KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Näkökulma

Voiko historia opettaa?

Eilina Gusatinsky
17.3.2012 19.20

Yleensä toisten virheet jäävät toisten virheiksi. Silti vanhemmat pyrkivät omilla esimerkeillään varoittamaan jälkikasvua. Lukuisat oppaat ovat täynnä caseja, joiden tarkoitus on antaa työkaluja karikoiden välttämiseen. Viisaatkin neuvovat nuorempiaan kertomalla omista virheistään. Mikään ei auta – ihmiskunnan historiaa on täynnä toistoja.

Olen lukenut Internetissä yhden venäläisen bloggaajan kirjoituksesta, että vuonna 1988 Chilessä järjestettiin kansanäänestys presidentin kauden jatkamisesta vielä kahdeksaksi vuodeksi. Augusto Pinochet kontrolloi koko mediakenttää, oppositio oli hajanainen, ja valtiaan käytössä oli koko valtakoneisto. Sitä paitsi chileläiset tottuivat Pinochetiin 15 vuoden aikana, hän symbolisoi heille maan vakautta. Joten hänen kannattajansa pelottelivat kansalaisia tulevalla kaaoksella, jos elettäisiin ilman Pinochetia.

Itse Augusto teki paljon myönnytyksiä saadakseen kansalaiset puolelleen. Hän ilmoitti eläkkeiden ja virkailijoiden palkkojen korotuksista, pakotti yrittäjiä alentamaan leivän, maidon ja sokerin hintaa ja lupasi luovuttaa valtion maatalousmaita kansalaisille. Jopa vähän ennen kansanäänestystä hän laski opposition edustajia televisioväittelyihin.

On vaikea elää tietäen, ettei kukaan voi auttaa jos jotain sattuu ja rahaa ei ole.

Oppositio löysi hienon keinon. He saivat mukaan nuoria, luovia mainosalan tekijöitä, jotka saivat aikaan yllätyksellisen NO-kampanjan. He eivät lähteneet pelottelemaan kansaa diktatuurin kauhuilla, vaan antoivat positiivisen vaihtoehdon, miltä elämä tulee näyttämään demokraattisessa Chilessä. Lisäksi kaikki oppositiopuolueet onnistuivat yhdistämään voimia ja yhteen ääneen alkoivat vaatia rehellisiä vaaleja.

Kukaan ei uskonut voittoon. Mutta Pinochet hävisi kansanäänestyksessä, joutui luopumaan presidenttiydestä. 1989 hallitus järjesti presidenttivaalit. Pinochet luovutti valtansa 11. maaliskuuta 1990 Patricio Aylwinille. Kymmenen vuoden kuluttua Augusto vapautettiin syytesuojasta.

Vuonna 1988 monet opposition edustajat eivät uskoneet muutoksiin ja yrittivät suositella ihmisiä boikotoimaan kansanäänestystä. Venäläisen bloggajan mielestä – jos tämä ajatus olisi saanut silloin paljon kannattajia – Pinochet todennäköisesti olisi säilyttänyt vallan vielä 8 vuotta.

Tietysti Venäjän tuleva presidentti ei omi Pinochetin veristä taustaa valtaan pääsylle – hänelle järjesti presidenttiyden Boris Jeltsin oligarkkeineen. Mutta opposition hajanainen tila ja marginaalisuus ovat olleet ongelma pitkään. Nyt oli olemassa mahdollisuus löytää omaa NO-kampanja, mutta pitkään esillä olleet oppositiohahmot eivät pääse vanhoistaan tavoista nopeasti eroon.

Hyviä ihmisiä on paljon, mutta jostain syystä heidän on paljon vaikeampi yhdistää voimansa. Ehkä se johtuu siitä, että muutokset vaativat todellisia ponnistuksia ja vastuun ottamista. Harvat ovat valmiit uhraamaan voimia ja aikaa rakentaakseen jotain kaikille. Onhan jokaisella oma elämänsä, perheensä, harrastuksensa.

Vähän aikaa sitten puhuin ystävieni kanssa, jotka asuvat Tymenissä. Kaksi vuotta sitten perheen isä sai juristin paperit. Hän avustaa yksityishenkilöitä oikeusasioissa. Hän kertoi miten voimattomaksi tuntee itsensä, koska oikeus siellä riippuu ainoastaan rahasta. Pieni osa tuomareista yrittää saada päätökset oikeusopillisen näköiseksi, enemmistö ei edes vaivaudu semmoiseen. Ystäväni tuskastui puhelimessa kertoen peloista – on vaikea elää tietäen, ettei kukaan voi auttaa jos jotain sattuu ja rahaa ei ole.

Hänen vaimonsa taas kertoi, että hän lopetti ajat sitten television seuraamisen. Hän hämmästyi kovasti, kun vahingossa sattui näkemään vaihtoehtoisen netti-TV:n ohjelmaa – hän ei tiennyt Moskovan mielenosoituksista mitään. Se tapahtui vuoden alussa ja nyt he ovat hankkineet itselleen mahdollisuuden katsoa kyseisen kanavan ohjelmia telkkarista. Heille avautui ihan uudenlainen kuva maan tilasta.

Heidän kanssaan jutellessani tuli mieleen, miten helposti vuonna 1937 Neuvostoliitossa ihmiset uskoivat siihen, että maassa on mieletön määrä vakoilijoita ja valtion vihollisia.

Tänään virallinen TV rupesi luomaan mustavalkoista kuvaa oppositiosta – mukamas se tekee kaiken tuhotakseen Venäjää. Kaiken takana ovat ulkomaalaiset tahot, jotka rahoittavat protesteja. Presidenttivaalien jälkeen valtakunnallisilta kanavilta tulee harva se päivä ”paljastuksia” – niin sanottuja dokumentteja, jotka mukamas todistavat kaikkien mielenosoittajien kytköksiä Venäjän vihollisiin.

Se, että suurin osa ei välttämättä halua edes vallanpitäjien vaihtoa vaan rehellisyyttä ja oikeutta, jää kertomatta. En yhtään ihmettele, jos vaalivilppien herättämät ihmiset kyllästyvät ja kohta jäävät kotiinsa. Kukaan ei halua tulla leimatuksi.

Siis voiko toisten virheistä oppia? En tiedä. Joskus tuntuu, että on olemassa ihmisiä, joiden on vaikea oppia jopa omista sellaisista. Aika näyttää, muuttuuko mitään. Ja jos muuttuu, niin mihin suuntaan? Löytyisipä pieneltä porukalta vain uskoa positiivisiin muutoksiin, riittäisipä sinnikkyyttä.

Harmi, että monien paikkakuntien kunnallisvaalit, joita pidettiin Venäjällä samaan aikaan, jäivät vaille huomiota. Sillä tasollahan saadaan uudistukset nopeammin näkyviin. No täytyy taas odottaa.

Kirjoittaja on Spektr-lehden päätoimittaja.

ILMOITUS
ILMOITUS
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Veikka Lahtinen.

Rukoilen: Älä äänestä demareita

YK:n työntekijät kuvattiin 10. toukokuuta UNRWA:n entisen koulun raunioilla.

Kansanmurhasta huolimatta Euroopan tuki Israelille jatkuu

Noora Kotilainen.

Elämänpuolustajan soturikunnia

Lontoossa 1. kesäkuuta järjestetyssä mielenosoituksesa vaadittiin Venäjää palauttamaan Ukrainasta pois viedyt lapset. Kyltissä vaaditaan sodan lopettamista.

Miten rauha voitetaan reaalimaailmassa?

Uusimmat

Kuvituskuvassa nuori perhe Havannan Ramón González Coro -äitiys- ja lastensairaalan edustalla.

Köyhyys hautaa lapsitoiveet Latinalaisessa Amerikassa – Latinot haluavat lapsia, mutta heillä ei ole siihen varaa

Bellincatin Sofia Kärkisen pakomatka ei jännitä tarkoitetulla tavalla Taavi Soininvaaran Mustassa legendassa

Taavi Soininvaaran uusin trilleri Musta legenda on kuin lukisi maailmanpolitiikasta reaaliajassa

Kati Roudan Lappi-dekkari on todella erilainen.

Pyhä hete, henkimaailma ja kaunaa kaunan päälle – Kati Roudan Kuollut karkuteillä on vuoden erikoisin dekkari

Magdalene Ngimoe ja Char Tito, Kakuman aavikkolukion oppilaat, valmistavat tuoleja mathenge-puusta.

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

 
02

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

 
03

1800-luvun taudit palanneet Britanniaan – yhtenä syynä sosiaaliturvan ja julkisen terveydenhuollon leikkaukset

 
04

Huumekauppaa ja väkivaltaa Vesijärven satamassa – Timo Sandberg jatkaa Lahti-sarjaansa varmoin ottein

 
05

Javier Milein sota Argentiinan mediaa vastaan: ”Emme vihaa toimittajia tarpeeksi”

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Javier Milein sota Argentiinan mediaa vastaan: ”Emme vihaa toimittajia tarpeeksi”

08.07.2025

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

07.07.2025

Huumekauppaa ja väkivaltaa Vesijärven satamassa – Timo Sandberg jatkaa Lahti-sarjaansa varmoin ottein

06.07.2025

Chilen etelän haava – Mapuche-kansan maakiista hakee ratkaisuaan

06.07.2025

Elina Backmanin Saana Havas -dekkarit kaipaisivat voimakasta uusiutumista

05.07.2025

Latinalainen Amerikka kiristää otettaan kansalaisjärjestöistä

05.07.2025

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

03.07.2025

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

02.07.2025

Zimbabwessa pienet jyvät pelastavat maanviljelijän päivän

01.07.2025

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

01.07.2025

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

30.06.2025

Tatiana Elf aukoo uusia uria suomitrilleriin pätevässä esikoisessaan Huijari

29.06.2025

Noora Kotilaisen kolumni: Tappaminen sodassa on juridisesti oikeutettua, mutta lopulta yksilö on yksin tekojensa kanssa

29.06.2025

Samuli Laihon trilleri Pelon piiri on juuri niin jännittävä kuin sen nimi lupaa

28.06.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Huomisen Euroopassa voisimme maksaa digieurolla

10.07.2025

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään