Nuorten työttömyys on Lapissa parantunut lokakuun tilastojen mukaan vain vähän vuoden takaisesta tilanteesta. Lapin ELY-keskuksen tietojen mukaan työttömänä on edelleen 1500 alle 25-vuotiasta työnhakijaa. Kohtaamme ongelman, jonka seuraukset ulottuvat huonosti hoidettuna vuosikymmenien päähän. Jo lyhyellä aikavälillä syntyy ylitsepääsemättömiä vaikeuksia sekä yksilöille että yhteiskunnalle. Kysymys on nuorten työttömyydestä ja syrjäytymisestä.
Kun esimerkiksi Kemin kaupungissa nuorista 30 prosenttia on jo toimeentulotuen varassa, ongelman ratkaisuksi eivät enää riitä perinteiset ja tavanomaiset keinot yhteistyön lisäämiseksi. Kuntien ja valtion näkökulma tähän haasteeseen on muutettava toiseksi. Nuorten tilannetta voidaan parantaa vain siten, että työpaikkoihin ei haeta pelkästään sopivia ihmisiä, vaan nuorille haetaan aktiivisesti sopivaa työtä tai heidän valmiuksiaan parantavaa toimintaa.
Esimerkiksi Oulun kaupunki varautuu yhteensä 4,7 miljoonan investointeihin tämän ongelman ratkaisemiseksi. Kaupunki on todennut tämän investoinnin kaupungille sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä kannattavaksi. Ongelmaksi Oulussa on muodostunut jopa se, että syrjäytyneet nuoret ovat kadonneet viranomaisilta, ja kuntouttavia työpajapaikkoja on tyhjäkäynnillä.
Meillä ei ole varaa jättää nuoria koulutuksen jälkeen oman onnensa nojaan. Vaarana on ajautuminen pitkäaikaiseen työttömyyteen ja syrjäytymiseen. Nuorten jääminen työelämän ulkopuolelle johtaa nopeasti syrjäytymiskierteeseen myös tutkinnon suorittaneiden osalta. Saati, että nuori on jäänyt koulutuksen ulkopuolelle tai koulutus on keskeytynyt. Tämän vuoksi toimenpiteet nuorten työttömyyden katkaisemiseksi tulisivat olla nopeita, konkreettisia ja vaikutukseltaan pitkäaikaisia. Nuorten työttömyyden katkaiseminen heti alkuvaiheessa on parasta ennalta ehkäisevää työtä myös elinikäisen syrjäytymisen vähentämisessä.
Vuodesta 2005 voimassa ollut yhteiskuntatakuu on osoittautunut paperitiikeriksi. Tehdyn tutkimuksen mukaan (Työpoliittinen tutkimus 333, mol.fi/julkaisut) vain 45 prosenttia suunnitelmista sisälsi lupauksen aktiivisista toimenpiteistä. Suunnitelmiakin tehtiin vain noin 60 prosentille työnhakijoista. Lupauksista tosiasiassa toteutui vain viidesosa. Takuu ei ole tarjonnut todellista mahdollisuutta nuorten työllistymiseen, byrokratiaa kylläkin. Nyt tarvitaan konkreettisia toimia nuorten yhteiskuntatakuun toteuttamiseksi.
Julkinen sektori ei voi välttää vastuutaan nuorten työllistämisessä. Sen vuoksi kuntien ja kaupunkien tulisi olla aloitteellisia niissä toimenpiteissä, joilla työpaikkoja, koulutusta ja muita mahdollisia aktiivitoimia nuorille järjestetään.
Työtä järjestettäessä tavoitteen tulisi olla vähintään 8 kuukauden työjakso jokaiselle nuorelle sellaisin palkka- ja työaika järjestelyin, että nuori voi palkallaan elää turvautumatta toimeentulotukeen. Muun muassa Paltamon kunnassa on tehty uraa uurtavaa työtä: Nyt käytössä olevien lukuisien työllisyyden tukien yhdistämisessä on tavoitteena kaikkien työttömien työllistäminen. Tulokset ovat olleet tähän mennessä lupaavia ja kustannukset eivät ole karanneet käsistä. Hyvien käytäntöjen soveltaminen alle 25-vuotiaisiin nuoriin on kokeilemisen arvoinen juttu. Kuntien kannattaa ottaa aloite käsiinsä tässä asiassa.