KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kulttuuriuutiset

Kaikki – siis ihan kaikki – suomalaisesta progesta Matti Pajuniemen musiikillisille löytöretkille innostavassa kirjassa Virtojen kiharat

Eetu Pellonpään kansitaide kruunaa Matti Pajuniemen proge-eepoksen Virtojen kiharat.

Eetu Pellonpään kansitaide kruunaa Matti Pajuniemen proge-eepoksen Virtojen kiharat.

Ei se loppunutkaan Wigwamiin, eikä 1970-lukuun. Progressiivista rockia on tehty valtava määrä 2000-luvulla, mutta suurin osa vain marginaalissa.

Kai Hirvasnoro
30.11.2025 17.00
Fediverse-instanssi:

Ei, progressiivinen rock, tuttavallisesti proge, ei päättynyt Suomessa 1970-luvulla Wigwamin LP-levyyn Dark Album (1978), johon kaikkien aikojen paras bändi lopetti toimintansa. Eikä se loppunut 1970-luvun maineikkaimpien progemuusikoiden lukuisiin soololevyihinkään seuraavilla vuosikymmenillä. Itse asiassa suomiproge on kukkinut runsaimpana ja monimuotoisimmillaan 2000-luvulla.

Tämä on ehkä olennaisin havainto tamperelaisen kirjastonhoitajan ja progehistorioitsijan Matti Pajuniemen järkälemäisestä kirjasta Virtojen kiharat. Nimensä se on sanonut Pekka Pohjolan biisistä hänen ensialbumillaan Pihasilmä, kaarnakorva (1972).

Pajuniemi on aiemmissa kirjoissaan kertonut progressiivisen rockin historian vuodesta 1967 vuoteen 2020 meillä ja muualla kirjoissaan Aamunkoiton portit, Unisatama ja Prog Finlandia.

Virtojen kiharat tuo suomiprogen koko historian yksiin kansiin tänä vuonna ilmestyneisiin levytyksiin asti. Se kertoo tiiviisti alan legendojen Wigwamin, Tasavallan Presidentin ja Tabula Rasan sekä monien vähemmälle huomiolle jääneiden 1970-luvun suuruuksien tarinat. Ne ovat alan harrastajille tuttuja, joten oleellisempaa on, mitä niiden jälkeen tapahtui.

Ja kyllä on tapahtunut, ja kyllä on Pajuniemi levyjä kuunnellut ihan tajuttoman määrän. 1980-luku oli hänen mukaansa huonoin kausi suomalaisessa progessa, mutta sen jälkeen bändejä on ollut satoja. Useimmat niistä jäivät yhden pitkäsoiton – kaikki eivät sitäkään – ihmeiksi, mutta alan aluskasvillisuus kertoo suuresta innoittuneisuudesta ja motivaatiosta, vaikka menestystä ei tullut.

Pajuniemi kuvaa marginaaliin jääneiden yhtyeiden musiikkia niin ilmeikkäästi, että jokaisesta syntyy jonkinlainen käsitys, mistä on ollut kyse. Suoratoistopalveluista löytyy kirjan tueksi yllättävän paljon aikanaankin olemattomalle huomiolle jääneitä levyjä, joilta voi ihmetellä bändien soittotaittoa, sävellysten kiharaisen korkeaa tasoa ja sanoitusten progemaisen hämärää sanomaa.

Monissa muuten hyvissä bändeissä kompastuskiveksi tuntuisivat osuvan puutteet laulutaidossa ja englannin kielen ääntämyksessä. Toisaalta monissa yhtyeissä on ollut erittäin hyviä naislaulajia, jotka olisivat ansainneet suuremman huomion.

Blues Sectionista Viimaan

Uudemmista progeksi luokiteltavista bändeistä listasuosioon ovat yltäneet Kingston Wall, CMX ja Von Hertzen Brothers. Aivan viime aikoina levyttäneitä erittäin tasokkaita bändejä ovat ainakin Vesilinja ja Viima. Progeksi voidaan laskea myös monimuotoinen Saimaa, jonka pitkä kiertue päättyy joulukuussa Kulttuuritalolle.

Pajuniemen Virtojen kiharat kuuluu jokaisen musadiggarin lukemistoon matkaoppaaksi siinä, mitä kaikkea herkkua Suomessa on proge-nimikkeen alla julkaistu Blues Sectionista kirjassa viimeiseksi esiteltyyn Viimaan, jonka pakahduttavan tyylikäs viiden tähden levy Väistyy mielen yö ilmestyi viime vuonna.

Bändiesittelyjen lisäksi Pajuniemi on haastatellut muutamia nykyprogen tekijöitä ja progea nykyisin julkaisevien levy-yhtiöiden toimijoita. Suuri osa suomalaisista bändeistä on saanut levynsä julki italialaisten ja ranskalaisten yhtiöiden kautta. Levy-yhtiöissäkin aluskasvillisuus on runsasta, vaikka kaupallisesta menestyksestä voidaan vain haaveilla.

Kansitaide jää hyödyntämättä

Pajuniemi hyödyntää kirjassaan paljon hiipuneen progeyhdistys Colossuksen lehdessä julkaistuja haastatteluja ja arvioita, ja antaa näin nykyään vaikeasti ellei mahdottomasti saatavilla oleville asiantunteville jutuille uuden elämän. Tämä on merkittävä progekulttuuriteko.

Yli 400-sivuinen Virtojen kiharat on progediggarin ja laajemminkin musadiggarin aarreaitta sisällöltään. Esineenäkin se voisi olla upea, jos sivut eivät olisi kuvaliitettä lukuun ottamatta mustavalkoiset. Suurin osa progelevyistä on kansiltaankin taideteoksia. Kirjassa ne ovat pieniä ja mustavalkoisia, joten lukija ei saa levynkansien loistokkuudesta oikeastaan kalpeaakaan aavistusta.

Tämä on varmasti ollut täysin ymmärrettävä kustannuskysymys.

ILMOITUS
ILMOITUS

Pajuniemi kirjoittaa tavattoman pitkiä kappaleita. Lisäksi bändejä esitellään pötkössä niin, että on vaikea erottaa, milloin siirrytään yhtyeestä toiseen. Tätä olisi voinut helpottaa lihavoimalla bändin nimen, kun se tulee ensi kerran mukaan tekstiin. Sinänsä Pajuniemi kirjoittaa kyllä niin mukaansa tempaavasti, että tämäkin on pieni haitta.

Eetu Pellonpään piirtämä kansikuva täydentää huolellisesti ja paneutuneesti toteutetun innostavan teoksen, joka toimii kattavana oppaana kiehtovalle musiikkimatkalle uusiin ulottuvuuksiin.

Matti Pajuniemi: Virtojen kiharat – suomalainen progressiivinen rock. 430 sivua, Aviador 2025.

Fediverse-instanssi:
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Vilho Jaanu, Niilo Vilkki ja Ernest Notko valmistamassa salaojaputkia.

Juurikorven työväenyhdistys kunniakkaasti 120-vuotias

Näin syntyi Raid – ohjaaja Tapio Piirainen muistelee

Niin kauan kuin on elämää, on elämää – ja ympäristökriisissä mahdollista toimia mielekkäästi, vakuuttavat filosofit

Sylkykuppeja ja syntipukkeja – Hanna-Riikka Kuisma kirjoitti kirjan rappiostriimauksesta ymmärtääkseen, mikä siinä ihmisiä kiehtoo

Uusimmat

Johannes Yrttiaho

Yrttiaho: ”Ydinaseiden sääntelyn purkaminen lisää ydinsodan riskiä, joka on eksistentiaalinen uhka”

Veronika Honkasalo (oik.) jätti vastalauseen ulkoasianvaliokunnan mietintöön keskiviikkona. Mukana mietinnöstä pidetyssä tiedotustilaisuuessa oli myös kesksutan kansanedustja Antti Kaikkonen (vas.).

Veronika Honkasalo: ”Uskomatonta hyssyttelyä ja pelkuruutta”

Vuoden 2026 Käänne-festivaali keräsi noin 6 000 kävijää.

”Käänteentekijöitä mahtuu yli kaksi kertaa enemmän” – Käänne-festivaali muuttaa Tanssin talolle

"Suomessa ei saa olla yrityksiä, jotka tekevät voittoa ihmisten hädällä, pelolla tai tietämättömyydellä", sanoo Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto.

Teollisuusliitto vaatii: Suunnanmuutos työelämäpolitiikkaan ja palkkavarkaudesta rikossyyte

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Teollisuusliitto selvitti: EK veisi metallimieheltä 1369 euroa – ”Kyse on tavallisten palkansaajien toimeentulosta”

 
02

Mepit vaativat Orpolta toimia: ”Ei voi olla niin, että pakkanen pysäyttää bussit, tavaraliikenteen, maatilojen työt”

 
03

Näin syntyi Raid – ohjaaja Tapio Piirainen muistelee

 
04

Ulkoasiainvaliokunta hyväksyi hallituksen esityksen ydinaseista ”Voi tarkoittaa vahingossa alkavan ydinsodan riskin kasvamista”

 
05

Miksi Eurooppa kääntyy enemmän oikealle kuin vasemmalle? – ”Jostain syystä oikeiston tarina puhuttelee tällä hetkellä enemmän”

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Työpajatoimintaa romutetaan: ”Ei järjen häivää”

10.06.2026

Ydinaserajoitusten purkaminen tuo riskejä: ”Virhe”

09.06.2026

Vain osa Naton kustannuksista tunnetaan – Epäsuorien kustannusten arvio puuttuu

09.06.2026

Ryhmäteatterin Westö-tulkinnassa näyttelijät ovat parasta – Missä kuljimme harhaan?

09.06.2026

Viivyttely luontotoimissa lisää niin kustannuksia kuin riskejäkin

09.06.2026

Kun kesätöitä ei saa, joutuu valitsemaan: Opiskelu vai toimeentulotuki?

08.06.2026

Ongelma kasvisruuassa: Yritykset joutuvat käyttämään kotimaisen kasviproteiinin ulkomailla jalostettavana

08.06.2026

Huomenna käsittelyssä: Miten käy Stansvikinkallion?

08.06.2026

Mikä on nettosopeutuksen todellinen summa? Koskela vaatii hallitukselta vastauksia

08.06.2026

Kyselytutkimus: 58 prosenttia suomalaisista vastustaa ydinaseiden sijoittamista Suomeen

08.06.2026

Juurikorven työväenyhdistys kunniakkaasti 120-vuotias

08.06.2026

Ydinasekeskustelu paljastaa Suomen uuden linjan ja vanhan tavan hivuttaa politiikkaa eteenpäin – ”Tämä on yleinen toimintamalli”

08.06.2026

Nyt on tykitystä, kun uusi nimi Teppo Hovi avaa dekkariuransa teoksella Enkelit jotka katosivat

07.06.2026

Uhkaukset ja kiristys ajavat Perun toimittajia itsesensuuriin

07.06.2026
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Euroopan akilleenkantapää on sen riippuvuuksissa

19.05.2026

Fossiiliriippuvuus on elinkustannuskriisin keskeisin syy

20.04.2026

Energiapolitiikka on myös turvallisuuspolitiikkaa

23.03.2026
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset