaa nykyistä vahvemmin tiedon soveltamistaitojen, tiedon etsimisen, kritiikin antamisen, vuorovaikutustaitojen ja kokonaisuuksien hallinnan kehittämiselle. Jonkinlainen valtakunnallisella tasolla arvioitava tutkielmaportfolio palvelisi näiden taitojen harjoittamista ja mittaamista nykyistä järjestelmää paremmin. Ylioppilaskokeiden korostuessa jatko-opintojen kannalta on tärkeää, että tutkinnon arviointi suuntautuu myös edellä mainittuihin valmiuksiin ja arviointikriteerit ovat nykyistä avoimempia.

ILMOITUS
ILMOITUS

Pohdittaessa muutoksen heijastumista korkeakoulujen opiskelijavalintoihin tulee opiskelijavalintojen kehittämishankkeessa ohjaaviksi arvoiksi tulisi asettaa yhdenvertaisuus ja saavutettavuus. Tämä tarkoittaa sitä, että opiskelijavalintamekanismin tulee tukea sosioekonomisen aseman, opintotausta, kielen, sukupuolen tai iän puolesta heikommassa asemassa olevien hakijaryhmien pääsyä korkeakoulutukseen. Näin voidaan varmistaa, että korkeakoulupaikan saaminen on tosiasiallisesti ihan joka ikisen saavutettavissa.

Kaiken tämän sanottuani totean, että koulutusjärjestelmä vaatii myös jatkuvuutta ja järjestelmän myllääminen joka vaalikaudella kuormittaa paitsi opiskelijoita myös virka- ja opetushenkilöstä. Silti peräänkuulutan sitä, ettei ylioppilaskirjoituksista luopumisen tule jäädä vain heitoksi, vaan vaihtoehtoista mallia on selvitettävä seuraavalla hallituskaudella. Tätä tukee Marinin hallituksen kaudella valmisteltu vuoteen 2040 tähtäävä koulutuspoliittinen selonteko, joka mukaan lukiokoulutuksen rakenteita ja sisältöjä ”kehitetään huomioiden ihmisten ja yhteiskunnan sivistystarpeet”.

Jenni Suutari
varapuheenjohtaja
Vasemmistonuoret

Fediverse-instanssi:
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Suomen ilmavoimien hävittäjät saattoivat yhdysvaltalaisia B-52-pommikoneita kohti Rovajärven ampuma-aluetta Lapissa.

Suomi on miehitetty maa, kirjoittaa vasemmiston ex-kansanedustaja Markus Mustajärvi

Kirjoittaja esittää, että työntekijöiden tulonhankkimiskustannusten verovähennysoikeus on palautettava.

Mielipide: Työntekijän tulonhankkimiskustannukset takaisin verojärjestelmään

Mielipide: Muovi ei kuulu peltoon eikä sen ongelmaa voi enää lakaista mullan alle

Mielipide: Vasemmistolainen ammattiyhdistysliike voi hyvin

Uusimmat

Perun Cuscon alueelta kotoisin oleva Ruth Flores on innokas ekologinen tuottaja. Hän vaatii viranomaisilta tukea tuotantomuodon kehittämiseksi. Kuvassa Flores työskentelee sadan neliömetrin kasvihuoneessaan.

Ekologinen maatalous elättää ketšuaperheitä, mutta reilut markkinat puuttuvat Perusta

Daniil Kozlov

Vapaaksi määrittelyn kahleista – Daniil Kozlovin Ryssä on tarina suomenvenäläisestä lapsuudesta ja nuoruudesta

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela puhui Työväen vappujuhlassa Helsingissä perjantaina.

Minja Koskela vappupuheessa: ”Petterin ja Riikan on korkea aika riisua vappunaamarit”

Eniten aktivisteja murhataan maan lounaisosissa, jossa huumesota on kiivaimmillaan. Arkistokuvassa valvontapiste Atratojoella Chocóssa.

Kolumbia on hengenvaarallinen maa ihmisoikeuksien puolustajille

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Uuden reseptin aika – vanhalla saatiin lisää työttömyyttä, konkursseja ja valtionvelkaa

 
02

Koskelalta tyly arvio hallituksen kehysriihipäätöksistä: ”Jopa kuolemasta seuraa jatkossa maksu”

 
03

Viisi näkökulmaa hyvinvointivaltioon – Kysyimme asiantuntijoilta, mikä säilyy ja mikä muuttuu

 
04

Sosiaalityöntekijä oikoo ministerin puheita: ”Eikö tämän hallituksen ylimielisyydellä ole mitään rajaa?”

 
05

Li Andersson: Onko kukaan Suomen poliittisessa historiassa pettänyt lupauksia ja epäonnistunut tavoitteissaan pahemmin kuin Petteri Orpo ja Riikka Purra

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

SAK:n Syvärinen: Oikeistohallituksen työn tuloksena meillä on nyt ennätystyöttömyys ja ennätysvelka

01.05.2026

Li Andersson: Onko kukaan Suomen poliittisessa historiassa pettänyt lupauksia ja epäonnistunut tavoitteissaan pahemmin kuin Petteri Orpo ja Riikka Purra

01.05.2026

Riisto jatkuu – Miten työperäiseen hyväksikäyttöön pitäisi puuttua?

01.05.2026

Israel on kaapannut suomalaisen aktivistin kansainvälisillä vesillä – Kansanedustajat ja mepit vetoavat ulkoministeriin

30.04.2026

Oppositiolta yhteinen välikysymys hallituksen epäonnistuneesta talouspolitiikasta: ”Näytöt on annettu, ja pahalta näyttää”

30.04.2026

Suomalaisen vasemmiston uusi eurooppalainen koti – Tällainen on Euroopan vasemmistoliitto ELA

30.04.2026

Yrttiaho: Ydinaseiden käytöstä päättävät vain ydinasevallat – ”Toivoisin tässä rehellisyyttä”

29.04.2026

Honkasalo: Suomen paikka on ydinaseettomien maiden joukossa

29.04.2026

Hallitus tekee tieten tahtoen riittämätöntä ilmastopolitiikkaa, syyttää vasemmistoliiton Veronika Honkasalo

29.04.2026

Viisi näkökulmaa hyvinvointivaltioon – Kysyimme asiantuntijoilta, mikä säilyy ja mikä muuttuu

29.04.2026

Suhteellisen demokraattinen puolentoista miljardin ihmisen valtio – Minne Intia on matkalla?

28.04.2026

Lyhyempi työaika ja lisää arkivapaita, ehdottaa vasemmistoliiton Minja Koskela

27.04.2026

Uuden reseptin aika – vanhalla saatiin lisää työttömyyttä, konkursseja ja valtionvelkaa

27.04.2026

Zimbabwessa koululaiset rakentavat omat lamppunsa, joiden valossa voivat opiskella

27.04.2026
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Fossiiliriippuvuus on elinkustannuskriisin keskeisin syy

20.04.2026

Energiapolitiikka on myös turvallisuuspolitiikkaa

23.03.2026

Momentum on nyt – Suomi ei saa jäädä sivuraiteelle

17.02.2026
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset