KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kolumnit

Sunnuntaivieras: Sosialismi on perustulo ja työelämän demokratisointi

Jukka Pietiläinen

Jukka Pietiläinen. Kuva: Jussi Joentausta

Onko vasemmisto historiallisesti erehtynyt siinä, että se on pyrkinyt totaalisiin, kaiken kattaviin ratkaisuihin? Sunnuntaivieras Jukka Pietiläinen tutustui tuoreisiin ruotsalaisiin ajatuksiin sosialismista.

Jukka Pietiläinen
21.5.2023 11.15

Kesän aikana suomeksi ilmestyy tanskalaisen vasemmistopuolueen Yhteisyyslistan kansanedustajan Pelle Dragstedin kirjoittama Pohjoismainen sosialismi -kirja. Suomenkielistä versiota odotellessa olen lukenut kirjaa ruotsiksi. Kirjan pääsanoma on, että Pohjoismaissa on jo paljon sellaisia järjestelyjä, jotka itse asiassa ovat sosialismia. Osuuskuntia, julkisesti omistettuja yhtiöitä, työntekijöiden omistamia ja voittoa tavoittelemattomia yrityksiä, jotka toimivat erilaisella logiikalla kuin voittojen maksimointiin perustuvat yksityiset yritykset. Tosin Pohjoismaissakin kaupallisuus ja markkinoiden valta on lisääntynyt viime vuosikymmeninä, mutta näitä markkinalogiikan ulkopuolella toimivia yhtiöitä on edelleen paljon, ja joillakin aloilla niiden merkitys on huomattava.

Dragsted ehdottaa myös uudistuksia, jotka voisivat edelleen lisätä sosialistisia elementtejä yhteiskunnassa. Näihin kuuluu esimerkiksi ehdotus suuryrityksissä käyttöön otettavasta kaksi ”kamaria” käsittävästä hallintojärjestelmästä: toiseen kamariin edustajansa valitsisivat osakkeenomistajat ja toiseen työntekijät.

Dragsted kysyy, ovatko hänen kuvaamansa esimerkit sosialismia, ja vastaa, että jos sosialismilla tarkoitetaan, että (kaikkien) tuotantovälineiden pitäisi olla valtion omistuksessa, niin vastaus on ei. Mutta Dragsted ei pidä valtiojohtoista mallia hyvänä tai tavoiteltavana asiana. Hänen mielestään vasemmisto on historiallisesti erehtynyt siinä, että se on pyrkinyt totaalisiin, kaiken kattaviin ratkaisuihin, vaikka todellisuudessa yhteiskunnat ja talousjärjestelmät ovat hybridejä, sekoittuneita, erilaisia aineksia yhdistäviä. Nykyajan sosialistit tarvitsevatkin moninaisuuden paremmin huomioon ottavaa strategiaa.

ILMOITUS
ILMOITUS
Työpaikkademokratia ja perustulo ovat täysimääräisesti toteutuessaan kaukaisia haaveita, mutta niitä kohden on mahdollista edetä jo nyt.

Pohjoismaiden, ja myös joidenkin muiden maiden, kokemukset osoittavat, että demokraattisesti hallittu talous ei ole mahdotonta eikä sosialismi näin ajateltuna ole utopiaa vaan jo olemassa olevaa todellisuutta, joka kehittyy kapitalistisen järjestelmän rinnalla ja sisällä.

Dragstedin kirja innostaa kysymään, mitä vielä tarvittaisiin, että Pohjoismaissa yhteiskuntajärjestelmä muuttuisi toisenlaiseksi. Tässä kiinnostavia ovat työpaikkani Vasemmistofoorumin viimeaikaiset julkaisut.

Vasemmistofoorumi on viime vuosina julkaissut melko paljon tekstejä perustulosta ja yhtenä viimeisimmistä Roni Nousiaisen raportin Työpaikkademokratiasta . Nousiainen pohtii työpaikkademokratiaa filosofiselta kannalta ja kysyy, miksi yhteiskunnassa, joka perustuu demokratialle ja tasa-arvolle, nämä unohtuvat heti, kun kyseessä on työelämä.

Ajatus työpaikkademokratiasta perustuu siihen, että työnantaja ja työntekijä olisivat tosia-asiallisesti tasa-arvoisessa asemassa. Tämä voisi olla mahdollista esimerkiksi perustulon avulla, sillä riittävän suuri perustulo mahdollistaisi työmarkkinoilta irtautumisen. Huomattavan korkea perustulo olisi kuitenkin melko varmasti poliittisesti mahdoton toteuttaa, ja se olisi myös todennäköisesti kansantaloudellisesti mahdoton. Esimerkiksi tuhannen euron perustulo kaikille kansalaisille vastaisi 25:tä prosenttia bruttokansantuotteesta.

Perustulon merkitys on kuitenkin työelämää laajempi kysymys, ja se olisi osa sosiaaliturvan uudistusta, joka tulisi tehdä työelämän kehityksestä riippumatta. Perustulo mahdollistaisi työn ja sosiaaliturvan paremman yhdistämisen, poistaisi mahdollisia kannustinloukkuja ja toimisi myös tulonjaon osana työssä olevien ja työelämän ulkopuolella olevien välillä. Kiinnostavaa on, että Pelle Dragsted ei käsittele kirjassaan lainkaan perustuloa tai muutenkaan tulonjakoa.

Demokratian lisääminen työpaikoilla on kuitenkin perustuloakin tärkeämpää. Nousiainen ehdottaakin Dragstedin tapaan yrityksiin kaksikamarista parlamenttia, joista toinen puoli edustaisi pääomansa sijoittaneita osakkeenomistajia ja toinen osa työvoimansa sijoittaneita työntekijöitä. Molemmilla olisi veto-oikeus tärkeimpiin päätöksiin, ja ne olisivat yhtäläisessä asemassa yritysten johtoa valittaessa.

Työpaikkademokratia voisi johtaa pienempiin palkkaeroihin ja hyvin todennäköisesti pienentäisi voittoina jaettavan osuuden kokoa yrityksen tuloksesta. Työpaikkademokratia lisäisi myös hyvinvointia työpaikoilla ja auttaisi torjumaan monia työelämän nykyisistä valtarakenteista johtuvia ongelmia.

Nousiainen toteaa, että demokratian lisääminen työpaikoilla vaikuttaa kuitenkin todennäköisemmältä vaihtoehdolta toteuttaa työntekijöiden kontrolli omasta työstään ja yrityksen tavoitteista kuin omistuksen siirtäminen työntekijöille. Dragsted puolestaan ehdottaa lisäksi erilaisia rahastomalleja, joissa myös omistusta vähitellen siirretään työntekijöille.

Lyhyellä aikavälillä niin perustulo, edes heikossa muodossa, kuin työpaikkademokratiakaan eivät kuulosta kovin todennäköisiltä tulevaisuuden kuvilta. Ne ovat kuitenkin tämän hetken keskeisiä ajatuksia yhteiskunnan muuttamiseksi tasa-arvoisemmaksi ja demokraattisemmaksi.

Onkin mahdollista todeta vanhaa iskulausetta jäljitellen: sosialismi on perustulo + työelämän demokratisointi. Muuta ei radikaaliin yhteiskunnan muuttamiseen oikeastaan tarvitakaan. Työpaikkademokratia ja perustulo ovat täysimääräisesti toteutuessaan kaukaisia haaveita, mutta niitä kohden on mahdollista edetä jo nyt.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Tarina kasvun odottamisesta – huomenna hän tulee

Saksan vasemmistokonservatiivit flirttailevat maahanmuuttovastaisuudella – Yhden opin he kuitenkin antavat muulle vasemmistolle

Veikka Lahtinen.

Suomen asekauppa saa journalismilta täyden hyväksynnän

Puoluelehden pitää kysyä epämiellyttäviä kysymyksiä ja totuuksia – ”Jos hallituksen politiikka on niin hirveää, miksi niin moni kannattaa sitä”

Uusimmat

Minja Koskela ja Aino-Kaisa Pekonen kuvailivat sosiaaliturvan leikkauksia järkyttäviksi ja julmiksi.

”Järkyttävää, hirveää, julmaa” – eduskunnassa käynnissä viimeinen erä sosiaaliturvan leikkauksista

Gashaw Bibani on Vasemmistonaisten uusi puhenainen.

Naisvihan ja äärioikeiston nousu on pysäytettävä, vaatii Vasemmistonaiset

Yksi stalinilainen tappotanner oli Petroskoin lähellä sijaitseva Krasnyi bor eli Punakangas. Siellä teloitettiin noin 1¿200 ihmistä, joista suomalaisiksi tiedetään 582.

Nyt se on tutkittu: Stalinin vainoissa tapettiin ainakin 4700 suomalaista, mikä on vähemmän kuin on yleensä ajateltu

Minja Koskela.

Koskela vaatii puuttumaan nuorten työntekijöiden kaltoinkohteluun – ”Oikeistohallituksen politiikka pahentaa tilannetta”

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Hallitus vie 50000 työttömältä kuntouttavan työtoiminnan 1,6 miljoonan säästön takia

 
02

Linnan juhlien katsominen teki pahaa

 
03

Useita hallituksen köyhyyttä lisääviä esityksiä loppusuoralla eduskunnassa

 
04

”Näemme joka kuukausi nälkää” – näin Suomessa eletään vuonna 2025

 
05

Yhdysvallat on koko ajan tiennyt Israelin sotarikoksista

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Hallituspuolueet tuomitsevat perussuomalaisten rasistiset kuvat, vastuu seurauksista jää persuille itselleen

16.12.2025

Tuloerot kasvoivat, ja juuri nyt niitä kasvatetaan eduskunnassa lisää

16.12.2025

Köyhyys lisääntyi ja syveni viime vuonna, samaan aikaan suurituloisimpien tulot kasvoivat

16.12.2025

Vasemmistoliiton Jokelainen analysoi Orpon hallituksen taloudenpitoa: Ei tullut 100 000 työpaikkaa, tuli ennätystyöttömyys

15.12.2025

Rasismiskandaalin tulos: Purra uhriutuu, Orpo pakenee vastuuta, RKP komppaa

15.12.2025

Yhdysvallat on koko ajan tiennyt Israelin sotarikoksista

15.12.2025

Linnan juhlien katsominen teki pahaa

14.12.2025

Kiina kiristi otettaan Hongkongista

13.12.2025

Sundarbansin kansanviisaus katoaa nuorison vaeltaessa kylistä kaupunkeihin

12.12.2025

Orpon uusin nollatoleranssi rasismille täytti äsken kolme kuukautta, pian nähdään, oliko se tälläkin kertaa pelkkää sanahelinää

12.12.2025

Asekauppa Israelin kanssa lopetettava, vaativat Koskela ja Honkasalo

12.12.2025

Nälkä vähenee Latinalaisessa Amerikassa ja lisääntyy Afrikassa

12.12.2025

Useita hallituksen köyhyyttä lisääviä esityksiä loppusuoralla eduskunnassa

12.12.2025

Kansainvälisille opiskelijoille lupaillaan liikaa: Jopa 40 prosenttia päätyy leipäjonoon

12.12.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Eurooppa on digitaalisesti riippuvainen

24.11.2025

Velkajarru sementoi kurjistamisen tien

15.10.2025

On aika keskustella siitä, mitä tapahtuu Palestiinan valtion tunnustamisen jälkeen

26.09.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään