Ruahan kansallispuistohankkeen käynnistyttyä hallituksen metsänvartijat saapuivat kyliin, takavarikoivat karjaa, polttivat koteja ja tuhosivat elinkeinon kokonaisilta yhteisöiltä.
Riisinviljelijä Daudi Mkwama katseli avuttomana, kun metsänvartijat veivät hänen karjansa ja purkivat hänen eläinsuojansa.
– Menetin kaiken. He sanoivat, että olen tunkeutuja maalla, jota esi-isäni ovat viljelleet sukupolvien ajan, Mkwama sanoo.
Maailmanpankin rahoittaman REGROW-hankkeen tavoitteena oli kaksinkertaistaa Ruahan kansallispuiston pinta-ala. Samalla kylät, jotka ovat eläneet luonnon kanssa rinnakkain vuosisatojen ajan, leimattiin uhkaksi luonnonsuojelulle. Kansainvälisen rahoituksen tukemana hallitus määräsi aseistettuja metsänvartijoita valvomaan uusien rajoitusten noudattamista.
Rajoitukset koskivat Mbaralin piirikunnan 28:aa kylää, joissa asuu yli 84 000 ihmistä. Maanviljelijöitä kiellettiin menemästä pelloilleen ja paimentolaisia laiduntamasta karjaansa. Vastarintaa tehneitä pahoinpideltiin. Kun pahoinpitelyt, mielivaltaiset pidätykset ja jopa teloitukset tulivat julki, käynnisti Maailmanpankki tutkimukset.
Luonnonsuojelu on ase maiden haltuunottoon
Tansanian luonnonsuojelumallia ovat pitkään varjostaneet kiistat, sillä alkuperäisväestön häätäminen suojelualueiden tieltä on ollut laajaa aina Ngorongorosta Loliondoon ja nyt Mbaralissa.
REGROW-hanketta on pidetty välttämättömänä Tansanian luonnonperinnön suojelemiseksi ja matkailun edistämiseksi, jonka osuus maan bruttokansantuotteesta on lähes 17 prosenttia. Samalla suojelua käytettiin jälleen kerran aseena alueiden yhteisöjä vastaan.
– Mbaralissa ei ollut kyse luonnon suojelusta, vaan valtion määräysvallan laajentamisesta, matkailun edistämisestä ja paikallisten syrjimisestä, vaikka he ovat eläneet sopusoinnussa ekosysteemin kanssa sukupolvien ajan, Tansanian ihmisoikeuksien puolustajien koalition (THRDC) koordinaattori Onesmo Ole Ngurumwa sanoo.
Hänen mukaansa Maailmanpankin rahoitus vain syvensi kiistaa. Kun pakkohäädöt ja ihmisoikeusloukkaukset näkivät päivänvalon, Maailmanpankki sulki ensin silmänsä. Ihmisoikeusjärjestöjen painostuksen ja YK:n erityistarkkailijoiden lausuntojen jälkeen Maailmanpankki keskeytti rahoituksen huhtikuussa 2024 ja lopetti hankkeen tammikuussa 2025. Paperilla se on voitto tuhansille maanviljelijöille ja paimentolaisille, joiden maat olivat uhattuina. Monille vahinko on kuitenkin jo tapahtunut.
– Elämme edelleen pelossa. Hanke on päättynyt, mutta palautetaanko karja, korjaavatko he koulumme ja palauttavatko he meille sen, minkä he varastivat, kysyy alueella asuva neljän lapsen äiti Halima Mtemba.
Paikalliset johtajat vaativat puiston rajamerkkien poistamista ja maaoikeuksien virallista tunnustamista. He vaativat myös korvausta menetetystä karjasta, sadosta ja kodeista.
Siirtomaa-aikainen kuvio
Tansanian luonnonsuojelupolitiikan juuret ovat siirtomaa-aikaisissa puitteissa, joissa villieläinturismi asetettiin etusijalle alkuperäiskansojen maaoikeuksiin nähden. Vuosikymmeniä myöhemmin samat toimintamallit jatkuvat edelleen, usein maailmanlaajuisten rahoituslaitosten tuella.
Taistelu Mbaralista ei ole yksittäinen tapaus. Eri puolilla Tansaniaa luonnonsuojeluhankkeet jyräävät yhteisöjä ympäristönsuojelun varjolla. Ngorongorossa tuhannet maasait joutuivat jättämään kotinsa eliittiturismihankkeiden tieltä. Loliondossa paikalliset häädettiin väkivaltaisesti ja laajat laidunmaat muutettiin yksityisiksi metsästysalueiksi.
– Hallitus on tehnyt selväksi, että se arvostaa eläimiä enemmän kuin ihmisiä. Emme vastusta luonnonsuojelua vaan sitä, että meitä kohdellaan kuin tunkeilijoita omalla maallamme, sanoo mbaralilainen paimentolaisjohtaja Maneno Kwayu.
Nyt kun REGROW-hanke on kuopattu, on korvausten aika. Ihmisoikeusryhmät vaativat riippumatonta komissiota valvomaan yhteisöjen korvauksia ja varmistamaan, että oikeus toteutuu. Järjestelmään ei kuitenkaan juuri luoteta.
– Maailmanpankki on ehkä vetäytynyt, mutta maamme hallitus jatkaa entisellä linjalla maiden haltuunoton suhteen. Uskon, että ennen kuin maanviljelijä ja paimentolaisyhteisöt ovat saaneet oikeussuojan, vastaava hanke tulee toistumaan, Ole Ngurumwa sanoo.
uutiskirje 
