KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Ulkomaat

Tyynenmeren saarivaltio Palau varautuu ilmastonmuutoksen seurauksiin

Palaun saarivaltiossa kaikki liittyy Tyyneenmereen, niin elinkeinot kuin kulttuurikin. Siksi Palau on laatinut merialueidensa käyttösuunnitelman, jolla se aikoo selviytyä ilmastonmuutoksen seurauksista.

Palaun saarivaltiossa kaikki liittyy Tyyneenmereen, niin elinkeinot kuin kulttuurikin. Siksi Palau on laatinut merialueidensa käyttösuunnitelman, jolla se aikoo selviytyä ilmastonmuutoksen seurauksista. Kuva: IPS/Christopher Pala

Palau suojelee 80 prosenttia merialueistaan.

Bulawayo – IPS/Busani Bafana
14.5.2023 13.50

Kun Surangel Whipps Jr. varttui Palaussa läntisellä Tyynellämerellä, hän leikki riutoilla ja kalasti keihäällä. Hänen kotisaarensa kuhisi lintuja, jättiläissimpukoita, kaloja ja kilpikonnia.

Nykyään merenpinta on noussut ja saari on muuttunut. Puolet hiekkarantojen kilpikonnan munista huuhtoutuu mereen ja tuhoutuu, sillä vuorovesialue on siirtynyt ylemmäs mutta kilpikonnat munivat samaan rannan kohtaan kuin aina ennenkin.

Nykyään Surangel Whipps Jr. on Palaun presidentti. Puheessaan YK:n valtamerikonferenssissa Portugalissa viime vuonna hän kertoi, miten kilpikonnien, saarivaltion ihmisten, heidän kotiensa ja kulttuurinsa kohtalot kietoutuvat yhteen. Ilmastonmuutoksen vaikutukset valtamerestä riippuvaiselle kansakunnalle ovat raskaat.

Jotta valtiolla olisi tulevaisuus

Palau koostuu 576 saaren saaristosta ja sen merellinen eliöstö sisältää muun muassa noin 1 400 riutoilla elävää kalalajia, Mikronesian ainoan suolaisessa vedessä viihtyvän krokotiililajin, maailman eristyneimmän dugongi-yhdyskunnan ja nelisensataa kovaa sekä noin 300 pehmeää korallilajia.

Tyynimeri on Palaun elinehto, kaiken perusta. Sen varassa on valtion sosiaalinen, kulttuurinen ja taloudellinen kehitys. Jotta saarivaltiolla olisi tulevaisuus, Palau on käynnistänyt kunnianhimoisen merialueensa käyttösuunnitelman (Marine Spatial Plan, MSP).

MSP:n on tarkoitus ohjata valtameren ja rannikon resurssien hyödyntämistä tavalla, joka ottaa tasapainoisesti huomioon taloudelliset, sosiaaliset ja ympäristölliset tavoitteet. Sillä pyritään varjelemaan merellisiä ekosysteemejä, joihin ilmastonmuutoksen lisäksi vaikuttavat turismi, kalastus, vesiviljely ja merenkulku. Se tähtää myös valtameren ja rannikkoalueiden eri hyödyntäjien välisten konfliktien minimoimiseen.

Pohjana luotettavin tieteellinen tieto

 Tyynenmeren yhteisön kalataloustutkija ja Palaun MSP:n ohjauskomitean jäsen Marino-O-Te-Au Wichman selittää, että hanke on Palaulle erityisen tärkeä. Valtion ruokaturva, elinkeinot ja kulttuuri-identiteetti ovat kytköksissä meriekosysteemiin. MSP auttaa varautumaan ja varautumisen kautta lieventämään ilmastonmuutoksen seurauksia valtameren hauraissa ekosysteemeissä.

– MSP:n tuella voidaan luoda kestävää talouskasvua ja työpaikkoja. Se auttaa varmistamaan, että luonnon monimuotoisuutta säilytetään ja elinympäristöjä ennallistetaan sekä luonnonvaroja käytetään kestävällä tavalla. Se myös tukee vain kevyesti kuormittavaa taloudellista toimeliaisuutta, kuten ekoturismia, Wichman sanoo.

– Hanke pohjautuu luotettavimpaan tieteelliseen tietoon, mukaan lukien ilmastonmuutosskenaariot ja ilmastoriskimallit. MSP auttaa tunnistamaan ilmastonmuutoksen vaikutuksille kuten merenpinnan nousulle, meren happamoitumiselle, myrskyjen voimistumiselle ja tonnikalan muuttoliikkeille kaikkein herkimmät alueet, Wichman selittää.

– SPC:ssä tuemme maita, jotta niiden päätöksentekoa ohjaava tieteellinen tieto valtameristä lisääntyisi. Palaulla yhteishankkeemme kantavat hedelmää ja päättäjät ymmärtävät entistä paremmin valtamerta ja sen hyvinvoinnin varjelua, SPC:n valtameritutkimuslaitoksen projektineuvonantaja Pierre-Yves Charpentier toteaa.

Ei varaa päättämättömyyteen

Vuonna 2015 Palau perusti merellisen kansallispuiston, joka jo silloin oli yksi maailman suurimmista suojelluista merialueista. Tammikuun ensimmäisenä 2020 Palau julisti täysin suojelluksi 80 prosenttia aluevesistään, joilla muun muassa kiellettiin kaikki kaivostoiminta ja kaikenlainen kalastus.

Palaulla kerrotaan kansantarinaa Ngerchemalin kylässä asuneesta kalastajasta. Eräänä päivänä kalastaja meni kanootillaan kalaan ja näki meressä valtavan kilpikonnan. Kalastaja sukelsi veteen kilpikonnaa pyytämään ja pulpahtaessaan pintaan hän näki kiireessä ankkuroimatta jääneen veneen ajelehtivan avomerelle päin. Sitten hän käänsi katseensa kilpikonnaan, joka myös ui poispäin. Kalastaja ei kyennyt päättämään, kumman perään lähtisi ja menetti molemmat.

– Toisin kuin tarinan kalastaja, Palau ei voi olla päättämätön merellisten aarteidensa suojelussa. On yhteisellä vastuullamme taata, että valtamerta ja sen resursseja varjellaan ja käytetään kestävästi, Surangel Whipps Jr. sanoo.

 Englanninkielinen versio

ILMOITUS
ILMOITUS
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Aasiassa ja Tyynenmeren alueella on 200 000 kätilön vajaus. Kuvituskuvassa pakistanilainen terveydenhoitajanainen vauvansa kanssa.

Aasiaa rasittaa ankara kätilöpula

Maanviljelijä kaataa biomädättäjään lehmänlantaa.

Biomädättäjä muuttaa jätteen toivoksi

Ilmastotekniikkayhtiö Teran työntekijät tarkastavat maapalstoja, jonne on kylvetty biohiileen sekoitettua lannoitetta. Biohiili kohentaa maaperän kuntoa ja pitää hiilidioksidin maassa pitkiä aikoja.

Keniassa tehdään sokeriruokojätteestä biohiiltä

Meksikolainen Oliva Ramírez agavekasvien keskellä. Hän oppi agaven perinteen isoisältään ja mezcaliin liittyvät taidot veljeltään.

Mezcal-buumi räjähti – agavea viljellään ennätysmäärä, mutta tuottajat kärsivät ja metsät katoavat

Uusimmat

Nuorisotyöttömyyden hätätila vaatii laajempia toimenpiteitä kuin hallituksella on kalupakissaan, vetosi Pia Lohikoski kyselytunnilla.

Oppositio kurmootti hallitusta ”karmeista” työttömyysluvuista – työllisyystavoite 78000 miinuksella

Gazassa on tällä hetkellä suurin tarve ihmisten suojelulle ilmaiskuilta.

Suomen on lahjoitettava Daavidin linko Palestiinalle, esittää Vasemmistonuoret

Heinäkuun poikkeuksellinen hellejakso johtui ilmastonmuutoksesta.

Hallitus löi hanskat tiskiin Suomen ilmastopolitiikassa, syyttää Luonnonsuojeluliitto

Komission puheenjohtajan Ursula von der Leyenin ja komission on aika mennä, vasemmistoryhmä katsoo.

Europarlamentin Vasemmisto jätti epäluottamuslauseen Ursula von der Leyenille

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Näin perussuomalaiset lietsovat somesotaa – Toimittaja Pekka Mykkänen uppoutui loanheittoon yli vuodeksi

 
02

Keskustan Lohi näpäyttää Orpoa vaihtoehtoisista faktoista

 
03

Hukkaan heitettyä rahaa, Teollisuusliiton pääekonomisti sanoo suurituloisten veronkevennyksistä

 
04

Tutkija löysi lisää kikkailuja hallituksen budjettiriihestä, säästöjä neljäsosa luvatusta

 
05

Suomen ainoa sivistysporvari on Cheek – näin helppoa on näyttäytyä selkärankaisempana kuin koko valtiojohto

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Orpo puhui taas mustaa valkoiseksi Suomen taloudesta

11.09.2025

Sukupuolten tasa-arvoa ole vielä saavutettu, katsoo neljä viidestä naisesta ja lähes puolet miehistäkin

11.09.2025

Eduskunnasta lähes rikkumaton tuki Ukrainalle – vain Yrttiaho toi särön

11.09.2025

Kauppaa käydään ilman avointa keskustelua: ”Aseita Israelilta kohta yli miljardilla eurolla”

10.09.2025

Myös suomalaisia aktivisteja mukana iskuja saaneessa laivueessa: ”Olen ollut syvästi vaikuttunut rohkeudesta”

10.09.2025

Putin ei ole kiinnostunut rauhasta, Li Andersson kommentoi Puolaan osuneita drooneja

10.09.2025

Vasemmistomepit vaativat Suomea osallistumaan Israelin painostamiseen

10.09.2025

Kivelän mukaan hallituksen tulee vaatia Global Sumud Flotilla -laivueeseen kohdistuneiden drooni-iskujen tutkintaa

10.09.2025

Koskela vaatii Suomea tukemaan ensimmäisten joukossa Israelin vastaisia EU-pakotteita

10.09.2025

Tutkija löysi lisää kikkailuja hallituksen budjettiriihestä, säästöjä neljäsosa luvatusta

10.09.2025

Suursota tuli juuri lähemmäksi, kun Venäjä ja Israel käyttävät Trumpin heikkoutta hyväksi

10.09.2025

Korkeasti koulutetut maahanmuuttajanaiset kokevat Suomen ilmapiirin kiristyneen

10.09.2025

Anna Kontula: ”Sivistyneitä ihmisiä ei kasvateta niin, että tarjotaan heille vain oikeita oppeja”

10.09.2025

Velkajarru pakottaisi leikkaamaan lisää taantumassa, varoittaa STTK:n pääekonomisti

09.09.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Kenen käsissä on Euroopan huoltovarmuus?

09.09.2025

Huomisen Euroopassa voisimme maksaa digieurolla

10.07.2025

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään