KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kulttuuri

Tallinnan muoti oli ovi itään ja ikkuna länteen

Suosittu Elektra-ryhmä poseeraa Tallinnan Hirvipuistossa 1968.

Suosittu Elektra-ryhmä poseeraa Tallinnan Hirvipuistossa 1968.

Kylmää sotaa ei käyty vain asevarustelulla. Se levittäytyi myös muotiin.

Jouko Huru
6.1.2013 13.18

Kiilamaiset valot kohdistuvat verhottuihin muotinukkeihin. Seinäkuvatkin rajataan spoteilla. Iso hämärä sali tihkuu tunnelmaa, kun Viron taidemuseo Kumu johdattaa vieraansa Muoti ja kylmä sota -näyttelyynsä.

Trendikkäästi salin eri puolilla sykkii pieniä näyttöjä, joissa pyörii videoklippejä. Parilla suurella kankaalla näytetään historiallisia filminpätkiä Neuvostoliiton ajasta. Isoissa kuvissa vilahtelevat niin NKP:n pääsihteeri Nikita Hruštšov kuin Yhdysvaltain presidentti Richard Nixon. Kysymys on kylmä sodan ajasta.

Kylmää sotaa (1946–1991) ei käyty ainoastaan asevarustelun ja poliittisen propagandan avulla. Se levittäytyi myös tieteeseen, taiteeseen, kulttuuriin ja urheiluun. Hieman erityisempi alue oli muoti.

Neuvosto-Viron muoti sosialistileirin kärjessä

Neuvostoliiton johtama sosialistinen leiri oli rock- ja jazz-kulttuureissa niin pahasti alakynnessä, että ne kiellettiin. Mutta sosialismi kävi läntisimpien osiensa avulla kylmään sotaan muodin maailmassa. Muodin eturintamassa taisteli Neuvosto-Viro.

Viro oli Neuvostoliiton länsimielisin tasavalta. Muodissa se kykeni pysymään ajan tasalla uusimmista kansainvälisistä suuntauksista. Rautaesiripun takana muotitalo Tallinna Moemaja perustettiin muokkaamaan muiden samankaltaisten muotitalojen kanssa neuvostoihmisen olemusta vuonna 1957. Tehtävänä oli päästä muodissa lännen edelle.

Kumun näyttely tutkii muotia ja sen ilmiöitä vuosina 1950–1970 Virossa. Se tarjoaa kiehtovan kurkistuksen Neuvosto-Viron naisen elämään ja vuoropuheluun länsimaisen muodin kanssa.

Häivähdys menneen ajan tyylikkyyttä

Moni suomalainen koki entisessä Neuvosto-Virossa käyskennellessään itsensä huonosti pukeutuneeksi. Ehkä sama tunne on useimmilla vielä pahempi nykyisessä Tallinnassa.

Kumun näyttely vie hauskasti vieraansa vuosikymmenten taa. Verkkokalvoille häilähtää kuvia menneen ajan tyylikkyydestä. Osa muotiluomuksista kilpailisi tämän päivän retrotrendeissä menestyksellä.

Toki näyttelyn laatijat osoittavat huumorintajuansa tuomalla esiin myös iskurityöläisiä ja yltiöpäisesti tekniikkaa ihannoivia luomuksia. Avaruuden valloitus oli asia, josta koko sosialistinen leiri osasi ylpeillä, myös muodissa.

Erikoista oli, että avaruusohjelmien kehittämiä uusia kangaslaatuja käytettiin myös eturintaman muodissa. Muoti yhdistyi teknistyviin utopioihin.

Muoti ylitti osin rautaesiripun

Kumu on julkaissut näyttelyn teemasta upean 272-sivuisen kuvitetun teoksen. Mood ja külm sõda -kirjassa asiantuntijat analysoivat muodin ja politiikan suhdetta viroksi ja englanniksi.

Näyttelyn kuraattori Eha Komissarov yhdistää kirjassa muodin kilpavarustelun armottomaan taloudelliseen taisteluun – imagotaistelun lisäksi. Hän kuitenkin näkee muodin universaaleissa teemoissa myös liennytyksen aineksia: ”Idän ja lännen vastakohtaisuudesta paljastuu muodin intiimillä tasolla yllätyksiä – muotia voi pitää kylmän sodan onnistuneimpana rajojen ylittäjänä”.

Komissarov ja Berit Teeäär kirjoittavat, että tieteen näkökulmasta rajat ylittävä muoti kattoi taiteen, muotoilun, historian, talouden, antropologian ja politiikan.

Sosialismi ei täyttänyt muodin lupauksia

Jukka Gronow kirjoittaa yhdessä Sergei Žuravlevin kanssa artikkelissa Ikkuna länteen ja ovi itään, että Tallinnan muotitalojen maine muita parempina neuvostomuodin tekijöinä perustui korkeatasoisen laadun lisäksi Silhuett-muotilehteen. Vironkielisen lehden levikki oli 1970-luvulla 50 000, venäjänkielisen 300 000.

Gronow ja Žuravlev esittävät, että neuvostoliittolaisille virolainen muoti edusti länsimaalaisuutta. Ja tottahan oli, että koko neuvostomuoti luotiin ranskalaisen Christian Diorin muotitalon ideoiden mukaan. Dior itse teki työvierailun Neuvostoliittoon vuonna 1957. Kansainväliseen tietoisuuteen neuvostomuoti nousi Moskovan muotiviikoilla 1967 – tallinnalaiset kärjessään.

Koko neuvostoajan muoti oli sosialismille ristiriitainen asia. Tyylikkäiden vaatteiden piti todistaa, että sosialismi kykeni lyömään kapitalismin myös muodissa. Toisaalta muotipropaganda – kuten muukin neuvostopropaganda – soti itseään vastaan, koska jokapäiväinen elämä loittoni luvatuista tavaroiden ja vaatteiden laajoista valikoimista.

Muoti ja kylmä sota Viron taidemuseo Kumu, Tallinna 20. 1. 2013 saakka.

ILMOITUS
ILMOITUS
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Markku Ropposen Kuhalat ovat harvinainen tapaus: sarja vain paranee vanhetessaan.

Kuhalan aina vain surrealistisemmat seikkailut aiheuttavat naurunpyrskähdyksiä Markku Ropposen uusimmassa teoksessa

Antonio Negri (vas.) ja Michael Hardt vuonna 2013.

Väen ja Imperiumin filosofi Antonio Negri – Joulukuussa kuolleen filosofin perintö tulee vaikuttamaan yhteiskunnallisiin liikkeisiin vielä pitkään

Uhkaava kansikuva ei täysin vastaa Mustan linnun tarinaa.

Frida Skybäckin ihmissuhdedekkari Musta lintu osoittaa, että jännitys on tiheämpää ilman väkivaltaa

Vladimir Putinin valtakauden alusta tulee vuoden lopulla kuluneeksi 25 vuotta. Sinä aikana Venäjälle on luotu fasistisella kasvatustyöllä Hitlerjugendin kaltainen uusi sukupolvi.

Vaikka Putinista joskus päästään, fasismista Venäjällä ehkä ei, koska Z-sukupolvea on aivopesty siihen yli 20 vuotta

Uusimmat

Veronika Honkasalo.

Kauppaa käydään ilman avointa keskustelua: ”Aseita Israelilta kohta yli miljardilla eurolla”

Global Sumud Flotilal -saattueen Family-alukseen kerrotaan olleen drooni-iskujen kohde.

Myös suomalaisia aktivisteja mukana iskuja saaneessa laivueessa: ”Olen ollut syvästi vaikuttunut rohkeudesta”

Puolan pääministeri Donald Tusk järjesti tänään hätäkokouksen droonien vuoksi.

Putin ei ole kiinnostunut rauhasta, Li Andersson kommentoi Puolaan osuneita drooneja

Palestiinalaisia pakenemassa Gazan kaupungista Israelin hyökkäyksen alta.

Vasemmistomepit vaativat Suomea osallistumaan Israelin painostamiseen

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Näin perussuomalaiset lietsovat somesotaa – Toimittaja Pekka Mykkänen uppoutui loanheittoon yli vuodeksi

 
02

Hukkaan heitettyä rahaa, Teollisuusliiton pääekonomisti sanoo suurituloisten veronkevennyksistä

 
03

Keskustan Lohi näpäyttää Orpoa vaihtoehtoisista faktoista

 
04

Suomen ainoa sivistysporvari on Cheek – näin helppoa on näyttäytyä selkärankaisempana kuin koko valtiojohto

 
05

”Kaikkien aikojen huijaus” – Hallitus romahduttaa kohtuuhintaisen asuntotuotannon

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Kivelän mukaan hallituksen tulee vaatia Global Sumud Flotilla -laivueeseen kohdistuneiden drooni-iskujen tutkintaa

10.09.2025

Koskela vaatii Suomea tukemaan ensimmäisten joukossa Israelin vastaisia EU-pakotteita

10.09.2025

Tutkija löysi lisää kikkailuja hallituksen budjettiriihestä, säästöjä neljäsosa luvatusta

10.09.2025

Suursota tuli juuri lähemmäksi, kun Venäjä ja Israel käyttävät Trumpin heikkoutta hyväksi

10.09.2025

Korkeasti koulutetut maahanmuuttajanaiset kokevat Suomen ilmapiirin kiristyneen

10.09.2025

Anna Kontula: ”Sivistyneitä ihmisiä ei kasvateta niin, että tarjotaan heille vain oikeita oppeja”

10.09.2025

Velkajarru pakottaisi leikkaamaan lisää taantumassa, varoittaa STTK:n pääekonomisti

09.09.2025

Työnantajilta kylmä suihku Orpon puheille: työllistämisaikeet loppuvuodelle heikentyneet

09.09.2025

Aasiaa rasittaa ankara kätilöpula

09.09.2025

Vastakkainasettelu oli eduskunnassa huipussaan 1970-luvulla, nyt tilanne ei ole poikkeuksellinen

09.09.2025

Jean-Luc Mélenchon on ranskalaisen vasemmiston keulakuva – Uudessa kirjassaan hän luonnostelee askelia kohti kansan vallankumousta ja uutta järjestystä

08.09.2025

Biomädättäjä muuttaa jätteen toivoksi

07.09.2025

Max Seeckin Petetty jää harmillisen persoonattomaksi trilleriksi

07.09.2025

Keniassa tehdään sokeriruokojätteestä biohiiltä

07.09.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Kenen käsissä on Euroopan huoltovarmuus?

09.09.2025

Huomisen Euroopassa voisimme maksaa digieurolla

10.07.2025

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään