KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Näkökulma

Mustan Saaran kansa

Pirjo Hämäläinen
5.2.2012 18.54

Tammikuun lopulla istuin Lahdessa Giuseppe Verdin Trubaduurille myhäilemässä ja mietin samalla, miten pitkä matka on näyttämön mustalaiskuoroista, mustalaisruhtinattarista ja mustalaispriimaksista Helsingin kaduilla kerjääviin romaneihin.

Mustalaisista puhuminen on nykyisin epäkorrektia, mutta romani-sana herättää oikeastaan kielteisempiä mielikuvia. Romanit ovat räikeästi sorrettuja EU-kansalaisia, mustalaiset taas Maksim Gorkin Loiko Zobarin sukua, romanttisia vaeltajia, joille elämän arvoista korkein on vapaus.

Lapsuuteni Törrössä romantiikkaa oli tosin niukasti. Savon radalla oli vielä 1980-luvulla Törrön seisake, mutta ikuiseksi arvoitukseksi jää, kuka sieltä koskaan junaan astui. Seisakkeita ja asemia oli noina VR:n palveluvuosina niin tiuhassa, että kuuden kilometrin matkalle mahtuivat Korvenlaita, Mattinen, Törrö ja Selänpää.

ILMOITUS
ILMOITUS
Monessa mielessä raaka maalaisyhteisö sieti yllättävän hyvin erilaisuutta: romaneja, reissusällejä, kulkukauppiaita, kyläoriginelleja. Ruokaa tai majoitusta ei keneltäkään evätty.

Törrön metsämailla asui vain Hagertin perhe ja se käytti hevosta. Hagertin mökki kyyhötti pienellä niityllä ja mökkiä ympäröivät monenkirjavat kapineet, jotka oli rituaalisesti epäpuhtaina hylätty. Isä Hagert oli Törrön Vikka, tyttäriä sanottiin Törrön Huldaksi ja Helenaksi.

Kun Hagertit palasivat Kouvolan markkinoilta, he toivat hevosensa meidän kaivolle juomaan. Kotimatkaa ei ollut enää nimeksikään, mutta juottaminen oli sosiaalis-kaupallinen tapahtuma.

Perheen naiset pyysivät samalla leipää ja kiittelivät vuolaasti kultaemäntää, joka kaivoi komerostaan rieskoja ja osti harvakseltaan pitsiliinoja.

Romaneihin suhtauduttiin ystävällisesti, joskin hiukan alentuvasti. Monessa mielessä raaka maalaisyhteisö sieti yllättävän hyvin erilaisuutta: romaneja, reissusällejä, kulkukauppiaita, kyläoriginelleja. Ruokaa tai majoitusta ei keneltäkään evätty.

Kerran iltamyöhällä oveen kolkutettiin kiivaasti ja tupaan työntyi kaksi romanimiestä, jotka eivät olleet ainakaan Törrön Hagerteja. Pelkäävätkö lapset verta, toinen kysyi.

Vanhemmat hölmistyivät, mutta vakuuttivat kohta yhteen ääneen, ettei meillä vähästä säikähdetä. Luonnollisesti he ajattelivat harmittomia pikku haavoja ja keskikokoisia naarmuja.

Toinen, vaiteliaampi mies tempaisi nahkatakin liepeet auki ja paljasti oikean olkapäänsä. Käsivarsi tuntui olevan lähes irti ja paita punersi verestä. Joku oli tehnyt puukolla pahaa jälkeä.

Äiti repi lakanan ja ryhtyi hoitajaksi. Yhdellä lakanalla olkapäätä ei korjattu, mutta tarinan loppu jää avoimeksi. Miehet katosivat pimeään eikä heitä sen koommin nähty.

Kotiliesi julkaisi joskus 1950-luvun lopulla Mustan Saaran ompeluohjeet. Niiden turvin äiti tikkasi minulle afronuken, mutta sen kotouttaminen ei noin vain onnistunut. Merja eikä mikään Musta Saara, jankutin itku kurkussa.

Nimen Kotiliesi oli keksinyt evankelisen liikkeen laulusta, jossa tyttö odottaa majan olkivuoteella kuolemaa: ”Ei taivahassa kuolon vaaraa, ei kyyneleitä, yötäkään, näin lauloi kerran musta Saara, pien neekerlapsi hyvillään.” Valkoiselta opettajalta Saara on kuullut taivaasta, ja sinne hän tosiaan pääsee, kokonaan valkaistuna kannelta soittamaan. Värinvaihdoksen lisäksi ihmettelen soitinta. Käytetäänkö taivaassa suomalaisia kanteleita?

Alkuperäinen Musta Saara ei ole kuitenkaan afrikkalainen lapsivainaja, vaan romanien suojeluspyhimys, jonka muistelupäivää vietetään 24. toukokuuta, minun syntymäpäivänäni. Suomen romanit kutsuvat pyhimystään Kurki Saaraksi.

Ranskalaisessa Saintes-Maries-de-la-Merin kaupungissa Mustan Saaran patsas kannetaan merenrantaan seremoniassa, joka on lähtöisin romanien kotiseudulta Intiasta. Siellä Kalin – mustan äitijumalattaren – inkarnaatio Durga laskeutuu savipatsaiden muodossa jokiin ja palaa niitä pitkin vuorille.

Muisto hindulaisesta Durgasta yhdistyi Euroopassa Maria-legendoihin ja näin syntyi Musta Saara, tumma palvelijatar, joka purjehti raamatullisten Marioiden seurassa Ranskan rannikolle, vieläpä pelasti heidät merihädästä.

Mustasta Saarasta on maalattu myös ikoneita. Arkkipiispa Leon privaattitsasounassa Mustalla Saaralla on ikonissaan kultaiset korvarenkaat, kameekoru, pitseillä koristeltu röijy ja kädessä romanikielinen kirjakäärö.

Kun olin kolmannella luokalla, syrjäiseen kansakouluumme saapui unkarilainen sirkusseurue, jolla oli mukanaan pirteä marakatti. Opettaja valisti, että seurue oli Unkarin pakolaisia, mutta tätä ei saanut ääneen sanoa.

Kellään ei ollut harmainta aavistusta, miksi joku halusi Unkarista paeta, mutta kyse oli tietysti vuoden 1956 kansannoususta. Nyttemmin olen tullut siihen tulokseen, että kiertävien sirkuslaisten täytyi olla romaneja.

Unkarissa, Romaniassa ja Bulgariassa on kussakin vahva romanivähemmistö, jonka olot ovat sosialismin väistyttyä romahtaneet. Perinteisesti romanit ovat ratkaisseet ongelmansa lähtemällä liikkeelle.

Jo 1860-luvulla Unkarin ja Serbian romaneja pyrki Pietarin ja Viipurin kautta Tornioon ja edelleen Ruotsiin. Useimmiten matka katkesi eteläisessä Suomessa, ja romanit käännytettiin hevosineen ja taaboreineen kohti kotia. Venäjällä ja Ruotsissa romaneilla oli helpompaa, mutta niitä erotti erinomaisuutensa juuri löytänyt suuriruhtinaanmaa.

Varhaisina vuosisatoina romaneihin yhdistettiin noituutta ja silmänkääntöä. Kavalina tempuntekijöinä he ryöstivät myös lapsia.

Paltamon rovasti Johannes ”Lylyhammas” Cajanus kävi vuoden 1663 tarkastusmatkallaan Pielisen rannoilla, missä romanien piti kasvattaa Pietari Brahen käskystä viljaa. Tarkastuksen tulos oli lohduton: todellisuudessa miehet kerjäsivät ja naiset mustasivat lastensa naamoja.

Mustaaminen oli mitä ilmeisimmin suojelumagiaa, mutta turkulainen luonnontieteilijä Pehr Gadd näki asian toisin.

Gadd selosti vuonna 1789, miten romanit käyttivät kasvojen mustaamiseen rantayrtin nestettä ja hiuksiin käenkaalikeitosta. Tavoitteena oli tekeytyä egyptiläisiksi samaan tapaan kuin Ruotsin ensimmäiset romanit olivat olevinaan tattareita.

Aivan tuulesta Gadd ei selitystään temmannut, sillä englannin ”gipsy”, romani, juontuu kreikan egyptiläistä tarkoittavasta sanasta. Legendan mukaan romanit asuivat alkuaan Egyptissä, mutta kun he auttoivat maanpakoon joutunutta Jeesus-lasta, pakanat karkottivat heidät loputtomalle tielle.

Kirjoittaja on hyvinkääläinen tietokirjailija, taidehistorioitsija ja kunnallispoliitikko.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Veikka Lahtinen.

Rukoilen: Älä äänestä demareita

YK:n työntekijät kuvattiin 10. toukokuuta UNRWA:n entisen koulun raunioilla.

Kansanmurhasta huolimatta Euroopan tuki Israelille jatkuu

Noora Kotilainen.

Elämänpuolustajan soturikunnia

Lontoossa 1. kesäkuuta järjestetyssä mielenosoituksesa vaadittiin Venäjää palauttamaan Ukrainasta pois viedyt lapset. Kyltissä vaaditaan sodan lopettamista.

Miten rauha voitetaan reaalimaailmassa?

Uusimmat

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

Lahden Vesijärven sataman menneisyys avautuu kiehtovalla tavalla Timo Sandbergin Surmasatamassa.

Huumekauppaa ja väkivaltaa Vesijärven satamassa – Timo Sandberg jatkaa Lahti-sarjaansa varmoin ottein

Mapuchekansan edustajat juhlivat juhannukseen sijoittuvaa uutta vuottaan We Tripantua Vilcúnissa, 700 kilometriä Santiagon eteläpuolella.

Chilen etelän haava – Mapuche-kansan maakiista hakee ratkaisuaan

Elina Backmanin viisi dekkaria muodostavat ulkoasuaan myöten yhtenäisen sarjan.

Elina Backmanin Saana Havas -dekkarit kaipaisivat voimakasta uusiutumista

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

 
02

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

 
03

Rukoilen: Älä äänestä demareita

 
04

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

 
05

Onko Jussi Halla-aho fasisti?

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Latinalainen Amerikka kiristää otettaan kansalaisjärjestöistä

05.07.2025

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

03.07.2025

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

02.07.2025

Zimbabwessa pienet jyvät pelastavat maanviljelijän päivän

01.07.2025

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

01.07.2025

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

30.06.2025

Tatiana Elf aukoo uusia uria suomitrilleriin pätevässä esikoisessaan Huijari

29.06.2025

Noora Kotilaisen kolumni: Tappaminen sodassa on juridisesti oikeutettua, mutta lopulta yksilö on yksin tekojensa kanssa

29.06.2025

Samuli Laihon trilleri Pelon piiri on juuri niin jännittävä kuin sen nimi lupaa

28.06.2025

Rukoilen: Älä äänestä demareita

28.06.2025

Käännekohtien kevät – Mitä jäi mieleen politiikan alkuvuodesta 2025?

28.06.2025

Väinö Linnan klassikko valtaa Pyynikin

27.06.2025

Neljä nostoa sotilasliiton huippukokouksesta – Nato suostui Trumpin saneluun

27.06.2025

Toisenlaista väenmusiikkia – iskelmällisyyden, ryyppylaulujen ja popin nollari

27.06.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025

Tiede luo toivoa, kun maailma myllertää

17.04.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään