Suomi sai vakuudet uudelle Kreikan tukipakettiin sisältyvälle lainalle. Niille on turha ilkkua. Suomi voi olla muita euromaita hieman paremmassa asemassa, kun Kreikan valtion maksukyvyttömyys todetaan ja valtion ottamien lainojen uudelleen järjestely alkaa.
Tämä tosin voi olla laiha lohtu, sillä euroalueen kriisi on muuttumassa hyvää vauhtia Euroopan laajuiseksi pankkikriisiksi. Pahimmassa tapauksessa kriisistä voi tulla niin vakava, että Kreikan osuus suomalaisten veronmaksajien maksettavaksi tulevasta kokonaislaskusta jää suhteellisen pieneksi.
Kreikan väistämättömän velkasaneerauksen myöhentäminen ei ainakaan pienennä laskua. Päätöksentekijöiden olisi pitänyt tunnustaa tosiasiat jo viime vuoden keväällä, todeta Kreikka maksukyvyttömäksi ja aloittaa velkojen uudelleen järjestely. Viivyttely on hyödyttänyt erityisesti saksalaisia ja ranskalaisia pankkeja sekä niiden omistajia veronmaksajien kustannuksella.
Päätöksen-tekijöiden olisi pitänyttunnustaa tosiasiat jo viime vuoden keväällä.
Mitä nopeammin Kreikan velkasaneeraukseen ryhdytään, sitä paremmat edellytykset kriisin hoitamisessa on toteuttaa sijoittajan vastuuta. Toistaiseksi yksityiset sijoittajat ovat joutuneet kantamaan sijoittajan vastuuta kohtuuttoman vähän.
Kriisin laajentuminen pakottaa myös Suomen hallituksen ja eduskunnan päättämään uusista kriisimaiden tukitoimista. Euroopan rahoitusvakausvälineen (ERVV) käyttöä säätelevän puitesopimuksen muuttamisen jälkeen hallitus voi eduskunnan tuella taata ERVV:n puitteissa kriisimaiden lainoja 14 miljardin euron edestä. Jokainen uusi maakohtainen takauspäätös käsitellään eduskunnassa.
Hallitus joutuukin ottamaan kantaa siihen, pysyykö se ruodussa vai toimiiko se samalla tavalla yksilöllisesti kuin Kreikan tukipakettia käsiteltäessä. Päätöksentekoa ei helpota se, että kriisin laajentuminen johtaa panosten kovenemiseen. Eurooppalaiset päätöksentekijät ovat jo ottaneet ja ottavat lähitulevaisuudessa lisää huomattavia riskejä veronmaksajien puolesta muun muassa ERVV-mekanismin puitteissa.
Tämänkaltainen riskien ottaminen johtuu viime kädessä EMUn torsoudesta. Mailla, joilla on oma raha, keskuspankki toimii viimekätisenä valtioiden lainoittajana. Talous- ja rahaliiton sääntöjen mukaan tällainen tehtävä ei kuulu Euroopan keskuspankille. Sen tähden päätöksentekijät ovat joutuneet luomaan ERVV-mekanismin kaltaisia järjestelyjä.
Eurooppalaiset veronmaksajat saattavat joutua maksamaan valtavan suuret oppirahat EMU-rakennelman heikkouksien takia.
Kirjoittaja on erikoistutkija Palkansaajien tutkimuslaitoksessa.
uutiskirje 