KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kulttuuri

Sodasta kirjoittaminen on hirveää, sanoo Harri Tapper

Kuva: Tommi Anttonen

Kirjailija Harri Tapperin mielestä Suomi otti merkittävän askeleen pelkästä Ruotsin siirtomaasta itsenäiseksi valtioksi jo maaliskuussa 1809. Sitä pitäisi juhlia itsenäistymisvuotena.

Juha Drufva
28.4.2012 11.00

Jyväskylässä asuva kirjailija Harri Tapper innostui lukiossa historiasta ja historialliset aiheet ovat olleet keskeisiä hänen romaaneissaan. Hän ihmettelee, miksi vuotta 1809 ei juhlita Suomen itsenäistymisvuotena.

Heinäkuussa 1807 Tilsitin lautalla tapasivat Napoleon ja Aleksanteri I.

– Napoleon pakotti Venäjän hyökkäämään Ruotsiin, koska Ruotsi ei suostunut Napoleonin vaatimaan kauppasaartoon Englantia vastaan.

ILMOITUS
ILMOITUS

Tuolloin Suomessa oli Ruotsista erkanemisen kannattajia kuten G.M. Sprengporten, joka siirtyi Venäjälle 1786. Hän laati 1808 sotasuunnitelman Suomen valtaamiseksi ja ehdotti maalle itsenäistä asemaa.

– Merkittävä askel Suomen itsenäistymisessä otettiin 28. 3. 1809, kun Aleksanteri I otti Porvoossa vastaan säätyjen uskollisuuslupaukset ja julisti Suomen autonomiseksi suuriruhtinaskunnaksi ja vapautti Suomen 50 vuodeksi sotaväen pidosta.

– Ruotsin vallan alla Suomi oli ollut pelkkä siirtomaan asemassa oleva Ruotsin maakunta. Tukholman tervakomppania ryösti tervarahat ja metsät Pohjanmaalta hakattiin olemattomiin. Turun yliopisto tosin saatiin 1640. Minua kiinnostaa suuresti 1800-luvulla syntynyt sivistysaalto, jonka johtohahmoja olivat Snellman, Runeberg sekä Sibelius.

Loimu ja lumi

Tapperin uusin romaani Loimu ja lumi (Atena) tarkastelee vuoden 1812 Napoleonin hyökkäystä Venäjälle maaorjien, sotavankien Napoleonin kirjurin ja venäläisen sotapäällikön näkökulmista.

Porvoossa ei vielä 1809 hoksattu kysyä, kenelle Ruotsin vallan suomalaiset ruotusotilaat kuuluvat? Döbeln palautti vajaa 200 suomalaista sotilasta. Napoleonia vastaan taisteleva Venäjän armeija haki suomalaisia sotilaita auttamaan taisteluissa.

– Suomalaiset tunnettiin siitä, että heillä oli ongenkoukut lakissaan. Ilmestyessään joukko-osastoonsa Pietariin heillä oli ollut ongenvavatkin olallaan. Kun venäläiset tappavat motitettuja ranskalaisia, metsästyksellä ja kalastuksella eläneet suomalaiset eivät ymmärrä, miksi ihmisiä pitää jahdata.

– Eihän ihmisellä mitään tee. Siitä ei saa nahkaa, ei luuta, lihaa. Ihminen on ihan turha riista. Miksi tappaa elikko, josta ei koidu minkäänlaista hyötyä?

– Sodasta on hirveää kirjoittaa. Raskasta asiaa on kevennettävä vaikka eläintarinoilla. Sotahan on teurastamista, kiroamista, ilotalojuttuja. Sotilas ei hirviä kertoa viereiselle kaverille kovinkaan räävejä juttuja, koska kaveri saattaa kuolla ennemmin. Paraatijoukot tekevät sodasta kalskahtavan. Miten näyttää kurja tilanne? Henkilöt on tapettava tietyssä järjestyksessä, että tarina pysyy koossa. Loimu ja lumi tyydytti jonkinlaisen historian nälän.

Faktan päälle fiktiota

Jyväskylän kirjamessuilla pidetyssä sotakirjallisuutta käsitelleessä seminaarissa todettiin, että Tapperin Loimu ja lumi on faktan päälle rakennettua fiktiota.

Toisen totuutta ei voi kyseenalaistaa vastakkaisten kokemusten valossa. Rivimiehen ja upseerin kokemukset ja näkemykset saattavat olla jopa vastakkaiset.

Tapperin mielestä tieteellisissä sotaa käsittelevissä teoksissa on syytä pysyä asiassa. Kaunokirjallisissa teoksissa ei ole syytä pysyä asiassa vaan tyylissä. Ryhtiä on hyvä olla molemmissa.

Suomalaisesta historiankirjoituksesta Tapper toteaa, että esimerkiksi vuoden 1918 tapahtumista kertominen on ollut usein valjua, vaikenemista tai asioiden välttelemistä.

– Myös talvi- ja jatkosodasta on ollut vaikea saada luotettavaa tietoa. Esimerkiksi vuonna 1924 syntynyt veljeni Marko oli 1,5 vuotta sodassa. Ei saatu utelemallakaan mitään tietoa siitä, millaisia hirveyksiä hän oli sodassa joutunut kokemaan.

– Rintamalta palaavat sotilaat olivat kai päättäneet yksissä tuumin, että niistä asioista ei puhuta.

Perjantain 27.4. ilmestyneessä Kansan Uutisten Viikkolehden laajemmassa haastattelussa Harri Tapper puhuu kertomaperinteestä kotiseudullaan Saarijärvellä.

Harri Tapper Syntyi 28. 3. 1929 Saarijärvellä. Omistautui kirjailijan-uralleen täysipäiväisesti jäätyään eläkkeelle luokanopettajan työstä 1985.Vuonna 1962 ilmestyi esikoisteos Kirkonrakentajaveljekset.Tuotantoon kuuluu romaaneja, novelleja, näytelmiä ja lyriikkaa.Tunnetaan omaa ja taiteilijaveljestensä kirjailija Marko Tapion (1924–73), kuvanveistäjä Kain (1930–2004) ja näyttämölavastaja Yrjön (s. 1932) varttumista
kuvanneesta romaani-trilogiasta Näin syntyvät revontulet (1990), Kerrothan, oi koivu (1993) ja Tulva (1995). Muistelmasarja laajeni romaaneilla Missä kurkien aura on (1998) ja Pitkäsuisten suku (2002). Molemmat olivat Finlandia-palkintoehdokkaita.Kajaanin kaupungin-teatterissa sai 2004 ensi-iltansa omaelämäkerrallisiin romaaneihin perustunut näytelmä Mihin sateenkaari päättyy.Keski-Suomen alueen murteella on kirjoitettu muiden muassa teokset Hevone, naene ja kuu (1999) sekä Syyntakkeetom mies (2004).

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Markku Ropposen Kuhalat ovat harvinainen tapaus: sarja vain paranee vanhetessaan.

Kuhalan aina vain surrealistisemmat seikkailut aiheuttavat naurunpyrskähdyksiä Markku Ropposen uusimmassa teoksessa

Antonio Negri (vas.) ja Michael Hardt vuonna 2013.

Väen ja Imperiumin filosofi Antonio Negri – Joulukuussa kuolleen filosofin perintö tulee vaikuttamaan yhteiskunnallisiin liikkeisiin vielä pitkään

Uhkaava kansikuva ei täysin vastaa Mustan linnun tarinaa.

Frida Skybäckin ihmissuhdedekkari Musta lintu osoittaa, että jännitys on tiheämpää ilman väkivaltaa

Vladimir Putinin valtakauden alusta tulee vuoden lopulla kuluneeksi 25 vuotta. Sinä aikana Venäjälle on luotu fasistisella kasvatustyöllä Hitlerjugendin kaltainen uusi sukupolvi.

Vaikka Putinista joskus päästään, fasismista Venäjällä ehkä ei, koska Z-sukupolvea on aivopesty siihen yli 20 vuotta

Uusimmat

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump kertoi sunnuntaina Yhdysvaltain iskuista. Hänen taustallaan ovat varapresidentti JD Vance (vas.), ulkoministeri Marco Rubio (kesk.) ja puolustusministeri Pete Hegseth.

Näin vasemmistoliiton poliitikot tuomitsivat Yhdysvaltain iskut Iraniin – ”Jos nyt ei puolusteta kansainvälistä oikeutta, koska enää?”

Hevosharrastus muuttuu painajaiseksi Piia Helanderin hyvin toimivassa Helioksessa.

Piia Helanderin lupaava esikoisdekkari Helios vie hevosten ja valta-aseman väärinkäytön maailmaan

Khumbun jäätikkö Mt Everestillä. Uusi raportti kertoo, että jäätiköt ovat maapallon lämpenemiselle vieläkin herkempiä kuin aiemmin on uskottu.

Jäätiköt jatkaisivat sulamistaan, vaikka maapallon lämpeneminen pysähtyisi heti

Noor Mukadam sai oikeutta, mutta hänen tarinansa jää poikkeukseksi, kun tuhansien muiden pakistanilaisten naisten ja tyttöjen nimet unohtuvat tilastoihin.

Veri pyyhitään rahalla – näin Pakistanin oikeus pettää naiset

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Li Andersson tylyttää Riikka Purraa ”Taas kerran täydellistä kyvyttömyyttä”

 
02

Viisi prosenttia puolustukseen? Samaan aikaan hallitus leikkaa lisää kansalaisilta

 
03

Vasemmistoliiton Koskela irvailee Purran saksikättä: ”Kuka tahansa vähänkään taloudesta ymmärtävä olisi voinut arvata, että näin tässä käy”

 
04

Kalaa vain seksiä vastaan: Miespuoliset kalastajat hyväksikäyttävät usein kalaa myyviä naisia Malawissa

 
05

Vasemmistoliiton Aino-Kaisa Pekonen KU:n juhannushaastattelussa: ”En tiedä, onko pääministeri Orpo enää tosissaan”

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Kalaa vain seksiä vastaan: Miespuoliset kalastajat hyväksikäyttävät usein kalaa myyviä naisia Malawissa

20.06.2025

Ottawan sopimus on pelastanut elämiä – Nyt miinoista vientituote?

20.06.2025

Etelänbastardikilpikonnien lisääntymisseudun lämpeneminen saa poikaset vaihtamaan sukupuolta

20.06.2025

Vasemmistoliiton Aino-Kaisa Pekonen KU:n juhannushaastattelussa: ”En tiedä, onko pääministeri Orpo enää tosissaan”

20.06.2025

Delhin roskien kerääjät tekevät työtään paahtavan auringon alla

19.06.2025

Yhdysvalloista karkotetut bhutanilaiset pakolaiset jäivät vaille kotimaata ja kansalaisuutta

19.06.2025

Maamiinojen palauttaminen ei paranna Suomen kokonaisturvallisuutta – Poliitikot antoivat uuden iskun kansainväliselle järjestelmälle

19.06.2025

Kansanmurhasta huolimatta Euroopan tuki Israelille jatkuu

19.06.2025

”Tämä on historiallinen päivä saamelaisille” – eduskunta hyväksyi saamelaiskäräjälain

19.06.2025

”Tämä on historiallinen päivä saamelaisille” – eduskunta hyväksyi saamelaiskäräjälain

19.06.2025

Vasemmistoliiton Mai Kivelä: ”Paperittomuus ei ratkea lennättämällä ihmisiä maihin, joihin heillä ei ole yhteyttä”

19.06.2025

Velkajarru ei maistu vasemmistoliiton Koskelalle: ”En usko sekuntiakaan”

19.06.2025

Aina saa kärsiä ja hävetä – Dazain kulttiklassikko on synkkä japanilainen yksinpuhelu

19.06.2025

Pikkuhuuhkajat puristi tasapelin Tanskalta

18.06.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025

Tiede luo toivoa, kun maailma myllertää

17.04.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään