Verkostoyhteiskuntaa voi nimittää logistiikkayhteiskunnaksi, tietoyhteiskunnasta ei ole tietoakaan. Logistiikassa pyrkimyksenä on siirtää jotain parhaalla mahdollisella tavalla eli optimaalisesti paikasta a paikkaan b, viiveineen ja varastointeineen. Tämä ”jotain” tarkoittaa tavanomaisesti logistiikasta puhuttaessa tavaroita ja harvemmin vaikkapa energiaa, mutta ”jotain” on myös rahaa ja pääomia sekä tietoa kuten sopimuksia tai innovaatioita.
Vielä laajempi logistiikan tulkinta koskee tuotannon, työn ja osaamisen liikkumista aina globaalisti. Täten tuotannon siirtäminen asiaan tai alihankintaan kotimaassa on osa tuotannon logistiikkaa. Kaikessa liikuttelussa on kysymys jonkin sortin optimoinnista, jossa on monenlaista intressiä yrityksillä, pääomasijoittajilla ja valtioillakin.
Tietotekniikka mahdollistaa tiedon tosiaikaisen eli reaaliaikaisen tässä ja nyt liikkumisen maailmanlaajuisesti. Maailman talouskriisissä reaaliaikaisuus ja sen hallinta tai pikemminkin hallitsemattomuus näkyy pääomien siirtyessä paikasta toiseen hetkessä. Irlannin pankit voitaisiin periaatteessa tuhota muutamassa minuutissa, jos pörssipelurit niin yhdessä sopisivat. Vapailla pääomamarkkinoilla on vähän jarruttavia puskureita.
Tiedon liikkuminen reaaliaikaisesti vaikuttaa ratkaisevasti kaikkeen muuhunkin kuin pääomiin ja rahaan. Periaatteessa Persianlahdelta Suomeen ajavan tankkerin lasti voidaan matkan aikana ostaa ja myydä vaikka kymmenen kertaa. Kun tuotteet kootaan usein eri maista tulevista raaka-aineista, komponenteista ja järjestelmistä, pyritään toimituksissa oikea-aikaisuuteen.
Tällä säästetään mittavia summia minimoimalla varastot ja muutoinkaan pääomat eivät makaa pitkiä aikoja jossain matkalla. Paras kuljetustulos ei tarkoita useinkaan nopeinta ratkaisua, vaan nimenomaan oikea-aikaista toimitusta.
Kaikkinaisen liikkeen nopeuttaminen ja optimointi johtaa siihen, että järjestelmä on haavoittuva. Kun monivaiheisessa logistiikassa jokin lenkki pettää, sitten se alkaa maksaa. Kustannuksia pyritään säästämään maksimaalisesti, mikä johtaa kalliiden ja normaalissa oloissa turhilta näyttävien turva- ja varajärjestelmien minimointi.
Kun jokin logistiikkaketjussa menee pielen, sitten todella rytisee. Vanhassa tuotantotavassa hidastavia puskureita ja turvallisuutta luovia suuria varastoja oli runsaasti.
Vastaavat logistiset riskit koskevat siis myös tuotannon ja työpaikkojen liikkumista. Etenkin elektroniikkateollisuuden kokoonpanotuotanto on tunnetusti siirtynyt ja tulee edelleenkin siirtymää ennen muuta Asiaan.
Metsäteollisuus on siirtänyt ja tulee siirtämään tuotantoyksiköitä lähemmäksi halpoja raaka-ainelähteitä kuten sellutehtaita Etelä-Amerikkaan tai paperitehtaita lähemmäksi loppuasiakkaita kuten Saksaan, tai tyytyy vain lopettamaan tuotannon Suomessa. Suomi on lähellä lähes rajattomia Venäjän energiavaroja, mikä taas voi olla kilpailuetu uutta tuotantoa luotaessa.
Kaivostoiminnassa tuntuisi malmin kuljettelun olevan aika tyyristä, mutta ei sittenkään niin kallista metallien arvoon suhteutettuna, etteikö uusia kaivoksia avattaisi kymmeniä. Muutoinkin syrjäisessä Suomessa kannattavaa on tuotanto, jossa logistiikkakustannukset ja logistiikka toiminnallisesti ei ole pääroolissa. Korkean osaamisen ja suhteellisen pienten sarjojen tuotanto tulee olemaan Suomessa aina kannattavaa. Kirvestä ei ole tarpeen heittää kaivoon.
Taannoisesta AKT:n satamalakosta nousi hirveä meteli, hyvä, ettei ihmishenkiä mennyt. Lopulta kysymys ei ollut satamajätkien ahneudesta tai heidän rahanhimollaan ei ollut suurta roolia.
Eikä yksikään paperitehdas tietenkään lakon takia kaatunut, kunhan saivat purettua ylisuuria varastoja asiakaspäässä. Kun ymmärretään millaisia tolkuttomia miljardimääriä euroja logistiikassa pyörii, tulee ymmärrettäväksi myös se tuska ja hätä minkä työnantajataho median tuella toi aggressiivisesti julki.
Hehän tietävät eurolleen, mistä on kysymys, satamajätkät voivat vain aavistella. Toki tietävät että itse ovat yhteiskunnan avainammattilaisia.
Uusi logistinen maailmanjärjestys on tullut jäädäkseen, paluuta vanhaan ei ole. Elämme logistiikkayhteiskunnassa.
uutiskirje 