KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Näkökulma

Hyvän elämän valheellisuus ja rumuus

Kuva: Saana Säilynoja

Kokoomuksen Paremmanvoinninvaltiossa ajetaan kaksilla hevosilla. Kansallisromantiikalla ja käteismaksuyhteisöllä. Ensimmäinen kelpaa vaalityöhön, jälkimmäinen vaalien jälkeiseen aikaan.

Matti Vesa Volanen
12.5.2011 11.45
Fediverse-instanssi:

Vaalitaistelun melskeessä kokoomuksen Paremminvointivaltio-ohjelma jäi vähälle huomiolle. Kokoomukselle ei enää riitä hyvinvointivaltio. Kokoomus haluaa panna paremmaksi ja siirtyä paremminvointivaltioon. Tosiasiassa Kokoomus pyrkii parempiosaisten valtioon. Kaava on: työn jo raskauttamille lisää työvuosia (4 miljardia euroa), julkisista peruspalveluista ilmat pois (4 miljardia euroa), tasaveroa lisää (miljardi) ja ”dynaamista kasvua” (miljardi).

Kokoomus haluaa lisäksi olla leimallisesti kansantulon ”kakunkasvattaja”. Yllättäen kokoomus ei kuitenkaan ohjelmassaan kerro paljonkaan kakunkasvattajista, siis työstä ja sen tekijöistä. Ohjelmasta puuttuu teollisuus- ja työmarkkinapolitiikka.

Tunnetusti Elinkeinoelämän keskusliitossa, EK:ssa on kolme ryhmittymää, jotka käyvät keskinäistä kamppailua Suomessa harjoitettavasta teollisuus- ja työmarkkinapolitiikasta: 1) perinteellinen kansallisen teollisuustoiminnan ja -pääoman ryhmä, 2) palvelutyöantajien ryhmä ja 3) teknologiatyöantajien ryhmä, jonka kovan ytimen muodostaa kymmenkunta kansainvälisestä finanssipääomasta riippuvaista suuryritystä. Kansainväliselle finanssipääomalle hyvinvointivaltio tupoineen on mennyttä maailmaa. Sillä ei ole teollisuuspääoman intressiä tasata kansallisesti eri tuotantoalojen voittoja ja tappioita.

ILMOITUS
ILMOITUS
Taloudessa, jonka motiivina on tehdä rahalla lisää rahaa, vapaa työ on mahdotonta.

Suuret puolueetkin haikailevat vielä menneeseen aikaan. Työnantajien romuttama tupo on nyt sekä kokoomuksen, keskustan että SDP:n toivelistalla, tosin eri nimikkeillä.

Miksi työnantajat suostuisivat uustupoon? Siihen mukaan lähteminen kielisi voimasuhteiden muutoksesta EK:ssa ja perussuomalaisten agendan läpimenosta myös Eteläranta 10:ssä: kansainvälisen finanssitalouden synnyttämät spekulatiiviset rahamarkkinat ovat niin vakava uhka Suomelle, että niiltä on suojauduttava kansallisin keinoin – ja luovuttava uskosta markkinavoimien kaikkivoipaiseen ohjauskykyyn.

Kokoomus ehdottaakin kansallista ”moraalista ryhtiliikettä”. Tässä askel ja niiden kaiku on yhteinen perussuomalaisten kanssa. Mutta kuka tällöin enää asettuu puolustamaan kansainvälisen finanssitalouden – kapitalismin nykyisen kehitysvaiheen – luomia spekulatiivisia rahamarkkinoita? Ei enää kukaan.

Kansallisvaltioiden yhteenlaskettu julkisen velan määrä kasvaa tänä vuonna yli 45 000 miljardin (USD). Kansainväliset finanssisijoittajat ovat jo pitkään ja määrätietoisesti ajaneet kansallisvaltioita konkurssiin. Sen takana on vapaasti liikkuvan finanssipääoman pakonomainen tarve löytää uusia markkinoita, muun muassa yksityistämällä kansalliset peruspalvelut.

Paikalliset palvelutyönantajat ovatkin Suomessa jo hädissään, kun kansainvälinen pääoma on tullut mukaan rahoittamaan sosiaali- ja terveyspalveluita. Koulutuksen puolella voidaan odottaa ruotsalaisten yritysten maihinnousua lähivuosina. Yliopistothan ovat jo yksityisiä instituutioita, jotka ovat aktiivisina toimijoina mukana rahoitusmarkkinoilla.

”Paras on hyvän pahin vihollinen”, poliitikot sanovat mielellään. Mutta riittääkö hyvän muuttaminen paremmaksi?

Hyvinvointivaltion riittämättömyys

Meille on tullut jokapäiväiseksi, lähes itsestäänselvyydeksi puhua hyvästä elämästä, siis lisää hyvinvointia, terveyttä, sivistystä, kulttuuria, koulutusta, ystävyyttä, onnellisuutta, kaikkea tavarahyvää, tukea ja turvaa lapsuudessa, miksei aikuisuudessakin, sosiaalista arvostusta, uusia kokemuksia… Listamme on loputon.

Hyvä elämä – niin kuin sen nyt ymmärrämme – tukeutuu kuitenkin menneeseen maailmaan ja sen mittatikkuihin. Me olemme poroporvareita Ranskan suuren vallankumouksen pystyttämässä maailmassa. Mehän vain unelmoimme pikkuporvariksi pääsemisestä.

Vaikka elämämme saattaa olla hyvä, se on – tässä ja nyt – valheellinen ja ruma. Miksi? Valheellista se on, koska se tuhoaa omia edellytyksiään, luontoa ja historiaa, muistiamme. Rumaa se on, koska sen harrastama spekulaatio elämällä tukeutuu kuoleman talouteen.

Nykyisen elämämme edellytyksen, teollisen tuotannon päätuote on luontoa syövyttävä riisto ja jäte: John McMurtry toteaa kirjassaan The Cancer stage of Capitalism, että Yhdysvalloissa 99 prosenttia teollisesta tuotannosta on kuudessa viikossa jätettä. Yhtä jätetonnia varten tarvitaan 25 tonnia luonnon raaka-ainetta ja viisi tonnia teollista tuotantoa. Meidän hyvä elämämme – teollinen sivutuote – tuottaa siis ensisijassa syövyttävää jätettä. Ja vielä sitä enemmän jätettä nuppia kohden, mitä enemmän hyvää elämää, hyvinvointia itse kullakin on.

Energian käyttö ihmistä kohden on noussut räjähdysmäisesti muuttamassa vuosisadassa. Yhtä räjähdysmäisesti on noussut ihmisten määrä. Ja niiden tulo on ympäristökatastrofi.

Miten näin pääsi käymään?

Syy on hyvin yksinkertainen ja selkeä. Modernin teollisuuden kapitalisoiminen edellytti tehdastuotantoa, jossa työstä ja tuotannosta irrotettiin kysymykset hyvästä, todesta ja kauniista. Ne siirrettiin työn ja tuotannon ulkopuolelle politiikkaan, tieteeseen ja taiteeseen. Vapaan työn arvo(t) – eettisyys, totuudellisuus ja kauneus – repäistiin irti tuottavasta työstä ja siirrettiin kansallisten instituutioiden hoitoon, eduskunnalle, yliopistoille ja taidemuseoille.

Syntyi siis moderni muoto antiikin orjatyöstä: palkkatyö. Tämä teollinen proletyö oli tiukasti sidottu aikaan ja paikkaan, ja oli äärimmäisen kurinalaista. Proletyö on nyt muuntautumassa prekatyöksi, toisin sanoen ajattomaksi, paikattomaksi ja itsekurin alaiseksi – sopivaksi kansainvälisen finanssipääoman toimintatapoihin: ainoa suhde, joka työantajalla ja työntekijällä on tarpeen, on cashnexus. Ainoa yhteisöllisyyden muoto, jota finanssipääoma tarvitsee, on tämä käteismaksusuhde. Sen nykyinen kaupallinen yhteisömuoto on shoppailu.

Taloudessa, jonka motiivina on tehdä rahalla lisää rahaa, vapaa työ on mahdotonta. Miksi? Rahalla ei voi tehdä rahaa muuten kuin riistämällä se joltakulta, joka tekee työtä palkalla. Ja tällöin palkkatyö on – taloudellisessa katsannossa ja viime kädessä – kiertoon saatettua, kaikesta sisällöstä tyhjennettyä energiaa. Kultaiset vesihanat ja puhdas vesi asettuvat tärkeysjärjestykseen sen mukaan kuin ne tuottavat rahaa, lisää rahaa.

Mitä pitäisi tehdä?

Modernin teollisen kumouksen myötä palkkatyöstä irrotetut kysymykset todesta, hyvästä ja kauniista on palautettava osaksi kaikkea työtä. Se on se poeta faber, työn runous, jota tarvitsemme tuhoutumassa olevan hyvän, mutta ruman ja valheellisen elämämme korjaamiseksi

Ajatuksemme hyvästä elämästä on siis vajavainen. Elämän tulee olla hyvä, tosi ja kaunis. Tämä hyvä, tosi ja kaunis elämä voi realisoitua vain, jos se liitetään siihen, mikä jokaiselle sukupolvelle on historiallinen ja luonnonhistoriallinen ehto elämälle: ainesten vaihtoon luonnon kanssa, siis työhön, vapaaseen työhön, joka on ”luonnon itsevälitystä”, ”luonnon henkiinherättämistä ihmisen tietoisen toiminnan kautta” (Marx).

Mitäkö tällä kaikella on tekemistä politiikan kanssa? Paljonkin. Politiikassa kysytään sitä mikä on hyväksi ihmisille, meille kaikille. Mutta kaiken tuon hyvän ehdot ja edellytykset jäävät ulkopuolelle, jonnekin. Talouteen, teollisuuteen, työhön. Ja meillä on taipumuksena ulkoistaa velkamme luonnon maksettavaksi.

Politiikan lähtökohdaksi ei siis riitä hyvä elämä. Jos politiikan lähtökohdaksi otetaan hyvä, tosi ja kaunis elämä joudumme välttämättä asettumaan vapaan työn ja siten radikaalisti historiallisen ja luonnon kehityksen kannalle, siis elämän talouden kannalle. Tällöin muotoutuu kansalaisten yhteiskunta, jossa kysymykset todesta, hyvästä ja kauniista elämästä asetetaan ja ratkaistaan yhtäaikaa ja yhdessä, luonnon ja historian ehdoilla: ”jokaisen vapaa kehitys on kaikkien vapaan kehityksen ehto”.

Kahdet hevoset

Kokoomus puhuu valtiosta, ei yhteiskunnasta. Kokoomuksen Paremmanvoinninvaltiossa rajataan radikaalisti valtion yhteisöllistä, siis poliittista luonnetta. Valtio rajataan byrokratiaksi, valtiovallaksi. Siitä tulee turvavaltio parempiosaisille ja kurivaltio vähäosaisille. Kuvio on selvä: valtiosta kansainvälisen finanssipääoman postikonttori, turvaa parempiosaisille, kuria ja itsekuria vähäosaisille. Ja lisäksi yhteisöllisyyttä.

Yhteisöllisyys on kokoomukselle hellyttävää kädestä pitämistä ja kadunsiivoustalkoiden tai kahvikutsujen organisoimista. Käteismaksusuhde ja shoppailu – nykykapitalismin yhteisömuodot – pakottavat romantisoimaan nykymaailmaa, jotta elämästä saisi kiinni edes jostain kulmasta.

Kokoomus korostaa olevansa keskustaoikeistolainen liike. Se ajaa kaksilla hevosilla. Kansallisromantiikalla ja käteismaksuyhteisöllä. Ensimmäinen kelpaa vaalityöhön, jälkimmäinen vaalien jälkeiseen aikaan.

Kirjallisuutta: McMurtry, J.: The Cancer stage of Capitalism. London: Pluto Press 1999.

Fediverse-instanssi:
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Noora Kotilainen on sotaa, militarismia, kriisejä ja kärsimystä työssään käsittelevä valtiotieteilijä ja historian tutkija, joka käsittelee kolumneissaan aikaamme leimaavia synkkiä ja väkivaltaisia ilmiöitä.

Ajan kulku tuntuu kiihtyneen – ruumis ja luonto muistuttavat, ettei niin voi jatkua loputtomiin

Kauhu periferian katoamisesta – kun metsän mukana menee koti ja kieli

Noora Kotilainen on sotaa, militarismia, kriisejä ja kärsimystä työssään käsittelevä valtiotieteilijä ja historian tutkija, joka käsittelee kolumneissaan aikaamme leimaavia synkkiä ja väkivaltaisia ilmiöitä.

Iirikset kukkivat yhä

Luddiitit olivat kapinaliike teollistumisen alkuaikoina 1800-luvun alun Englannissa.

Kone, valta ja vastarinta – Mitä voisi olla 2020-luvun ludditismi?

Uusimmat

SDP on valmistellut yli miljardin sote-säästöjä kansanedustaja Aki Lindénin johdolla.

”Irvokasta demarit” – SDP:ltä yllättäen yli miljardin säästöidea sotesta, kertoo HS

Kokoomuksen eläkekantaan ei saatu selvyyttä SAK:n vaalipaneelissa perjantaina.

Bluffia, sanoo Koskela – Kokoomus täyssolmussa eläkekantansa kanssa

Pia Lohikoski.

Pia Lohikoski: Hallituksen opintotukiuudistus ei korjaa opiskelijoiden toimeentulo-ongelmia

SAK:n vaalitentti järjestettiin perjantaina järjestön edustajiston kokouksen yhteydessä.

Työntekijöiden järjestäytymisasteen nostaminen hallitusohjelmaan, Minja Koskela esitti SAK:n vaalitentissä

ILMOITUS
ILMOITUS

varaa joulutervehdys

tilaa lehti

Viikon luetuimmat

01

Valta turmelee vaikka sitä ei olisikaan, ja nyt sen todistaa SDP

 
02

Suomessa ei ole vain EU:n korkein työttömyys, vaan myös OECD-maiden korkein nuorisotyöttömyys

 
03

”Mitä hyötyä Suomelle syntyy toimimisesta datavarastona” – Stubbin hehkutus datakeskuksista kerää kritiikkiä

 
04

Totaalisen vierasta demokratialle, vasemmistoliiton Koskela sanoo Häkkäsen esityksestä, että puolustusrahoista ei puhuttaisi vaaleissa

 
05

Vasemmistoliitolle mittaushistorian paras tulos HS-gallupissa, kokoomukselle huonoin

 

tilaa uutiskirje

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Suomessa ei ole vain EU:n korkein työttömyys, vaan myös OECD-maiden korkein nuorisotyöttömyys

20.11.2026

Tuorein rasismikohu asettaa toimittajien ihmettelyn hassuun valoon – Pitääkö vieläkin ihmetellä, miksi vasemmisto sanoo perussuomalaisille ei

19.11.2026

Orpon hallitus yrittää vesittää alustatyöntekijöiden aseman parantamisen, sanoo vasemmistoliiton Koskela

19.11.2026

Razmyarin maalitus todistaa, että perussuomalaiset edustaa parlamentaarista äärioikeistoa, sanoo Honkasalo

19.11.2026

SAK:n Katja Syvärinen: Nuoret tarvitsevat konkreettisen vision paremmasta työelämästä

19.11.2026

SAK:n tavoite on, että valta vaihtuu seuraavissa vaaleissa

19.11.2026

”Mitä hyötyä Suomelle syntyy toimimisesta datavarastona” – Stubbin hehkutus datakeskuksista kerää kritiikkiä

19.11.2026

”Huonoa johtamista” – Demarit äänestivät käännytyslain puolesta, mutta asia repii edelleen eduskuntaryhmää

18.11.2026

Vasemmistonaiset: Gynekologin palveluiden tulee kuulua julkiseen terveydenhuoltoon

18.11.2026

Mai Kivelä: Hallitus on valmis heikentämään päästövähennysten kaikista keskeisintä työkalua

18.11.2026

Hämeen vasemmistoliiton täysi ehdokaslista valmis, tavoitteena kaksi paikkaa

18.11.2026

Pekonen: Sote-miljonäärit rikastuvat suomalaisten sairaiden kustannuksella

18.11.2026

Vasemmistoliiton Lapin piirin ehdokaslista eduskuntavaaleihin valmistui

18.11.2026

Sosiaaliturvaan ja -palveluihin kohdistuu ensi kaudella valtava paine jo tehtyjen leikkausten lisäksi, kertoo STM virkapuheenvuorossaan

18.11.2026
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset