Palloliiton ajatushautomo on parin viime vuoden aikana pohtinut A-maajoukkueelle ja nuorisomaajoukkueille tunnistettavaa ja yhtenäistä pelillistä identiteettiä. Siis perustavaa ja nimenomaan suomalaiselle jalkapallolle tyypillistä tapaa pelata jalkapalloa. Huuhkajien käskyttäjäksi astuneelle Mixu Paatelaiselle tarjottu pitkä, viiden vuoden sopimus osoittaa Palloliiton olevan liikkeellä tällä kertaa ilmeisen tosissaan. Samaa voidaan sanoa pitkään juniorijalkapalloilun parissa työskennelleen Mika Laurikaisen palkkaamisesta alle 21-vuotiaiden maajoukkueen valmentajaksi. Ajatus yhtenäisestä pelitavasta on lähtökohtaisesti erinomainen, mutta sisältää itsessään valtavia haasteita ja sudenkuoppia. Työnsarkaa on koko liiton henkilökunnalla rutkasti aina ruohonjuuritasolta Urheilukadun norsunluutorniin. Pääasia on kuitenkin se, että päänavaus on tehty.
Suomessa A-maajoukkueen päävalmentaja on suurimmassa vastuussa uudenlaisen pelifilosofian ja -identiteetin luomisessa. Kahden edellisen päävalmentajan alaisuudessa näitä yritettiin luoda, molempien kaudet jäivät kuitenkin varsin lyhyiksi. Paatelaiselle onkin taattava riittävä aika ja työrauha omien ajatustensa esille tuomiseen ja käyttöön valjastamiseen. Alustavissa lupauksissa Paatelaiselle onkin Palloliiton johdon taholta tuki pitkäkestoiseen kehitystyöhön.
Mikäli maajoukkueen ottelumainoksiin ilmestyy lause ”tule katsomaan suomalaista joga bonitoa” ollaan kaukana tavoitteesta.
Maajoukkue viettää myös vuositasolla kovin vähän aikaa yhdessä, joten pelaajien valistamisen on oltava varsin ripeää ja tehokasta. Entistä suurempaa roolia tulisikin antaa nykyistä enemmän eri ikäkausien nuorisomaajoukkueille ja näiden valmentajille. Suomalainen jalkapalloidentiteetti tulee luoda pelaajille jo juniori-ikäisenä.
Mitä peli-identiteetti sitten tarkoittaa? Kaikki tietävät, että Saksa pelaa konemaisen ja tieteellisen tarkasti, Brasilia taas ilottelee kentällä ja liikuttaa palloa kevyesti, kuin samban tahtiin Copacabanalla. Entäpä italialaisten Catenaccio tai hollannin totaalvoetbal? Aina kyseisten joukkueiden pelatessa muistetaan mainita jokseenkin kuluneet stereotyyppiset pelitavat. Viime arvokisat ovat muuttaneet vanhoja ennakkoasenteita eri pelitapoja kohtaan. Saksa pelasi kaksissa edellisissä arvokisoissa erittäin viihdyttävää ja vauhdikasta jalkapalloa, Brasilia taas sortui MM-kisoissa ajoittain jopa liiankin koviin otteisiin. Espanja nousi ikuisen alisuorittajan asemastaan tämän hetken kovimmaksi maajoukkueeksi upeasti organisoidulla joukkuepelillä.
Mikä sitten voisi olla suomalainen jalkapalloidentiteetti? Eivätkö ne joukkueet, jotka omaksuvat jalkapallon alati muuttuvat kiemurat ovat usein menestystarinoita. Huippujoukkueet pystyvät mukauttamaan pelitapaansa vastustajan mukaan, ja jopa pelin aikana. On toki sanottava, että menestyneet joukkueet tulevat usein maista, joissa lajikulttuuri ja resurssit ovat kunnossa. Suomi taas elää tällä hetkellä jalkapalloilullisessa aallonpohjassa, josta ainoa suunta on kohti maininkia.
Suomalaisen peli-identiteetin tulisi olla nimenomaan pelistä itsestään lähtöisin olevaa. Pelkona on, että kantavaa ajatusta ei edes etsitä, vaan kehitettävää identiteettiä rakennetaan esimerkiksi markkinoinnin ehdoilla. Mikäli maajoukkueen ottelumainoksiin ilmestyy esimerkiksi lause ”tule katsomaan suomalaista joga bonitoa” ollaan kaukana tavoitteesta ja totuudesta.
Vakiokuponki täyttyy tällä viikolla Valioliigan ja Ykkösliigan kamppailuista. Haastavan rivistä tekee se, ettei periaatteessa yhdessäkään Ykkösliigan kohteessa ole merkittävää panosta. Kohteet 6-13 vaikuttavat ykköspainotteisilta. Kohteiden joukkueiden tilanteet kannattaa tarkastaa ottelupäivänä ja varmistusmerkit pelata vallitsevan tilanteen mukaan. Valioliigan kohteista poimin varmaksi kohteen 1 Aston Villa – Wigan. Huonon kauden pelanneet joukkueet kohtaavat ottelussa, josta molemmat tarvitsevat pisteitä. Villa on joukkueista kokoonpanoltaan parempi ja se halunnee esittää parhaintaan kotiyleisönsä edessä. Merkiksi varma ykkönen.
Vakioveikkauksen peliaika päättyy lauantaina 7.5.2011 klo. 16.55. Kansan Uutiset suosittelee 64 merkin järjestelmää: 1, 1, (X), 1 (X), 2 (1), 1, 1 (X), 1, 1, 1, 1 (X), 1 (2), 1, 1.
uutiskirje 
