KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Ulkomaat

Brasilian äärioikeistolla vankka ote somesta – Laki valeuutisten torjunnasta ei etene, kuntavaalit tulossa

Brasilian syksyn 2018 presidentinvaalien alla Rio de Janeirossa järjestettiin mielenosoitus, jossa Jair Bolsonaron vastustajat syyttivät häntä valeuutisten ja vihapuheen levittämisestä.

Brasilian syksyn 2018 presidentinvaalien alla Rio de Janeirossa järjestettiin mielenosoitus, jossa Jair Bolsonaron vastustajat syyttivät häntä valeuutisten ja vihapuheen levittämisestä. Kuva: IPS/Fabiana Frayssinet

Rio de Janeiro – IPS/Mario Osava
4.5.2024 10.44

Sosiaalinen media ei ole poliittisesti puolueeton. Brasiliassa ja useissa muissa maissa se on levittänyt tehokkaasti äärioikeistolaista ajattelua ja auttanut liikkeen organisoinnissa.

Digimedia soveltuu hyvin laitaoikeiston aatteille ja valeuutisille. Ne muokkaavat rinnakkaista sivilisaatiota perinteiselle kulttuurille, joka alkoi rakentua yli 500 vuotta sitten painotuotteiden, kuten kirjojen ja lehtien, ympärille.

Brasilian presidenttinä vuodet 2019–2022 toiminut äärioikeistolainen Jair Bolsonaro väitti, että perinteiset mediat levittävät valeuutisia.

ILMOITUS
ILMOITUS

Samaan aikaan hänen kannattajansa kiistivät tieteen saavutukset, eritoten liittyen ympäristöön, ilmastonmuutokseen, seksuaalisuuteen ja rokotuksiin. Seurauksena oli muun muassa tarpeettoman korkea koronakuolleisuus: 215 miljoonan asukkaan Brasiliassa menehtyi virukseen yli 700 000 henkeä. Se on kymmenesosa maailman kaikista uhreista, vaikka maan osuus maailman väestöstä on vain 2,5 prosenttia.

Tuomari seriffinä

Brasilian parlamentti on yrittänyt vuodesta 2020 hyväksyä lakia suitsimaan verkon jättiläisten, kuten Facebookin, Googlen, Instagramin ja X:n toimintaa. Tavoitteena on torjua valeuutiset ja vihapuhe, jotka virtasivat valtoimenaan vuoden 2018 vaaleissa ja nostivat Bolsonaron valtaan.

Laki valeuutisista hyväksyttiin Brasilian senaatissa 2020, mutta se juuttui parlamentin edustajainhuoneeseen. Puhemies Arthur Lira päätti lykätä kelvottomana pitämänsä lain käsittelyä, ja uutta ehdotusta laatimaan asetettiin komissio.

Lainsäädännön puuttuessa liittovaltion korkeimman oikeuden tuomari Alexandre de Moraes määräsi suljettaviksi kymmeniä sometilejä, joiden omistajat levittivät toistuvasti harhaanjohtavaa tietoa. Somealustoja myös sakotettiin.

Moraesista tuli vuonna 2022 myös ylimmän vaalituomioistuimen puheenjohtaja. ”Demokratian seriffinä” hän joutui äärioikeiston hyökkäysten ja sensuurisyytösten pääkohteeksi. Bolsonaron kannattajat vaativat Moraesin viraltapanoa ja jopa vangitsemista.

Sensuurisyytökset leviävät

Sensuurisyytökset ovat levinneet somesta myös joihinkin perinteisiin viestimiin. Päivälehti Folha de São Paulo syytti huhtikuussa Moraesia ennakkosensuurin palauttamisesta Brasiliaan.

Lehden mukaan tuomarin ratkaisuille oli perusteita vuoden 2022 vaalien alla ja jälkeen, kun Bolsonaron kannattajat kapinoivat ja suunnittelivat vallankaappausta. Nyt, puolitoista vuotta myöhemmin, ”Imbesilleillä bolsonaristeilla on oikeus propagoida typeryyksiään”, lehti kirjoitti.

Tammikuun 2023 vallankaappausyrityksessä pidätettiin 1 170 henkeä, joista valtaosa on vapautettu. Korkein oikeus on antanut tuomion 173:lle.

Kysymykset digialustojen sääntelystä ja valeuutisten rankaisemisesta ovat edelleen ratkaisematta. Asialla alkaa olla kiire, sillä lokakuussa pidetään paikallisvaalit Brasilian 5 570 kunnassa.

Teknologia ja taantumus

Vuonna 2018 Bolsonaro voitti vaalit hyvin pienillä resursseilla ja ilman näkyvyyttä kansallisilla radio- ja televisiokanavilla, joilla ehdokkaiden esiintyminen määräytyy puolueen koon mukaan. Aktiivinen kampanjointi somessa kautta maan toi 55,1 prosenttia äänistä toisella kierroksella.

Bolsonarismi veti puoleensa niitä, jotka hylkäävät sivistykselliset edistysaskeleet kuten seksuaalisen ja etnisen monimuotoisuuden sekä feminismin ihmisoikeuksien, koulutuksen, taiteen ja ympäristön aloilla. Moralismillaan liike keräsi kannattajia helluntailaiskirkon ja maaseudun evankelikaalien keskuudessa.

Some tarjosi äärioikeistolle mahdollisuuden koota yhteen aiemmin hajanaiset joukot vanhoillisia konservatiiveja, uskonnollisia fundamentalisteja ja ”sortavaa” valtiota vastustavia yrittäjiä.

Ironista on, että kaikkein nykyaikaisin teknologia pystyttiin valjastamaan näkyvästi taantumuksellisen ja monin tavoin ristiriitaisen poliittisen liikkeen palvelukseen.

Sananvapaus on nyt yksi laitaoikeiston tärkeimmistä tunnuksista, mikä tuo sen yllättäen lähemmäs liberaaleja vastustajiaan. Eikä tässä sopassa haittaa sekään, että sotilasdiktatuuri – jonka radikaaleimmat bolsonaristit pyrkivät palauttamaan Brasiliaan – olisi kaiken vapauden kieltämistä.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Mapuchekansan edustajat juhlivat juhannukseen sijoittuvaa uutta vuottaan We Tripantua Vilcúnissa, 700 kilometriä Santiagon eteläpuolella.

Chilen etelän haava – Mapuche-kansan maakiista hakee ratkaisuaan

Kuvituskuvassa Bukelen vastainen mielenosoitus San Salvadorissa. Kansalaisyhteiskunnan tila käy yhä ahtaammaksi Latinalaisessa Amerikassa. Useat maat ovat säätäneet lakeja, jotka tekevät kansalaisjärjestöjen toiminnasta vaikeampaa tai suorastaan mahdotonta. Viimeisen vuoden aikana lakeja on säädetty muun muassa Venezuelassa, Paraguayssa, Perussa ja El Salvadorissa.

Latinalainen Amerikka kiristää otettaan kansalaisjärjestöistä

Kruszynianyn moskeijan talonmies Dzemil Gembicki toivottaa tervetulleiksi vieraat, jotka haluavat kuulla Puolassa kuusi vuosisataa eläneistä muslimeista. 200 vuotta vanhan puurakennuksen suunnittelivat juutalaiset arkkitehdit.

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

Orgaanista jätettä kompostoidaan yhteisön johtamassa jätehuollossa Sesdanin kylässä Giayarissa.

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

Uusimmat

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

Lahden Vesijärven sataman menneisyys avautuu kiehtovalla tavalla Timo Sandbergin Surmasatamassa.

Huumekauppaa ja väkivaltaa Vesijärven satamassa – Timo Sandberg jatkaa Lahti-sarjaansa varmoin ottein

Mapuchekansan edustajat juhlivat juhannukseen sijoittuvaa uutta vuottaan We Tripantua Vilcúnissa, 700 kilometriä Santiagon eteläpuolella.

Chilen etelän haava – Mapuche-kansan maakiista hakee ratkaisuaan

Elina Backmanin viisi dekkaria muodostavat ulkoasuaan myöten yhtenäisen sarjan.

Elina Backmanin Saana Havas -dekkarit kaipaisivat voimakasta uusiutumista

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

 
02

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

 
03

Rukoilen: Älä äänestä demareita

 
04

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

 
05

Onko Jussi Halla-aho fasisti?

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Latinalainen Amerikka kiristää otettaan kansalaisjärjestöistä

05.07.2025

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

03.07.2025

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

02.07.2025

Zimbabwessa pienet jyvät pelastavat maanviljelijän päivän

01.07.2025

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

01.07.2025

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

30.06.2025

Tatiana Elf aukoo uusia uria suomitrilleriin pätevässä esikoisessaan Huijari

29.06.2025

Noora Kotilaisen kolumni: Tappaminen sodassa on juridisesti oikeutettua, mutta lopulta yksilö on yksin tekojensa kanssa

29.06.2025

Samuli Laihon trilleri Pelon piiri on juuri niin jännittävä kuin sen nimi lupaa

28.06.2025

Rukoilen: Älä äänestä demareita

28.06.2025

Käännekohtien kevät – Mitä jäi mieleen politiikan alkuvuodesta 2025?

28.06.2025

Väinö Linnan klassikko valtaa Pyynikin

27.06.2025

Neljä nostoa sotilasliiton huippukokouksesta – Nato suostui Trumpin saneluun

27.06.2025

Toisenlaista väenmusiikkia – iskelmällisyyden, ryyppylaulujen ja popin nollari

27.06.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025

Tiede luo toivoa, kun maailma myllertää

17.04.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään