KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Näkökulma

Moskovan ja Iitin Tiltu

Pirjo Hämäläinen
10.1.2011 9.20
Fediverse-instanssi:

Kolumni / Pirjo Hämäläinen

Vuosi on vaihtunut ja jälleen on nokkelien kysymysten aika. Arvoisat lukijat, mitä yhteistä on Moskovan Tiltulla ja Kustaa Bertelsköldillä, Zachris Topeliuksen sankarilla, joka eteni Välskärin kertomuksissa sarkanutusta sotaisaksi kreiviksi?

Vastausta on ehkä vaikea näin kylmiltään keksiä, joten kerron sen heti: heidän sukujuurensa juontuvat samasta talosta. Talo on Isonkyrön Laurolan Perttilä, joka sijaitsee komealla paikalla Kyrönjoen rannalla ja Napuen taistelukentän laidalla. Perttilän riippusiltakin saattaa olla jollekulle tuttu.

ILMOITUS
ILMOITUS
Petroskoista ja Belomorskista propagandatekstejä lukenut Saimi oli mitä suurimmassa määrin uhri, reuman rampauttama invalidi, jolta oli viety vainoissa sekä mies että esikoispoika.

Ruotsalaisille tappiollinen Napuen taistelu liittyy isoonvihaan, jonka terroria siviiliväestö joutui kylistä pakenemaan. Perimätiedon mukaan Isossakyrössä muuan kallio sai tässä yhteydessä nimen Pavonkallio, toisin sanoen ”Paonkallio”.

Pavonkallio vakiintui sukunimeksi ja piteni muotoon Paavonkallio. Historiaan suvun jäsenistä astui ensimmäisenä Jaakko Paavonkallio, joka saapui vuonna 1871 rautatietöihin Hyvinkäälle.

Rautatie oli hämmästyttävä uutuus, mutta se ei Jaakkoa maineeseen nostanut. Kuuluisuutta hän saavutti puhumalla viisaammin kuin moni pappi – sittemmin myös työväenyhdistyksen pöntöstä. Kun Jaakko hoiteli Humalan ja Krapulan talonmiehen virkaa, Tyko Sallinen ikuisti hänet laajaan Puunhakkaaja-sarjaan.

Jaakon vaimo Vilhelmiina pesi Sallisen pyykit ja teki suursiivoukset. Vilhelmiina pääsi malliksi Torpanmuori-maalaukseen ja pojanpoika Toivo esitti lapsirooleja. Aikuistuttuaan Toivo eli T. W. Paavonkallio kirjoitti ja toimitti, ja nykyisin hänellä on Hyvinkäällä jopa oma katu, Kirjailijantie.

Mutta jatketaan. Jaakon poika Albert Paavonkallio lähti teini-iässä Yhdysvaltoihin, lyhensi nimensä Kallioksi, solmi avioliiton Lydia Sulkalan kanssa ja sai vuonna 1903, edelleen alle kaksikymppisenä kauniin tyttären Aino Lydian, joka opittiin tuntemaan, aivan oikein, Moskovan Tiltuna.

Vuonna 1904 Kalliot olivat taas Hyvinkäällä ja Albert pestattiin villatehtaalle kehruumestariksi ja englannin kielen tulkiksi. Punaisen vallan aikaan Albert johti villatehdasta, minkä seurauksena hänet heitettiin Tammisaaren vankileirille. Vuonna 1922 Albert sääti kuitenkin jo lakeja Suomen sosialistisen työväenpuolueen kansanedustajana.

Albertin veli Henrik otti niin ikään nimen Kallio, mutta hänen elämänsä päättyi Tammisaaressa vuonna 1918. Henrik jätti jälkeensä kuusi punaorpoa, joista Meeri meni naimisiin taiteilija Yrjö Saarisen kanssa.

Meeristä tuli kärsivällinen vaimo ja malli, joskaan hänen kaita olemuksensa ei miehen rubensilaisia vaatimuksia enää myöhemmin täyttänyt. Mieluummin Saarinen maalasi rehevämuotoista siskoa, Martta Kalliota.

Meerin ja Martan serkku, sukunsa työväen aatteet omaksunut Aino Kallio, siis Tiltu, asui Hyvinkäällä ja Viipurissa. Keväällä 1929 hän osui poliisin haaviin ja maanpetoksen suunnittelusta rapsahti vuoden ja kolmen kuukauden tuomio. Tästä selvittyään hän loikkasi Neuvostoliittoon.

Moskovan Lenin-koulussa Aino rakastui opettajaansa, tamperelaislähtöiseen Lauri Gustafssoniin. Suvun tietojen mukaan avioliitosta syntyi kaksi tytärtä, jotka molemmat valmistuivat lääkäreiksi. Ja väitetään, että sodan jälkeen Aino kävi vielä kerran Suomessa, vaivihkaa sisartaan katsomassa.

Moskovan Tiltu Aino Kallio, Leningradin Tiltu Inkeri Lehtinen, Petroskoin Tiltu Saimi Virtanen ja mies-Tiltu Armas Äikiä ovat sikäli ajankohtaisia, että Lasse Vihosen Radio sodissamme -teoksessa (SKS 2010) käsitellään kotoisen propagandan lisäksi myös vastapuolen viestintää. Viestinviejistä uutta tietoa ei kuitenkaan tarjota.

Omaisten terveisistä koostuvat ohjelmat olivat sotavuosina suosittuja, mutta juuri kun pelokkaiden äitien ja itkevien morsianten nimiä luettiin mikrofoniin, joku Tiltu tai Räikiä-Äikiä huusi väliin: Tietäkää, että lotat ja muut sotakiihottajat, jotka terveisiä lähettävät, ovat Saksan fasismin kätyreitä!

Johan Bäckman on ollut huolissaan venäläisten lasten kansanmurhasta, joka on Suomessa parastaikaa meneillään, mutta Moskovan Tiltun näkemys oli, että lastensuojeluliiton ylhäinen perustaja Gustav Karlovitsh listi toisella kädellä suomalaisia lapsia.

Lasten pakkotyöleireillä raadanta alkoi kello seitsemän aamulla ja loppui kello yksitoista illalla eikä ruokatunteja pidetty, sillä leirejä johtavat kelmit mättivät sapuskat suihinsa. Älkää antako Mannerheimin tappaa lapsianne, Tiltu sydäntä särkevästi vetosi.

Tiltu-nimi on jo sinällään pilkallinen, sillä sota-ajan Suomessa muistettiin hyvin Hiski Salomaan tunnetuksi tekemä Iitin Tiltu, joka suht siistin lauluversion mukaan Kymijoen sillalla pelaili pennin nakkia ja huuteli kaikille tukkijätkille, ollaanko samaa sakkia.

Todellisuudessa Tiltun miesseura koostui Pietarin-radan rakentajista, vedettiinhän kiskot Iitin kautta ja alkuperäinen asema on Kausalassa yhä pystyssä. Mutta miten tahansa: Iitistä nimen huorahtava leima siirtyi Neuvostoliiton suomenkielisille radionaisille.

No, nauru hyytyy kyllä kurkkuun, kun avaa Tiltun tarinan (1996), Raili Virtasen äidistään Saimi Virtasesta laatiman kirjan. Petroskoista ja Belomorskista propagandatekstejä lukenut Saimi oli mitä suurimmassa määrin uhri, reuman rampauttama invalidi, jolta oli viety vainoissa sekä mies että esikoispoika.

Mies, Emil Virtanen, runoili vuonna 1935 rajan taakse lyödystä pedosta, joka ulvoo ja kuolonarpaa heittää, kun taas heillä Neuvosto-Karjalassa onnen ilmapiiri maan peittää. Onni loppui kuitenkin jo kaksi vuotta myöhemmin: runoilija-Emil pidätettiin, pahoinpideltiin ja tapettiin.

Poika Pentti oli vuosikausia kadoksissa ja nuorempien sisarusten silmissä jo kuollut, mutta hän palasi – menehtyäkseen kohta aggressiiviseen syöpään.

Kansanvihollisen vaimona Saimi oli vähällä suistua perikatoon, mutta suomalaiset työväen valtakunnan rakentajat olivat surkeista oloista huolimatta tarmokasta ja solidaarista väkeä. He tukivat toisiaan, hommailivat ja organisoivat. Radiosta pois potkittu Saimikin otettiin talvisodan sytyttyä kuuluttajan työhön takaisin.

Saimi eli aina vuoteen 1969 saakka ja hänet on haudattu Petroskoihin. Mutta missä on Moskovan Tiltun hauta? Jos joku tietää, kertokoon.

Kirjoittaja on hyvinkääläinen tietokirjailija, taidehistorioitsija ja kunnallispoliitikko.

Fediverse-instanssi:
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Noora Kotilainen on sotaa, militarismia, kriisejä ja kärsimystä työssään käsittelevä valtiotieteilijä ja historian tutkija, joka käsittelee kolumneissaan aikaamme leimaavia synkkiä ja väkivaltaisia ilmiöitä.

Ajan kulku tuntuu kiihtyneen – ruumis ja luonto muistuttavat, ettei niin voi jatkua loputtomiin

Kauhu periferian katoamisesta – kun metsän mukana menee koti ja kieli

Noora Kotilainen on sotaa, militarismia, kriisejä ja kärsimystä työssään käsittelevä valtiotieteilijä ja historian tutkija, joka käsittelee kolumneissaan aikaamme leimaavia synkkiä ja väkivaltaisia ilmiöitä.

Iirikset kukkivat yhä

Luddiitit olivat kapinaliike teollistumisen alkuaikoina 1800-luvun alun Englannissa.

Kone, valta ja vastarinta – Mitä voisi olla 2020-luvun ludditismi?

Uusimmat

SDP on valmistellut yli miljardin sote-säästöjä kansanedustaja Aki Lindénin johdolla.

”Irvokasta demarit” – SDP:ltä yllättäen yli miljardin säästöidea sotesta, kertoo HS

Kokoomuksen eläkekantaan ei saatu selvyyttä SAK:n vaalipaneelissa perjantaina.

Bluffia, sanoo Koskela – Kokoomus täyssolmussa eläkekantansa kanssa

Pia Lohikoski.

Pia Lohikoski: Hallituksen opintotukiuudistus ei korjaa opiskelijoiden toimeentulo-ongelmia

SAK:n vaalitentti järjestettiin perjantaina järjestön edustajiston kokouksen yhteydessä.

Työntekijöiden järjestäytymisasteen nostaminen hallitusohjelmaan, Minja Koskela esitti SAK:n vaalitentissä

ILMOITUS
ILMOITUS

varaa joulutervehdys

tilaa lehti

Viikon luetuimmat

01

Valta turmelee vaikka sitä ei olisikaan, ja nyt sen todistaa SDP

 
02

”Mitä hyötyä Suomelle syntyy toimimisesta datavarastona” – Stubbin hehkutus datakeskuksista kerää kritiikkiä

 
03

Totaalisen vierasta demokratialle, vasemmistoliiton Koskela sanoo Häkkäsen esityksestä, että puolustusrahoista ei puhuttaisi vaaleissa

 
04

Vasemmistoliitolle mittaushistorian paras tulos HS-gallupissa, kokoomukselle huonoin

 
05

Pekonen: Sote-miljonäärit rikastuvat suomalaisten sairaiden kustannuksella

 

tilaa uutiskirje

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Suomessa ei ole vain EU:n korkein työttömyys, vaan myös OECD-maiden korkein nuorisotyöttömyys

20.11.2026

Tuorein rasismikohu asettaa toimittajien ihmettelyn hassuun valoon – Pitääkö vieläkin ihmetellä, miksi vasemmisto sanoo perussuomalaisille ei

19.11.2026

Orpon hallitus yrittää vesittää alustatyöntekijöiden aseman parantamisen, sanoo vasemmistoliiton Koskela

19.11.2026

Razmyarin maalitus todistaa, että perussuomalaiset edustaa parlamentaarista äärioikeistoa, sanoo Honkasalo

19.11.2026

SAK:n Katja Syvärinen: Nuoret tarvitsevat konkreettisen vision paremmasta työelämästä

19.11.2026

SAK:n tavoite on, että valta vaihtuu seuraavissa vaaleissa

19.11.2026

”Mitä hyötyä Suomelle syntyy toimimisesta datavarastona” – Stubbin hehkutus datakeskuksista kerää kritiikkiä

19.11.2026

”Huonoa johtamista” – Demarit äänestivät käännytyslain puolesta, mutta asia repii edelleen eduskuntaryhmää

18.11.2026

Vasemmistonaiset: Gynekologin palveluiden tulee kuulua julkiseen terveydenhuoltoon

18.11.2026

Mai Kivelä: Hallitus on valmis heikentämään päästövähennysten kaikista keskeisintä työkalua

18.11.2026

Hämeen vasemmistoliiton täysi ehdokaslista valmis, tavoitteena kaksi paikkaa

18.11.2026

Pekonen: Sote-miljonäärit rikastuvat suomalaisten sairaiden kustannuksella

18.11.2026

Vasemmistoliiton Lapin piirin ehdokaslista eduskuntavaaleihin valmistui

18.11.2026

Sosiaaliturvaan ja -palveluihin kohdistuu ensi kaudella valtava paine jo tehtyjen leikkausten lisäksi, kertoo STM virkapuheenvuorossaan

18.11.2026
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset