KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Ulkomaat

Tansaniassa maanviljelijät ja paimentolaiset häädettiin villieläinturismin tieltä

Ruahan kansallispuistonlaajentamishanke jätti maanviljelijät ja paimentolaiset vaille maata ja elinkeinoa.

Ruahan kansallispuistonlaajentamishanke jätti maanviljelijät ja paimentolaiset vaille maata ja elinkeinoa. Kuva: IPS/Kizito Makoye

Maailmanpankin rahoittama 143 miljoonan euron kansallispuistohanke lupaili matkailun kasvua ja ympäristönsuojelua, mutta päättyi valtion metsänvartijoiden toteuttamiin väkivaltaisiin maiden haltuunottoihin.

Mbarali, Tansania – IPS/Kizito Makoye
22.3.2025 12.00

Ruahan kansallispuistohankkeen käynnistyttyä hallituksen metsänvartijat saapuivat kyliin, takavarikoivat karjaa, polttivat koteja ja tuhosivat elinkeinon kokonaisilta yhteisöiltä.

Riisinviljelijä Daudi Mkwama katseli avuttomana, kun metsänvartijat veivät hänen karjansa ja purkivat hänen eläinsuojansa.

– Menetin kaiken. He sanoivat, että olen tunkeutuja maalla, jota esi-isäni ovat viljelleet sukupolvien ajan, Mkwama sanoo.

ILMOITUS
ILMOITUS

Maailmanpankin rahoittaman REGROW-hankkeen tavoitteena oli kaksinkertaistaa Ruahan kansallispuiston pinta-ala. Samalla kylät, jotka ovat eläneet luonnon kanssa rinnakkain vuosisatojen ajan, leimattiin uhkaksi luonnonsuojelulle. Kansainvälisen rahoituksen tukemana hallitus määräsi aseistettuja metsänvartijoita valvomaan uusien rajoitusten noudattamista.

Rajoitukset koskivat Mbaralin piirikunnan 28:aa kylää, joissa asuu yli 84 000 ihmistä. Maanviljelijöitä kiellettiin menemästä pelloilleen ja paimentolaisia laiduntamasta karjaansa. Vastarintaa tehneitä pahoinpideltiin. Kun pahoinpitelyt, mielivaltaiset pidätykset ja jopa teloitukset tulivat julki, käynnisti Maailmanpankki tutkimukset.

Luonnonsuojelu on ase maiden haltuunottoon

Tansanian luonnonsuojelumallia ovat pitkään varjostaneet kiistat, sillä alkuperäisväestön häätäminen suojelualueiden tieltä on ollut laajaa aina Ngorongorosta Loliondoon ja nyt Mbaralissa.

REGROW-hanketta on pidetty välttämättömänä Tansanian luonnonperinnön suojelemiseksi ja matkailun edistämiseksi, jonka osuus maan bruttokansantuotteesta on lähes 17 prosenttia. Samalla suojelua käytettiin jälleen kerran aseena alueiden yhteisöjä vastaan.

– Mbaralissa ei ollut kyse luonnon suojelusta, vaan valtion määräysvallan laajentamisesta, matkailun edistämisestä ja paikallisten syrjimisestä, vaikka he ovat eläneet sopusoinnussa ekosysteemin kanssa sukupolvien ajan, Tansanian ihmisoikeuksien puolustajien koalition (THRDC) koordinaattori Onesmo Ole Ngurumwa sanoo.

Hänen mukaansa Maailmanpankin rahoitus vain syvensi kiistaa. Kun pakkohäädöt ja ihmisoikeusloukkaukset näkivät päivänvalon, Maailmanpankki sulki ensin silmänsä. Ihmisoikeusjärjestöjen painostuksen ja YK:n erityistarkkailijoiden lausuntojen jälkeen Maailmanpankki keskeytti rahoituksen huhtikuussa 2024 ja lopetti hankkeen tammikuussa 2025. Paperilla se on voitto tuhansille maanviljelijöille ja paimentolaisille, joiden maat olivat uhattuina. Monille vahinko on kuitenkin jo tapahtunut.

– Elämme edelleen pelossa. Hanke on päättynyt, mutta palautetaanko karja, korjaavatko he koulumme ja palauttavatko he meille sen, minkä he varastivat, kysyy alueella asuva neljän lapsen äiti Halima Mtemba.

Paikalliset johtajat vaativat puiston rajamerkkien poistamista ja maaoikeuksien virallista tunnustamista. He vaativat myös korvausta menetetystä karjasta, sadosta ja kodeista.

Siirtomaa-aikainen kuvio

Tansanian luonnonsuojelupolitiikan juuret ovat siirtomaa-aikaisissa puitteissa, joissa villieläinturismi asetettiin etusijalle alkuperäiskansojen maaoikeuksiin nähden. Vuosikymmeniä myöhemmin samat toimintamallit jatkuvat edelleen, usein maailmanlaajuisten rahoituslaitosten tuella.

Taistelu Mbaralista ei ole yksittäinen tapaus. Eri puolilla Tansaniaa luonnonsuojeluhankkeet jyräävät yhteisöjä ympäristönsuojelun varjolla. Ngorongorossa tuhannet maasait joutuivat jättämään kotinsa eliittiturismihankkeiden tieltä. Loliondossa paikalliset häädettiin väkivaltaisesti ja laajat laidunmaat muutettiin yksityisiksi metsästysalueiksi.

– Hallitus on tehnyt selväksi, että se arvostaa eläimiä enemmän kuin ihmisiä. Emme vastusta luonnonsuojelua vaan sitä, että meitä kohdellaan kuin tunkeilijoita omalla maallamme, sanoo mbaralilainen paimentolaisjohtaja Maneno Kwayu.

Nyt kun REGROW-hanke on kuopattu, on korvausten aika. Ihmisoikeusryhmät vaativat riippumatonta komissiota valvomaan yhteisöjen korvauksia ja varmistamaan, että oikeus toteutuu. Järjestelmään ei kuitenkaan juuri luoteta.

– Maailmanpankki on ehkä vetäytynyt, mutta maamme hallitus jatkaa entisellä linjalla maiden haltuunoton suhteen. Uskon, että ennen kuin maanviljelijä ja paimentolaisyhteisöt ovat saaneet oikeussuojan, vastaava hanke tulee toistumaan, Ole Ngurumwa sanoo.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Intian Sikkimissä elää lukuisia alkuperäiskansoja. Kuvan matriarkka on oman kansansa elävä tietopankki, joka tuntee sekä ruoka- että lääkekasvit.

Alkuperäiskansat haluavat torjua digitaalisen kolonisaation

Mielenilmaus Tarapoton kaupungissa, San Martínin alueella, keskisessä Amazonin sademetsässä.

Huumekauppa uhkaa Perun alkuperäiskansoja

UN Womenin toimitusjohtaja Sima Bahous vuoden 2025 kestävän kehityksen foorumin sivutapahtumassa, jossa käsiteltiin lainsäädäntöä ja sukupuolten tasa-arvoa.

Naisten oikeudet ottavat globaalisti takapakkia

Ngorongoron asukkaita rekisteröitymässä näennäisen vapaaehtoisesti muuttoon 600 kilometrin päähän Msomeran kylään. Siellä paimentolaisia odottaa koko joukko ikäviä yllätyksiä, mutta tässä vaiheessa he eivät sitä vielä tiedä.

Luonnonsuojelu muuttui kulttuuriseksi puhdistukseksi Tansaniassa

Uusimmat

Paco Diop on turkulainen kaupunginvaltuutettu.

Turkulainen Paco Diop on kuudes ehdokas vasemmistoliiton varapuheenjohtajaksi

Hallituksen budjettiesitys valmistui myöhään tiistai-iltana.

Budjettiriihi viestii hallituksen talouspolitiikan epäonnistumisesta, tylyttää STTK

Riikka Purra ja Petteri Orpo vakuuttelivat yksimielisyyttään toimittajille tiistaina iltapäivällä.

Rasismiriihen jälkeen jäädään odottamaan, kenen perussuomalaisen puheita arvioidaan ensimmäisenä

Jouni Jussinniemi on toiminut vasemmistoliiton varapuheenjohtajana vuodesta 2019. Jatkokautta hakiessaan hän on viides ehdokas tehtävään.

Pohjois-Pohjanmaan Vasemmisto esittää varapuheenjohtajiksi Jokelaista ja Jussinniemeä

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Pahimmillaan perheiden tuloista lähti satoja euroja kuukaudessa – Reilu enemmistö suomalaisista peruisi hallituksen tekemiä leikkauksia

 
02

Hyvinvointialueet kituvat, sotebisnes kukoistaa

 
03

Miksi vasemmistolaisuus tuntuu joskus raskaalta elämäntavalta? – Vastaus löytyy vasemmistoverosta

 
04

Samaan aikaan, kun köyhät pakotetaan kodeistaan: ”Rikkaiden veroalet rahoitetaan velaksi”

 
05

VM:n laskelmissa Suomeen on syntynyt 90 000 uutta työpaikkaa, todellisuudessa työttömyysaste nousee koko ajan – ”On tämä kamalaa katsottavaa”

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

”Hallituksesta tehty sketsi, pääministeristä narri”, vasemmistoliiton Koskela avaa perussuomalaisten toiminnan logiikkaa

02.09.2025

Sanktioista väärinkäsitys, kokoomuksen ryhmänjohtaja Kopra sanoi

02.09.2025

Kenelle kuuluu vastuu vanhushoivasta ja miksi?

02.09.2025

”Vahvistaisi ostovoimaa 2 miljardilla” – STTK esittää palkansaajien sivukulujen siirtämistä osittain työnantajille

02.09.2025

Hallituksessa heti hässäkkä siitä, mitä maanantaina tuli sovituksi

02.09.2025

Hoivan teoria ja käytäntö – ”Omaishoitajaksi ryhtyminen oli itselleni taloudellinen katastrofi”

02.09.2025

Liettua nujersi Susijengin täpärästi

01.09.2025

Miksi Petteri Orpo etsii selkärankaansa vasta ja juuri nyt?

01.09.2025

Näin kävi ulkomaalaislaille: ”Systemaattisia huononnuksia”

01.09.2025

Hallitus on tehnyt kaksi vuotta rasistista maahanmuuttopolitiikkaa: ”Edes ne eivät ole kartalla, jotka ovat hyväksyneet tiukennukset”

01.09.2025

Helsinki on taas nostamassa joukkoliikenteen lippujen hintoja: Jopa 20 prosentin korotukset

01.09.2025

Neljäs nimi ehdolle vasemmistoliiton varapuheenjohtajaksi

01.09.2025

Alkuperäiskansat haluavat torjua digitaalisen kolonisaation

01.09.2025

Vasemmisto tarvitsee lisää Kemiönsaari-ilmiöitä

01.09.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Huomisen Euroopassa voisimme maksaa digieurolla

10.07.2025

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään