KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Näkökulma

Mustan Saaran kansa

Pirjo Hämäläinen
5.2.2012 18.54
Fediverse-instanssi:

Tammikuun lopulla istuin Lahdessa Giuseppe Verdin Trubaduurille myhäilemässä ja mietin samalla, miten pitkä matka on näyttämön mustalaiskuoroista, mustalaisruhtinattarista ja mustalaispriimaksista Helsingin kaduilla kerjääviin romaneihin.

Mustalaisista puhuminen on nykyisin epäkorrektia, mutta romani-sana herättää oikeastaan kielteisempiä mielikuvia. Romanit ovat räikeästi sorrettuja EU-kansalaisia, mustalaiset taas Maksim Gorkin Loiko Zobarin sukua, romanttisia vaeltajia, joille elämän arvoista korkein on vapaus.

Lapsuuteni Törrössä romantiikkaa oli tosin niukasti. Savon radalla oli vielä 1980-luvulla Törrön seisake, mutta ikuiseksi arvoitukseksi jää, kuka sieltä koskaan junaan astui. Seisakkeita ja asemia oli noina VR:n palveluvuosina niin tiuhassa, että kuuden kilometrin matkalle mahtuivat Korvenlaita, Mattinen, Törrö ja Selänpää.

ILMOITUS
ILMOITUS
Monessa mielessä raaka maalaisyhteisö sieti yllättävän hyvin erilaisuutta: romaneja, reissusällejä, kulkukauppiaita, kyläoriginelleja. Ruokaa tai majoitusta ei keneltäkään evätty.

Törrön metsämailla asui vain Hagertin perhe ja se käytti hevosta. Hagertin mökki kyyhötti pienellä niityllä ja mökkiä ympäröivät monenkirjavat kapineet, jotka oli rituaalisesti epäpuhtaina hylätty. Isä Hagert oli Törrön Vikka, tyttäriä sanottiin Törrön Huldaksi ja Helenaksi.

Kun Hagertit palasivat Kouvolan markkinoilta, he toivat hevosensa meidän kaivolle juomaan. Kotimatkaa ei ollut enää nimeksikään, mutta juottaminen oli sosiaalis-kaupallinen tapahtuma.

Perheen naiset pyysivät samalla leipää ja kiittelivät vuolaasti kultaemäntää, joka kaivoi komerostaan rieskoja ja osti harvakseltaan pitsiliinoja.

Romaneihin suhtauduttiin ystävällisesti, joskin hiukan alentuvasti. Monessa mielessä raaka maalaisyhteisö sieti yllättävän hyvin erilaisuutta: romaneja, reissusällejä, kulkukauppiaita, kyläoriginelleja. Ruokaa tai majoitusta ei keneltäkään evätty.

Kerran iltamyöhällä oveen kolkutettiin kiivaasti ja tupaan työntyi kaksi romanimiestä, jotka eivät olleet ainakaan Törrön Hagerteja. Pelkäävätkö lapset verta, toinen kysyi.

Vanhemmat hölmistyivät, mutta vakuuttivat kohta yhteen ääneen, ettei meillä vähästä säikähdetä. Luonnollisesti he ajattelivat harmittomia pikku haavoja ja keskikokoisia naarmuja.

Toinen, vaiteliaampi mies tempaisi nahkatakin liepeet auki ja paljasti oikean olkapäänsä. Käsivarsi tuntui olevan lähes irti ja paita punersi verestä. Joku oli tehnyt puukolla pahaa jälkeä.

Äiti repi lakanan ja ryhtyi hoitajaksi. Yhdellä lakanalla olkapäätä ei korjattu, mutta tarinan loppu jää avoimeksi. Miehet katosivat pimeään eikä heitä sen koommin nähty.

Kotiliesi julkaisi joskus 1950-luvun lopulla Mustan Saaran ompeluohjeet. Niiden turvin äiti tikkasi minulle afronuken, mutta sen kotouttaminen ei noin vain onnistunut. Merja eikä mikään Musta Saara, jankutin itku kurkussa.

Nimen Kotiliesi oli keksinyt evankelisen liikkeen laulusta, jossa tyttö odottaa majan olkivuoteella kuolemaa: ”Ei taivahassa kuolon vaaraa, ei kyyneleitä, yötäkään, näin lauloi kerran musta Saara, pien neekerlapsi hyvillään.” Valkoiselta opettajalta Saara on kuullut taivaasta, ja sinne hän tosiaan pääsee, kokonaan valkaistuna kannelta soittamaan. Värinvaihdoksen lisäksi ihmettelen soitinta. Käytetäänkö taivaassa suomalaisia kanteleita?

Alkuperäinen Musta Saara ei ole kuitenkaan afrikkalainen lapsivainaja, vaan romanien suojeluspyhimys, jonka muistelupäivää vietetään 24. toukokuuta, minun syntymäpäivänäni. Suomen romanit kutsuvat pyhimystään Kurki Saaraksi.

Ranskalaisessa Saintes-Maries-de-la-Merin kaupungissa Mustan Saaran patsas kannetaan merenrantaan seremoniassa, joka on lähtöisin romanien kotiseudulta Intiasta. Siellä Kalin – mustan äitijumalattaren – inkarnaatio Durga laskeutuu savipatsaiden muodossa jokiin ja palaa niitä pitkin vuorille.

Muisto hindulaisesta Durgasta yhdistyi Euroopassa Maria-legendoihin ja näin syntyi Musta Saara, tumma palvelijatar, joka purjehti raamatullisten Marioiden seurassa Ranskan rannikolle, vieläpä pelasti heidät merihädästä.

Mustasta Saarasta on maalattu myös ikoneita. Arkkipiispa Leon privaattitsasounassa Mustalla Saaralla on ikonissaan kultaiset korvarenkaat, kameekoru, pitseillä koristeltu röijy ja kädessä romanikielinen kirjakäärö.

Kun olin kolmannella luokalla, syrjäiseen kansakouluumme saapui unkarilainen sirkusseurue, jolla oli mukanaan pirteä marakatti. Opettaja valisti, että seurue oli Unkarin pakolaisia, mutta tätä ei saanut ääneen sanoa.

Kellään ei ollut harmainta aavistusta, miksi joku halusi Unkarista paeta, mutta kyse oli tietysti vuoden 1956 kansannoususta. Nyttemmin olen tullut siihen tulokseen, että kiertävien sirkuslaisten täytyi olla romaneja.

Unkarissa, Romaniassa ja Bulgariassa on kussakin vahva romanivähemmistö, jonka olot ovat sosialismin väistyttyä romahtaneet. Perinteisesti romanit ovat ratkaisseet ongelmansa lähtemällä liikkeelle.

Jo 1860-luvulla Unkarin ja Serbian romaneja pyrki Pietarin ja Viipurin kautta Tornioon ja edelleen Ruotsiin. Useimmiten matka katkesi eteläisessä Suomessa, ja romanit käännytettiin hevosineen ja taaboreineen kohti kotia. Venäjällä ja Ruotsissa romaneilla oli helpompaa, mutta niitä erotti erinomaisuutensa juuri löytänyt suuriruhtinaanmaa.

Varhaisina vuosisatoina romaneihin yhdistettiin noituutta ja silmänkääntöä. Kavalina tempuntekijöinä he ryöstivät myös lapsia.

Paltamon rovasti Johannes ”Lylyhammas” Cajanus kävi vuoden 1663 tarkastusmatkallaan Pielisen rannoilla, missä romanien piti kasvattaa Pietari Brahen käskystä viljaa. Tarkastuksen tulos oli lohduton: todellisuudessa miehet kerjäsivät ja naiset mustasivat lastensa naamoja.

Mustaaminen oli mitä ilmeisimmin suojelumagiaa, mutta turkulainen luonnontieteilijä Pehr Gadd näki asian toisin.

Gadd selosti vuonna 1789, miten romanit käyttivät kasvojen mustaamiseen rantayrtin nestettä ja hiuksiin käenkaalikeitosta. Tavoitteena oli tekeytyä egyptiläisiksi samaan tapaan kuin Ruotsin ensimmäiset romanit olivat olevinaan tattareita.

Aivan tuulesta Gadd ei selitystään temmannut, sillä englannin ”gipsy”, romani, juontuu kreikan egyptiläistä tarkoittavasta sanasta. Legendan mukaan romanit asuivat alkuaan Egyptissä, mutta kun he auttoivat maanpakoon joutunutta Jeesus-lasta, pakanat karkottivat heidät loputtomalle tielle.

Kirjoittaja on hyvinkääläinen tietokirjailija, taidehistorioitsija ja kunnallispoliitikko.

Fediverse-instanssi:
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Noora Kotilainen on sotaa, militarismia, kriisejä ja kärsimystä työssään käsittelevä valtiotieteilijä ja historian tutkija, joka käsittelee kolumneissaan aikaamme leimaavia synkkiä ja väkivaltaisia ilmiöitä.

Ajan kulku tuntuu kiihtyneen – ruumis ja luonto muistuttavat, ettei niin voi jatkua loputtomiin

Kauhu periferian katoamisesta – kun metsän mukana menee koti ja kieli

Noora Kotilainen on sotaa, militarismia, kriisejä ja kärsimystä työssään käsittelevä valtiotieteilijä ja historian tutkija, joka käsittelee kolumneissaan aikaamme leimaavia synkkiä ja väkivaltaisia ilmiöitä.

Iirikset kukkivat yhä

Luddiitit olivat kapinaliike teollistumisen alkuaikoina 1800-luvun alun Englannissa.

Kone, valta ja vastarinta – Mitä voisi olla 2020-luvun ludditismi?

Uusimmat

Arkistokuvassa San Salvadorin ympäristötuomioistuimen tuomari Samuel Lizama tarkastaa hakattua metsäaluetta Santo Tomásin osuuskunnan mailla San Luis Talpassa.

Keski-Amerikassa luonnonvarojen laiton kauppa ulottuu eläimistä metsiin ja kultaan

Denise Rudbergin Queen-trilogian päätös jatkaa sen kuvausta, millainen luolamiesten maa Ruotsi oli vain 50 vuotta sitten

Armeijan rakennelmia ja laajojen metsäalueiden raivauksia Armenian ja Azerbaidžanin rajalla Šikahoghin luonnonsuojelualueella. Armeniasta, Libanonista ja muilta konfliktialueilta kertynyt tieto osoittaa, ettei luonnon monimuotoisuuden suojelua voi tarkastella erillään sotien ympäristövaikutuksista.

Militarisoituminen uhkaa Kaukasuksen arvokkainta luonnonpuistoa – luontotuhot näkyvät konfliktialueilla ympäri maailmaa

Keskustan Anteilta Kurviselta ja Kaikkoselta on puhti pois.

Energiansa ja identiteettinsä kadottanut keskusta kokoontuu kriisitunnelmissa

ILMOITUS
ILMOITUS

varaa joulutervehdys

tilaa lehti

Viikon luetuimmat

01

Suomessa ei ole vain EU:n korkein työttömyys, vaan myös OECD-maiden korkein nuorisotyöttömyys

 
02

”Mitä hyötyä Suomelle syntyy toimimisesta datavarastona” – Stubbin hehkutus datakeskuksista kerää kritiikkiä

 
03

Totaalisen vierasta demokratialle, vasemmistoliiton Koskela sanoo Häkkäsen esityksestä, että puolustusrahoista ei puhuttaisi vaaleissa

 
04

”Irvokasta demarit” – SDP:ltä yllättäen yli miljardin säästöidea sotesta, kertoo HS

 
05

Vasemmistoliitolle mittaushistorian paras tulos HS-gallupissa, kokoomukselle huonoin

 

tilaa uutiskirje

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

”Irvokasta demarit” – SDP:ltä yllättäen yli miljardin säästöidea sotesta, kertoo HS

20.11.2026

Bluffia, sanoo Koskela – Kokoomus täyssolmussa eläkekantansa kanssa

20.11.2026

Pia Lohikoski: Hallituksen opintotukiuudistus ei korjaa opiskelijoiden toimeentulo-ongelmia

20.11.2026

Työntekijöiden järjestäytymisasteen nostaminen hallitusohjelmaan, Minja Koskela esitti SAK:n vaalitentissä

20.11.2026

Suomessa ei ole vain EU:n korkein työttömyys, vaan myös OECD-maiden korkein nuorisotyöttömyys

20.11.2026

Tuorein rasismikohu asettaa toimittajien ihmettelyn hassuun valoon – Pitääkö vieläkin ihmetellä, miksi vasemmisto sanoo perussuomalaisille ei

19.11.2026

Orpon hallitus yrittää vesittää alustatyöntekijöiden aseman parantamisen, sanoo vasemmistoliiton Koskela

19.11.2026

Razmyarin maalitus todistaa, että perussuomalaiset edustaa parlamentaarista äärioikeistoa, sanoo Honkasalo

19.11.2026

SAK:n Katja Syvärinen: Nuoret tarvitsevat konkreettisen vision paremmasta työelämästä

19.11.2026

SAK:n tavoite on, että valta vaihtuu seuraavissa vaaleissa

19.11.2026

”Mitä hyötyä Suomelle syntyy toimimisesta datavarastona” – Stubbin hehkutus datakeskuksista kerää kritiikkiä

19.11.2026

”Huonoa johtamista” – Demarit äänestivät käännytyslain puolesta, mutta asia repii edelleen eduskuntaryhmää

18.11.2026

Vasemmistonaiset: Gynekologin palveluiden tulee kuulua julkiseen terveydenhuoltoon

18.11.2026

Mai Kivelä: Hallitus on valmis heikentämään päästövähennysten kaikista keskeisintä työkalua

18.11.2026
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset