KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Näkökulma

Voiko historia opettaa?

Eilina Gusatinsky
17.3.2012 19.20
Fediverse-instanssi:

Yleensä toisten virheet jäävät toisten virheiksi. Silti vanhemmat pyrkivät omilla esimerkeillään varoittamaan jälkikasvua. Lukuisat oppaat ovat täynnä caseja, joiden tarkoitus on antaa työkaluja karikoiden välttämiseen. Viisaatkin neuvovat nuorempiaan kertomalla omista virheistään. Mikään ei auta – ihmiskunnan historiaa on täynnä toistoja.

Olen lukenut Internetissä yhden venäläisen bloggaajan kirjoituksesta, että vuonna 1988 Chilessä järjestettiin kansanäänestys presidentin kauden jatkamisesta vielä kahdeksaksi vuodeksi. Augusto Pinochet kontrolloi koko mediakenttää, oppositio oli hajanainen, ja valtiaan käytössä oli koko valtakoneisto. Sitä paitsi chileläiset tottuivat Pinochetiin 15 vuoden aikana, hän symbolisoi heille maan vakautta. Joten hänen kannattajansa pelottelivat kansalaisia tulevalla kaaoksella, jos elettäisiin ilman Pinochetia.

Itse Augusto teki paljon myönnytyksiä saadakseen kansalaiset puolelleen. Hän ilmoitti eläkkeiden ja virkailijoiden palkkojen korotuksista, pakotti yrittäjiä alentamaan leivän, maidon ja sokerin hintaa ja lupasi luovuttaa valtion maatalousmaita kansalaisille. Jopa vähän ennen kansanäänestystä hän laski opposition edustajia televisioväittelyihin.

On vaikea elää tietäen, ettei kukaan voi auttaa jos jotain sattuu ja rahaa ei ole.

Oppositio löysi hienon keinon. He saivat mukaan nuoria, luovia mainosalan tekijöitä, jotka saivat aikaan yllätyksellisen NO-kampanjan. He eivät lähteneet pelottelemaan kansaa diktatuurin kauhuilla, vaan antoivat positiivisen vaihtoehdon, miltä elämä tulee näyttämään demokraattisessa Chilessä. Lisäksi kaikki oppositiopuolueet onnistuivat yhdistämään voimia ja yhteen ääneen alkoivat vaatia rehellisiä vaaleja.

Kukaan ei uskonut voittoon. Mutta Pinochet hävisi kansanäänestyksessä, joutui luopumaan presidenttiydestä. 1989 hallitus järjesti presidenttivaalit. Pinochet luovutti valtansa 11. maaliskuuta 1990 Patricio Aylwinille. Kymmenen vuoden kuluttua Augusto vapautettiin syytesuojasta.

Vuonna 1988 monet opposition edustajat eivät uskoneet muutoksiin ja yrittivät suositella ihmisiä boikotoimaan kansanäänestystä. Venäläisen bloggajan mielestä – jos tämä ajatus olisi saanut silloin paljon kannattajia – Pinochet todennäköisesti olisi säilyttänyt vallan vielä 8 vuotta.

Tietysti Venäjän tuleva presidentti ei omi Pinochetin veristä taustaa valtaan pääsylle – hänelle järjesti presidenttiyden Boris Jeltsin oligarkkeineen. Mutta opposition hajanainen tila ja marginaalisuus ovat olleet ongelma pitkään. Nyt oli olemassa mahdollisuus löytää omaa NO-kampanja, mutta pitkään esillä olleet oppositiohahmot eivät pääse vanhoistaan tavoista nopeasti eroon.

Hyviä ihmisiä on paljon, mutta jostain syystä heidän on paljon vaikeampi yhdistää voimansa. Ehkä se johtuu siitä, että muutokset vaativat todellisia ponnistuksia ja vastuun ottamista. Harvat ovat valmiit uhraamaan voimia ja aikaa rakentaakseen jotain kaikille. Onhan jokaisella oma elämänsä, perheensä, harrastuksensa.

Vähän aikaa sitten puhuin ystävieni kanssa, jotka asuvat Tymenissä. Kaksi vuotta sitten perheen isä sai juristin paperit. Hän avustaa yksityishenkilöitä oikeusasioissa. Hän kertoi miten voimattomaksi tuntee itsensä, koska oikeus siellä riippuu ainoastaan rahasta. Pieni osa tuomareista yrittää saada päätökset oikeusopillisen näköiseksi, enemmistö ei edes vaivaudu semmoiseen. Ystäväni tuskastui puhelimessa kertoen peloista – on vaikea elää tietäen, ettei kukaan voi auttaa jos jotain sattuu ja rahaa ei ole.

Hänen vaimonsa taas kertoi, että hän lopetti ajat sitten television seuraamisen. Hän hämmästyi kovasti, kun vahingossa sattui näkemään vaihtoehtoisen netti-TV:n ohjelmaa – hän ei tiennyt Moskovan mielenosoituksista mitään. Se tapahtui vuoden alussa ja nyt he ovat hankkineet itselleen mahdollisuuden katsoa kyseisen kanavan ohjelmia telkkarista. Heille avautui ihan uudenlainen kuva maan tilasta.

Heidän kanssaan jutellessani tuli mieleen, miten helposti vuonna 1937 Neuvostoliitossa ihmiset uskoivat siihen, että maassa on mieletön määrä vakoilijoita ja valtion vihollisia.

Tänään virallinen TV rupesi luomaan mustavalkoista kuvaa oppositiosta – mukamas se tekee kaiken tuhotakseen Venäjää. Kaiken takana ovat ulkomaalaiset tahot, jotka rahoittavat protesteja. Presidenttivaalien jälkeen valtakunnallisilta kanavilta tulee harva se päivä ”paljastuksia” – niin sanottuja dokumentteja, jotka mukamas todistavat kaikkien mielenosoittajien kytköksiä Venäjän vihollisiin.

Se, että suurin osa ei välttämättä halua edes vallanpitäjien vaihtoa vaan rehellisyyttä ja oikeutta, jää kertomatta. En yhtään ihmettele, jos vaalivilppien herättämät ihmiset kyllästyvät ja kohta jäävät kotiinsa. Kukaan ei halua tulla leimatuksi.

Siis voiko toisten virheistä oppia? En tiedä. Joskus tuntuu, että on olemassa ihmisiä, joiden on vaikea oppia jopa omista sellaisista. Aika näyttää, muuttuuko mitään. Ja jos muuttuu, niin mihin suuntaan? Löytyisipä pieneltä porukalta vain uskoa positiivisiin muutoksiin, riittäisipä sinnikkyyttä.

Harmi, että monien paikkakuntien kunnallisvaalit, joita pidettiin Venäjällä samaan aikaan, jäivät vaille huomiota. Sillä tasollahan saadaan uudistukset nopeammin näkyviin. No täytyy taas odottaa.

Kirjoittaja on Spektr-lehden päätoimittaja.

ILMOITUS
ILMOITUS
Fediverse-instanssi:
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Yksi MM-kisojen areenoista on Los Angelesissa.

Korruptio, rahastus ja kyynisyys – näin Fifa murentaa maailman suosituimman lajin uskottavuutta

Kaikki tuhannen ällän ylioppilaat eivät ehkä olekaan ansainneet ihan omalla työllään asemaansa, lataa Veikka Lahtinen.

En halua lukea enää yhdestäkään tuhannen ällän ylioppilaasta

Veikka Lahtisen mielestä olisi mukavaa, jos tekoälyä kritisoitaisiin omia aivoja käyttäen.

Vasemmistolaisten tekoälykritiikki kuulostaa tekoälyn kirjoittamalta

Noora Kotilainen on sotaa, militarismia, kriisejä ja kärsimystä työssään käsittelevä valtiotieteilijä ja historian tutkija, joka käsittelee kolumneissaan aikaamme leimaavia synkkiä ja väkivaltaisia ilmiöitä.

Noora Kotilaisen kolumni: Ikioma objektiivinen totuus

Uusimmat

Lê Bá Tý viljelee luumuja.

Yhä vaisummin virtaa Mekong – Ilmastonmuutos, politiikka ja padot uhkaavat Vietnamin ruoka-aittaa

Chilen ensimmäisen tuulipuiston, Canelan, 112 metriä korkeat tuulimyllyt tuottavat sähköä mereltä puhaltavien tuulten voimalla Coquimbon alueella Pohjois-Chilessä. Tuulipuistojen elinkaaren loppu ei ole enää tulevaisuuden kysymys, vaan ratkaisuja vaativa nykyongelma.

Chile etsii ratkaisua tuulimyllyjen tuomaan jäteongelmaan

Moskovalaisia Punaisen torin sisäänkäynnillä. Venäjän valtio on lainsäädännön ja leimaavan puheen avulla järjestelmällisesti pyrkinyt eristämään lhbtiqa+-yhteisön.

Vaino ajaa Venäjän seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt maan alle ja ulkomaille

Mehrmaa on joutunut muuttamaan lastensa kanssa toistuvasti Talibanin valtaannousun jälkeen, mutta hän jatkaa työtään afganistanilaisten naisten auttamiseksi.

Kun mies tapettiin, alkoi vaino – afganistanilainen Mehrmaa pakenee voidakseen työskennellä ja välttääkseen pakkoavioliiton

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Kuinka paljon työttömyyttä kansantalous voi kestää? ”Pitäisi puhua työttömyyden vähentämisestä”, sanoo ekonomisti

 
02

Chile etsii ratkaisua tuulimyllyjen tuomaan jäteongelmaan

 
03

Amislaiset jakoivat lukujärjestyksiään: – Niistä näkyi, miten lyhyiksi koulupäivät voivat jäädä, Lohikoski sanoo

 
04

Ammatillinen koulutus on muutakin kuin lyhyitä koulupäiviä – rehtorit kaipaavat tarkkuutta kritiikkiin

 
05

Tulevaisuudessa joka kolmas maailman nuori asuu Afrikassa, mutta miljoonille heistä ei löydy työtä

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Kuinka paljon työttömyyttä kansantalous voi kestää? ”Pitäisi puhua työttömyyden vähentämisestä”, sanoo ekonomisti

29.06.2026

Tulevaisuudessa joka kolmas maailman nuori asuu Afrikassa, mutta miljoonille heistä ei löydy työtä

27.06.2026

Jokelainen: Tekoälymurros edellyttää perustuloa – ”Herättää syystäkin huolta”

26.06.2026

Sörkan friidu ja Kaivarin kundi – Kaurasen 30-vuotias romaani tihkuu samaa uuden aallon uhmaa kuin Bremerin näyttely

26.06.2026

Unkarille koitti uusi alku – Mikä muuttuu, mikä säilyy samana?

26.06.2026

Ammatillinen koulutus on muutakin kuin lyhyitä koulupäiviä – rehtorit kaipaavat tarkkuutta kritiikkiin

25.06.2026

Amislaiset jakoivat lukujärjestyksiään: – Niistä näkyi, miten lyhyiksi koulupäivät voivat jäädä, Lohikoski sanoo

25.06.2026

Somessa kohahduttanut Finlaysonin Kurttila avasi KU:lle ajatuksiaan ”vassarikapitalismista”

24.06.2026

Erkki Lehtinen, 91, palaa isänsä historiaan: ”Sivuun ei jäänyt kukaan” – isoisä kuoli Suomenlinnan vankileirillä

24.06.2026

EU:n uusi yhtiömalli avaa ovet sääntelyshoppailulle – Kivelä ja Lohikoski vaativat Suomea torjumaan esityksen

24.06.2026

MM-futista pelataan korruption keskellä – Kysyimme, ovatko miesten jalkapallon MM-kisat pilalla

24.06.2026

Vasemmistoliiton Koskela on matkalla kohti vaalivoittoa – ”Hallitukseen pitää haluta, mutta ei hinnalla millä hyvänsä”

23.06.2026

Europarlamentti vähentää lupahärdelliä: Apu, kalusto ja ihmiset saadaan liikkeelle, kun on kiire

23.06.2026

Orpon hallitus uudistaa koulutusta: Vanginvartijoiden koulutus ylitäysien vankiloiden vastuulle

23.06.2026
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Kansalaisyhteiskunnan hiljentäminen ei ole säästöpolitiikkaa – se on vallankäyttöä

18.06.2026

Euroopan akilleenkantapää on sen riippuvuuksissa

19.05.2026

Fossiiliriippuvuus on elinkustannuskriisin keskeisin syy

20.04.2026
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset