KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Näkökulma

Ja kaikki ennusmerkit toteutuivat

Pirjo Hämäläinen
2.11.2010 10.31
Fediverse-instanssi:

Kolumni/Pirjo Hämäläinen

Astapovon asemaa ei ole enää olemassa, sillä vallankumouksen jälkeen sen nimeksi tuli Lev Tolstoi. Täällä kuoli sata vuotta sitten, marraskuun kolkkona aamuna kreivi Tolstoi, kotoa karannut vanhus, anarkisti, kansainvälinen mediapersoona ja romaanikirjailija, jonka mielestä romaanit olivat roskaa.

Vähän ennen kuolemaansa Tolstoi katsahti kohti tulevaisuutta ja postitti ennustuksen Saksan keisarille ja Englannin kuninkaalle. Nopeasti tieto levisi myös eurooppalaisiin ja amerikkalaisiin sanomalehtiin.

ILMOITUS
ILMOITUS
Kaikki-jumaluuden neuvostosovellus tarkoittikin kulttia, jossa Stalinin jumalainen henki levittäytyi jokaiseen soppeen.

Suomessa Tolstoin ennustuksen julkaisi toukokuussa 1913 teosofien aikakauskirja Tietäjä. Siinä vaiheessa mitään erikoista ei ollut vielä tapahtunut, mutta helmikuussa 1925, kun Ruusu-Ristin johtaja Pekka Ervast esitelmöi Tolstoista Helsingissä, kaikki oli jo selvää ja kirkasta.

Mitä Tolstoi siis sanoi? Hän aavisti vaikeita aikoja ja kuvaili, miten naisaave kulkee yli Euroopan ja miten tämän jäljissä saapuvat sodat. Vuonna 1912 syttyy palo ja seuraavana vuonna se repeää maailmanpaloksi.

Vuonna 1915 ilmaantuu mies, joka ei ole sotilas vaan sanomalehtimies. Hän tarttuu Euroopan kohtaloihin ja pitelee niitä käsissään kymmenen vuotta. Sitten alkavat kirkot romahdella, ihmiset luopuvat sokeasta uskostaan ja tilalle kohoaa panteismin temppeli.

Tolstoin ennustus osui pienistä ajoitusheitoista huolimatta kohdalleen, kuten Ervast riemastuneena totesi. Teosofit odottivat kirkollisten rakenteiden repeämistä ja panteismin voittoa ja nyt, vuonna 1925, uuden ajan portit tuntuivat olevan sepposen selällään.

Valitettavasti Ervast tulkitsi ennustuksen lopun väärin. Kommunismin aave oli lepattanut Euroopassa, sodat oli sodittu ja sanomalehtimies Lenin istunut vallassa kuolinvuoteensa 1924 saakka. Kirkoille ja parasiittipapeille oli käymässä aivan kohta huonosti, mutta panteismi ei Ervastin ajattelemassa muodossa sydämiin koskaan astunut.

Panteismin tai – Ervastin sanoin – kaikkijumaluuden neuvostosovellus tarkoittikin kulttia, jossa Stalinin jumalainen henki levittäytyi jokaiseen soppeen. Linnut liversivät Stalinin kunniaa, tuulessa aaltoileva vehnä ylisti Stalinia, pienokaiset syntyivät Stalinin nimi kosteilla huulillaan.

Tolstoi käytti temppeliä vertauskuvana, mutta myös todellinen temppelien temppeli oli 1930-luvulla kohoamassa. Moskovan ja koko Venäjän suurin katedraali räjäytettiin, jotta paikalle saataisiin puolen kilometrin korkuinen Neuvostojen palatsi ja sen huipulle satametrinen Lenin. Laskelmat menivät kuitenkin myttyyn ja tuloksena oli rakennusmonttuun upotettu maauimala.

Neuvostoliiton suosima ateismi ei ollut sinällään Tolstoista kaukana. Tolstoi rettelöi kirkon kanssa, piti Kristusta pelkkänä ihmisenä ja arvosti kaikkia väkivallattomia oppeja. Mahatma Gandhillekin hän lähetteli lämpimiä kirjeitä ja Gandhi perusti Afrikkaan Tolstoi-farmin.

Monen usko hukkui niihin kärsimyksiin, joita Tolstoi Euroopalle ennusti. Katariina Lillqvistin kuunnelmassa Uralin perhonen ompelija Annan vanhemmat olivat nimenomaan tolstoilaisia ja äidin vuorisaarnan ja teosofian kirkastama ajattelu hiljaista ja lempeää kuin syksyinen usva Pyhäjärven päällä, mutta Hennalan kasarmin jälkeen Anna ei uskonut enää mihinkään.

Jotakin samaa tapahtui myös Vilho Pentikäiselle, joka oli kansalaissotaan lähtiessään neljäntoista ja vankileirilläkin vasta viisitoistavuotias. Vilhosta tuli valkoisen Suomen painajainen: hän toteutti vallanpitäjien pimeimmät pelot ja yritti myydä maansa naapurin isännille. Hyvänä apuna tässä oli appi, Otto Wille Kuusinen.

Vilhon pikkuveli Veikko jaksoi sen sijaan luottaa suomalaiseen yhteiskuntaan. Vanhoillislestadiolaisena pappina Veikko vei talvisodan kuukausina suruviestejä Pohjois-Pohjanmaan äideille ja vaimoille ja siunasi kaatuneita kotoisiin kumpuihin. Jatkosodassa hän teki papin töitä sekä Uhtualla että Vienan kanavalla.

Veikon lapsista maineeseen nousi uskontotieteen professori Juha Pentikäinen. Juhan esikoispoika on puolestaan Mikael Pentikäinen, Helsingin Sanomien päätoimittaja ja lestadiolaisen perheperinteen jatkaja.

Varusmiesaikanaan vuonna 1923 Vilho Pentikäinen ryhtyi vakoojaksi ja toimitti sittemmin valtavat määrät salaista sotilasmateriaalia Neuvostoliiton hyödyksi ja huviksi.

Tumma ja komea Vilho oli niin uskottava, ettei häntä osannut epäillä kuin Tauno Palo. Puolustusministeriön kemian laboratoriossa myrkkyjä keitellyt Palo kiinnitti huomiota outoon upseeriin, melkein kaksoisolentoonsa, ja ihmetteli, miksi tämä otti öisin valokuvia.

Vilho käytteli näppärästi kameraa ja osallistui myös elokuvan tekoon. Hän toimi sotilasasiantuntijana Erkki Karun Meidän poikamme merellä -propagandafilmissä, siinä samassa jossa Georg Malmsten lauloi ihanaa Leila-valssia.

Meripoikaimme menestystä Vilho ei jäänyt seuraamaan. Kun filmi tuli vuonna 1933 teattereihin, Vilho oli jo Neuvostoliitossa ja pian Moskovan Lenin-koulussa, missä hänet tunnettiin Erik Larsovitsh Artina.

Vilho pääsi tärkeäksi päälliköksi: hän johti Suomen topografista osastoa ja rajavartio-osastoa. Espanjan sisällissodasta kotiuduttuaan hän avioitui Vilgelm Aleksandrovitsh Purovin nimellä Otto Willen tyttären Riikka Kuusisen kanssa.

Talvisodassa Vilho taisteli Kuusisen kansanarmeijan joukoissa ja kuulusteli kielitaitoisena suomalaisvankeja. Vilho miehitti Viroa, koulutti desantteja ja palasi Suomeen valvontakomission siivellä.

Vai palasiko? Venäjän turvallisuuspalvelun mukaan kaksoisagentti Vilho eli Vilgelm Aleksandrovitsh heitettiin kesällä 1941 tyrmään ja haudattiin seuraavana keväänä ”kolmannen asteen ravitsemushäiriön” takia.

Kaikki eivät yllätyskäänteeseen usko, sillä kyseessä saattoi olla peiteoperaatio, yhden valepersoonallisuuden hävittäminen. Jotkut näkivät Vilhon paljon myöhemmin Genevenjärven huvilalla, jotkut ovat varmoja, että Moskovassa vuonna 1967 kuollut eversti Viktor Kuznetsov oli todellisuudessa Vilho Pentikäinen.

Arvoitus on ratkaisematta ja tietoa tarjolla vain sirpaleina, mutta Leo Tolstoin karkumatkasta kiinnostuneille voin suositella Jay Parinin Viimeistä asemaa (Tammi 2008), joka ei ole amerikkalaisuudestaan huolimatta ollenkaan hupsumpi Venäjä-romaani.

Fediverse-instanssi:
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Noora Kotilainen on sotaa, militarismia, kriisejä ja kärsimystä työssään käsittelevä valtiotieteilijä ja historian tutkija, joka käsittelee kolumneissaan aikaamme leimaavia synkkiä ja väkivaltaisia ilmiöitä.

Emme muista sotia, jotka melkein syttyivät

Veikka Lahtinen

Suomi siirtyy miniaskelin kohti pelkäämäänsä Venäjää

Suomessa työmarkkinat ovat poikkeuksellisen eriytyneitä sukupuolen mukaan. Hoiva-alalla työskentelevistä ylivoimainen enemmistö on naisia.

Mutta me miehethän olemme jo tasa-arvoisia?

Kiinteistöbisneksessä pyörivät rahamäärät ovat valtavia. Kuva on Helsingin Lauttasaaresta.

Vieraskynä: Euroopan kohtuuhintaiset asunnot ovat pian vapaata riistaa sijoittajille

Uusimmat

Noin 155 000 neliökilometrin laajuinen Ruvuman jokialue yhdistää Etelä-Tansanian ylängöt Itä-Malawiin ja Pohjois-Mosambikiin ennen kuin joki laskee Intian valtamereen. Matkallaan se ruokkii metsiä, kosteikkoja ja hedelmällisiä tulvatasankoja.

Krokotiilien joki elättää miljoonia – nyt kolme maata yrittää pelastaa Ruvuman

Mielenosoittajat kantoivat toimittaja Daphne Caruana Galizian kuvia murhan vuosipäivänä Vallettassa.

Miksi maltalainen toimittaja murhattiin?

Perun Cuscon alueelta kotoisin oleva Ruth Flores on innokas ekologinen tuottaja. Hän vaatii viranomaisilta tukea tuotantomuodon kehittämiseksi. Kuvassa Flores työskentelee sadan neliömetrin kasvihuoneessaan.

Ekologinen maatalous elättää ketšuaperheitä, mutta reilut markkinat puuttuvat Perusta

Daniil Kozlov

Vapaaksi määrittelyn kahleista – Daniil Kozlovin Ryssä on tarina suomenvenäläisestä lapsuudesta ja nuoruudesta

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Uuden reseptin aika – vanhalla saatiin lisää työttömyyttä, konkursseja ja valtionvelkaa

 
02

Viisi näkökulmaa hyvinvointivaltioon – Kysyimme asiantuntijoilta, mikä säilyy ja mikä muuttuu

 
03

Koskelalta tyly arvio hallituksen kehysriihipäätöksistä: ”Jopa kuolemasta seuraa jatkossa maksu”

 
04

Li Andersson: Onko kukaan Suomen poliittisessa historiassa pettänyt lupauksia ja epäonnistunut tavoitteissaan pahemmin kuin Petteri Orpo ja Riikka Purra

 
05

Minja Koskela vappupuheessa: ”Petterin ja Riikan on korkea aika riisua vappunaamarit”

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Minja Koskela vappupuheessa: ”Petterin ja Riikan on korkea aika riisua vappunaamarit”

01.05.2026

Kolumbia on hengenvaarallinen maa ihmisoikeuksien puolustajille

01.05.2026

SAK:n Syvärinen: Oikeistohallituksen työn tuloksena meillä on nyt ennätystyöttömyys ja ennätysvelka

01.05.2026

Li Andersson: Onko kukaan Suomen poliittisessa historiassa pettänyt lupauksia ja epäonnistunut tavoitteissaan pahemmin kuin Petteri Orpo ja Riikka Purra

01.05.2026

Riisto jatkuu – Miten työperäiseen hyväksikäyttöön pitäisi puuttua?

01.05.2026

Israel on kaapannut suomalaisen aktivistin kansainvälisillä vesillä – Kansanedustajat ja mepit vetoavat ulkoministeriin

30.04.2026

Oppositiolta yhteinen välikysymys hallituksen epäonnistuneesta talouspolitiikasta: ”Näytöt on annettu, ja pahalta näyttää”

30.04.2026

Suomalaisen vasemmiston uusi eurooppalainen koti – Tällainen on Euroopan vasemmistoliitto ELA

30.04.2026

Yrttiaho: Ydinaseiden käytöstä päättävät vain ydinasevallat – ”Toivoisin tässä rehellisyyttä”

29.04.2026

Honkasalo: Suomen paikka on ydinaseettomien maiden joukossa

29.04.2026

Hallitus tekee tieten tahtoen riittämätöntä ilmastopolitiikkaa, syyttää vasemmistoliiton Veronika Honkasalo

29.04.2026

Viisi näkökulmaa hyvinvointivaltioon – Kysyimme asiantuntijoilta, mikä säilyy ja mikä muuttuu

29.04.2026

Suhteellisen demokraattinen puolentoista miljardin ihmisen valtio – Minne Intia on matkalla?

28.04.2026

Lyhyempi työaika ja lisää arkivapaita, ehdottaa vasemmistoliiton Minja Koskela

27.04.2026
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Fossiiliriippuvuus on elinkustannuskriisin keskeisin syy

20.04.2026

Energiapolitiikka on myös turvallisuuspolitiikkaa

23.03.2026

Momentum on nyt – Suomi ei saa jäädä sivuraiteelle

17.02.2026
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset