KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Lukijoilta

Mielipide: Ylioppilaskirjoituksista luopuminen ei saa jäädä heitoksi

Kuva: Lehtikuva/Antti Aimo-Koivisto

Jenni Suutari
4.10.2022 13.31

Tiede- ja kulttuuriministeri Petri Honkonen avasi viime viikolla kauan odotetun keskustelun ylioppilaskirjoitusten tulevaisuudesta. Avaus herätti sekä kiitosta että kritiikkiä. Erityisesti oikeisto puolusti kirjoituksia vedoten arvioinnin tasapuolisuuteen sekä korkeakoulujen tehokkaaseen opiskelijavalintaan. Uskaltaisin kuitenkin väittää, että taustalla on konservatiivinen ylioppilaskirjoitusinstituution puolustus, joka ei jätä tilaa kriittiselle keskustelulle nykyjärjestelmän ongelmista.

Avausta seuranneessa keskustelussa kaikki pääsivät kaivelemaan omia lukiomuistojaan, joilla perusteltiin näkemyksiä molempiin suuntiin. Ihmisten omille kokemuksille perustuva keskustelu on ymmärrettävää, sillä lukion käyneet ovat lukiokoulutuksen kokemusasiantuntijoita. Keskustelu ei kuitenkaan kertonut kaikkea, sillä suomalaisessa koulutusjärjestelmässä viime vuosina tapahtuneet rakenteelliset muutokset sivuutettiin lähes täysin. Itse valmistuin ylioppilaaksi neljä vuotta sitten, minkä jälkeen vuoden 2019 lukiolain muutos ja vuonna 2020 voimaan tullut opiskelijavalintauudistus ovat myllänneet lukiokoulutusta merkittävästi. Keskustelu on suunnattava kohti näiden muutosten vaikutuksia lukion tehtäviin, eli yleissivistävyyden ja korkeakouluvalmiuksien edistämiseen.

Ylppäri-instituutio ansaitsee kritiikkinsä

Viime keväänä ylioppilastutkintonsa aloittaneiden on osallistuttava vähintään viiteen kokeeseen. Vaikka ylioppilaskirjoituksissa on viime vuosina suosittu aiempaa enemmän oppiaineiden rajat ylittäviä ja opitun tiedon soveltamista vaativia kysymyksiä, on kirjoitukset edelleen vahvasti ulkoa opettelemiseen ja oppiainekeskeisyyteen ohjaava järjestelmä. Tutkintoa ei myöskään voi hajauttaa koko opintoajalle, vaan se painottuu vahvasti lukion loppuun, mikä on yhdessä opiskelijavalintauudistuksen kanssa johtanut lukiokoulutuksen suorituskeskeisyyden korostumiseen ja yleissivistävyyden merkityksen vähenemiseen.

On myös epärehellistä väittää, että ylioppilaskokeiden arviointi olisi täysin objektiivista tai oikeudenmukaista. Objektiivista arviointi ei voi olla siksi, että sitä toteuttavat useat eri asioita eri tavalla painottavat henkilöt. Ylioppilaskirjoituksissa ei myöskään arvioida kokelaan omia tietoja ja taitoja, vaan kokelaan osaamista suhteessa muihin kokelaisiin. Vaikka kaikilla kokelailla olisi riittävät valmiudet ylioppilastutkintoon tai korkeakoulupaikkaan, on Gaussin käyrä armoton. Arviointimekanismi on siten epäoikeudenmukainen, sillä osan kokelaista on pakko reputtaa ja parhaat arvosanat kirjoittaneiden perässä olevat ovat saavat koulumenestyksen perusteella ennakoitua huonompia arvosanoja.

Korkeakoulujen opiskelijavalintojen tulee olla kiinteä osa keskustelua

Koulutuspolun tehostamiseen ja ylioppilastutkinnon korostamiseen korkeakoulujen valinnoissa tähdännyt opiskelijavalintauudistus liittyy olennaisesti keskusteluun ylioppilaskirjoituksista. Uudistuksella on ollut lukuisia seurauksia lukiokoulutukseen, mistä koulutuksen alkuvaiheessa alkava kurssitaktikointi, kielten opiskelun vähentyminen ja opiskelijoiden paineiden lisääntyminen toimivat esimerkkeinä.

Korkeakoulujen opiskelijavalinnat ovat portti, jonka läpi yli sadantuhannen hakijan on vuosittain mentävä, jotta voi päästä korkeakouluun. Aloituspaikkojen määrän pysyessä samana valinnat ovat nollasummapeliä, jossa eri hakijaryhmien mahdollisuudet riippuvat toisistaan. Tällä hetkellä mekanismi suosii tutkitusti ylioppilastaustaisia, iältään nuorempia ja sosioekonomiselta asemaltaan korkeammalla olevia hakijoita. Opiskelijavalintauudistuksen kritiikki ei täten perustu vain yksittäisiin hakijakokemuksiin, vaan edellä mainittuun epäoikeudenmukaisuuteen.

Kohti sivistyksellisiä valmiuksia tukevaa tutkintoa

Miten ylioppilastutkintoa ja siihen kytkeytyviä korkeakoulujen opiskelijavalintoja tulisi sitten kehittää, jotta nykyisiin puutteisiin pystyttäisiin vastaamaan?

Lukio on yleissivistävä koulutus. Sivistystä ei ole pelkästään riittävä tietopohja eri oppiaineista, vaan sen lisäksi kriittisyyttä ja kykyä hahmottaa nyky-yhteiskunnan keskeiset ilmiöt ja haasteet sekä taitoa hakea ja soveltaa tietoa niiden ratkaisemiseksi. Aloittain vaihtelevat korkeakouluvalmiudet, joiden kouluttamiseen lukiot ovat velvoitettuja, puolestaan vastaavat edellä mainittuja sivistyksellisiä valmiuksia. Koska lukiokoulutus ei parhaalla mahdollisella tavalla tue tai ylioppilaskirjoitukset mittaa näitä sivistyksellisiä valmiuksia, tulisi ylioppilaskirjoituksille vaihtoehtoinen malli ottaa selvityksen alle.

Suuntaviivat vaihtoehtoisen mallin kehittämiselle tulisi olla nykyistä paremmat mahdollisuudet hajauttaa suorituskerrat osaksi tutkintoa, oppimisen kasautumisen tukeminen ja oppiaineiden ylirajaisuuden vahvistaminen. Koko koulutus tulisi asettaa nykyistä vahvemmin tiedon soveltamistaitojen, tiedon etsimisen, kritiikin antamisen, vuorovaikutustaitojen ja kokonaisuuksien hallinnan kehittämiselle. Jonkinlainen valtakunnallisella tasolla arvioitava tutkielmaportfolio palvelisi näiden taitojen harjoittamista ja mittaamista nykyistä järjestelmää paremmin. Ylioppilaskokeiden korostuessa jatko-opintojen kannalta on tärkeää, että tutkinnon arviointi suuntautuu myös edellä mainittuihin valmiuksiin ja arviointikriteerit ovat nykyistä avoimempia.

ILMOITUS
ILMOITUS

Pohdittaessa muutoksen heijastumista korkeakoulujen opiskelijavalintoihin tulee opiskelijavalintojen kehittämishankkeessa ohjaaviksi arvoiksi tulisi asettaa yhdenvertaisuus ja saavutettavuus. Tämä tarkoittaa sitä, että opiskelijavalintamekanismin tulee tukea sosioekonomisen aseman, opintotausta, kielen, sukupuolen tai iän puolesta heikommassa asemassa olevien hakijaryhmien pääsyä korkeakoulutukseen. Näin voidaan varmistaa, että korkeakoulupaikan saaminen on tosiasiallisesti ihan joka ikisen saavutettavissa.

Kaiken tämän sanottuani totean, että koulutusjärjestelmä vaatii myös jatkuvuutta ja järjestelmän myllääminen joka vaalikaudella kuormittaa paitsi opiskelijoita myös virka- ja opetushenkilöstä. Silti peräänkuulutan sitä, ettei ylioppilaskirjoituksista luopumisen tule jäädä vain heitoksi, vaan vaihtoehtoista mallia on selvitettävä seuraavalla hallituskaudella. Tätä tukee Marinin hallituksen kaudella valmisteltu vuoteen 2040 tähtäävä koulutuspoliittinen selonteko, joka mukaan lukiokoulutuksen rakenteita ja sisältöjä ”kehitetään huomioiden ihmisten ja yhteiskunnan sivistystarpeet”.

Jenni Suutari
varapuheenjohtaja
Vasemmistonuoret

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Mielipide: Progressiivista ulkopolitiikkaa!

Suurin syy perussuomalaisten vaalitappioon oli puheenjohtaja Purra

Hyvinvointialueiden päättäjillä ja johdolla on vastuu potilasturvallisuudesta – säästöjen vaikutuksia pidettävä silmällä

Lukijalta: Suomella on edessään valinta – Seurata Britannian tietä tai pitää luonnonvarat julkisessa omistuksessa

Uusimmat

Adoptioon kaapatun Sarah Kanferin äiti Eusebia Portillo ja hänen tyttärensä, Sarahin sisko Rosa María Portillo kodissaan El Salvadorissa.

El Salvadorin sisällissodassa rehotti lapsikauppa – Sadat ulkomaille adoptoidut etsivät nyt perheitään

María Ysabel Cedano (vas.) osallistuu mielenosoitukseen Limassa vaatien oikeutta ja korvauksia pakkosteriloinnin uhreille. Cedano on Cecilia Ramosin omaisia edustavan järjestön asianajaja Amerikkojen välisessä ihmisoikeustuomioistuimessa.

Peru pakkosteriloi tuhansia naisia vielä 2000-luvun alussa – nyt he vaativat oikeutta

Kuvituskuvassa nuori perhe Havannan Ramón González Coro -äitiys- ja lastensairaalan edustalla.

Köyhyys hautaa lapsitoiveet Latinalaisessa Amerikassa – Latinot haluavat lapsia, mutta heillä ei ole siihen varaa

Bellincatin Sofia Kärkisen pakomatka ei jännitä tarkoitetulla tavalla Taavi Soininvaaran Mustassa legendassa

Taavi Soininvaaran uusin trilleri Musta legenda on kuin lukisi maailmanpolitiikasta reaaliajassa

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

 
02

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

 
03

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

 
04

Peru pakkosteriloi tuhansia naisia vielä 2000-luvun alussa – nyt he vaativat oikeutta

 
05

Taavi Soininvaaran uusin trilleri Musta legenda on kuin lukisi maailmanpolitiikasta reaaliajassa

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Pyhä hete, henkimaailma ja kaunaa kaunan päälle – Kati Roudan Kuollut karkuteillä on vuoden erikoisin dekkari

12.07.2025

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

09.07.2025

Javier Milein sota Argentiinan mediaa vastaan: ”Emme vihaa toimittajia tarpeeksi”

08.07.2025

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

07.07.2025

Huumekauppaa ja väkivaltaa Vesijärven satamassa – Timo Sandberg jatkaa Lahti-sarjaansa varmoin ottein

06.07.2025

Chilen etelän haava – Mapuche-kansan maakiista hakee ratkaisuaan

06.07.2025

Elina Backmanin Saana Havas -dekkarit kaipaisivat voimakasta uusiutumista

05.07.2025

Latinalainen Amerikka kiristää otettaan kansalaisjärjestöistä

05.07.2025

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

03.07.2025

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

02.07.2025

Zimbabwessa pienet jyvät pelastavat maanviljelijän päivän

01.07.2025

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

01.07.2025

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

30.06.2025

Tatiana Elf aukoo uusia uria suomitrilleriin pätevässä esikoisessaan Huijari

29.06.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Huomisen Euroopassa voisimme maksaa digieurolla

10.07.2025

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään