KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kulttuuri

Rahvas piti Kalevalaa ”Lurppu kirjana”

WSOY:n Kalevala vuodelta 1951. Kuvittanut ja painatustyön suunnitellut Akseli Gallen-Kallela.

WSOY:n Kalevala vuodelta 1951. Kuvittanut ja painatustyön suunnitellut Akseli Gallen-Kallela. Kuva: Jarmo Lintunen

JUHA DRUFVA
28.2.2013 8.40

Talonpoikaissäätyyn kuului Kalevalan ilmestymisen aikoina vain kymmenesosa maaseudun 1,7 miljoonan väestöstä. Kaupungeissa asui vain satatuhatta suomalaista.

Kouluhistorioiden kertomukset kansallispukuun sonnustautuneesta suomalaisesta talonpoikaiskulttuurista esineistöineen, asusteineen ja ryijyineen on paljolti kansanvalistajien keksimä myytti.

Säätyjaon ulkopuolella ja vailla valtiollisia oikeuksia oli yli 70 prosenttia Suomen kansasta. Suomen kieltä pidettiin talonpoikaissäädyn asiana, ei koko rahvaan.

ILMOITUS
ILMOITUS

Eräs talonpoikaissäädyn edustaja kysyikin: ”mistä sitten herrasväkeä saadaan, jos kaikki rupeavat suomea puhumaan?”

Talonpoikaissäädyn valtiopäiväedustaja Agathon Meurman ylisti 1867–68 nälkävuosien jälkeen kuinka ”Suomen kansa yksinkertaisella talonpoikaisfilosofiallansa käsitti täydellä todella katovuotta Jumalan rangaistukseksi”.

Talonpoikaissääty korosti yhteisen kansan kristillisen nöyryyden merkitystä kärsimystensä edessä. Elias Lönnrotin (1802–84) vuosina 1835 ja 1949 julkaisemat Kalevalan tarinat istuivat huonosti umpikristilliseksi muovautuneeseen suomalaisuuteen? Rahvas ei tunnistanut runoista perimmäistä henkistä olemustaan.

Suomen kansan historian pohja

Vuonna 1827 syntynyt ylivieskalainen kansankirjailija Pietari Päivärinta kertoo Elämäni -muisteluksessaan perehtymisestään poikasena Kalevalaan.

Aluksi runojen tarkoitus jäi häneltä täysin käsittämättä. Kysyessään neuvoa, hänelle vastattiin: ”Ne ovat vaan vanhoja loihtorunoja, jotka on koottu kirjaan, ja joita noidat käyttävät noituissaan.”

Päivärinta vastasi tyytymättömänä: ”Kaikkinainen kirjallisuushan tarkoittaa kansan valistusta, eikä suinkaan taikamaisuus ole mitään valistusta; siis ei ole raudan synnyt, oluen synnyt, käärmeen synnyt j.m.s. noitia varten kootut.”

Kysyessään asiaa tietäväisenä pidetyltä raatarilta, tämä vastasi:

”Ne runot on sitä varten `räntätyt´, että ihmiset tulisivat näkemään, kuinka kaikki on turhuutta, mitä auringon alla on.”

Tämä selitys tyydytti nuorta tiedonhaluista Päivärintaa kaikkein vähiten. Kun Kalevalan toinen laitos ilmestyi 1849, Päivärinnalle valkeni, että Kalevalan runot olivat ”Suomen kansan muinaisuus, ja sen historian pohja.”

Päivärinnan mielestä 1847–66 ilmestynyt sanomalehti Suometar kertoi 1844–55 ilmestyneeseen Maamiehen Ystävään verrattuna eri paikkakuntien joutavan jokapäiväisistä riita- ja väittelyasioista.

Maamiehen Ystävä sisälsi juoruilevan uutisaineiston sijaan maatalouteen liittyviä käytännöllisiä artikkeleita sekä kansantajuista valistusta eri elämän aloilta, kuten aurinkokunnan toiminnasta, katolisesta kirkosta, Kalevalasta ja kansanrunoudesta

Väinö suomalaisten Zeus

Runeberg, Snellman ja Topelius pitivät esimerkillisinä suomalaisina länsirannikon porvaristoa, jonka varallisuus muodostui laivoista, kauppatavarasta, kaupallisista arvopapereista ja maaomaisuudesta.

Ikä- ja opiskelutoverien Runebergin ja Lönnrotin suomalaisuuden mallit olivat hyvin erinäköiset ja -oloiset.

Saarijärven Paavo ja Väinämöinen eivät olleet samasta suomalaisuuden puusta veistetyt, vaikka puhuivatkin samaa kieltä ja elivät agraarissa luontaistaloudessa.

Kalevalan ensimmäisen version esipuheen Lönnrot päiväsi Kajaanissa piirilääkärinä ollessaan 28.2.1835.

Hän totesi, että on niitä, jotka pitävät vanhoja runoja isossakin arvossa, ja niitä, joille niillä ei ole pienintäkään arvoa:”Minä en soisi niitä sorrettavan, jos ei yksipuolisesti ylen suurinakaan piettävän.”

Kreikkalaisten ja roomalaisten runojen rinnalle Lönnrot ei halunnut kalevalaisia runoja asettaa. Hänelle riitti, että ne näyttävät edes sen, etteivät esivanhempamme olleet ”mielellisissäkään” yrityksissään ”älyttömät.”

Lönnrot ei halunnut myöskään lukea esi-isillemme suureksi tyhmyydeksi, jos he eivät olleet yhtä nerokkaita hankkimaan itselleen niin suurta jumalajoukkoa kuin moni muu vanhanaikainen kansa.

Jos Vienan Karjalassa rahvaalta kysyy, kuka oli Väinämöinen, Lönnrotin mukaan saa vastaukseksi, että Väinämöinen on muistamisen arvoinen uros, ensimmäisiä esi-isiämme ja kuuluisa runoilija.

Väinämöistä ei pidetty jumalana, vaan voimallisena ja paljon tietävänä sankarina. Väinö on eräänlainen Zeus ja Ilmarinen Prometheus!

Rikkaruohoja lasten sydämiin

Väitöskirjassaan Tulevaisuutta vastaan (SKS) Kati Mikkola toteaa, että suomalainen kansallisuusaate oli kokoelma kristinuskoa, kansan uskomuksia ja patrioottista isänmaallisuutta.

Tämä oli yksi syy, miksi Kalevala sai kansan keskuudessa hämmentyneen vastaanoton:

”Haukivuorelainen 1877 syntynyt kauppias Eero Pärnänen kertoo, että hänen vuonna 1827 syntyneen isänsä kirjavalikoimaan oli kuulunut osia 1840-luvulla painetusta Kalevalasta, mutta isä oli kutsunut teosta ”Lurppu kirjaksi.”

Kaustislainen 1853 syntynyt Heikki Salo on kuvannut kalevalaisiin sankareihin liittynyttä hämmennystä:

”Hän kertoo satujen halveksumisesta ja mainitsee ihmisten ihmetelleen, miksi lapset opetetaan uskomaan valheita Väinämöisestä, Ilmarisesta ynnä muista.”

Mikkolan mukaan painettuun sanaan kohdistui voimakas totuuden ja totuudellisuuden odotus ja rajankäynti kansanuskon ja kristinuskon välillä oli varsinkin herännäispitäjissä ankaraa.

Kansanvalistuksen ihanteiden mukaisesti piiat ja rengit eivät saaneet lasten kuullen puhua rivoja, sopimattomia sanoja eikä kertoa tavattomia kummitusjuttuja.

Palkolliset kertoilivat kuitenkin juttujaan salaa ja näin he Päivärinnan mukaan ”kylvivät rikkaruohoja lasten sydämiin”.

Lönnrotkin joutui laittamaan arkistojen kätköihin runonlaulajilta keräämänsä kovimmat seksuaaliaiheiset ”isojen poikien laulut” 160 vuodeksi.

Runot näkivät päivänvalon vasta 1997 Matti Kuusen ja Senni Timosen toimittamassa teoksessa Suomen kansan vanhat runot XV.

Runoissa kuvataan muun muassa sukupuolielinten keskusteluja ja riitoja.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Markku Ropposen Kuhalat ovat harvinainen tapaus: sarja vain paranee vanhetessaan.

Kuhalan aina vain surrealistisemmat seikkailut aiheuttavat naurunpyrskähdyksiä Markku Ropposen uusimmassa teoksessa

Antonio Negri (vas.) ja Michael Hardt vuonna 2013.

Väen ja Imperiumin filosofi Antonio Negri – Joulukuussa kuolleen filosofin perintö tulee vaikuttamaan yhteiskunnallisiin liikkeisiin vielä pitkään

Uhkaava kansikuva ei täysin vastaa Mustan linnun tarinaa.

Frida Skybäckin ihmissuhdedekkari Musta lintu osoittaa, että jännitys on tiheämpää ilman väkivaltaa

Vladimir Putinin valtakauden alusta tulee vuoden lopulla kuluneeksi 25 vuotta. Sinä aikana Venäjälle on luotu fasistisella kasvatustyöllä Hitlerjugendin kaltainen uusi sukupolvi.

Vaikka Putinista joskus päästään, fasismista Venäjällä ehkä ei, koska Z-sukupolvea on aivopesty siihen yli 20 vuotta

Uusimmat

Mielenosoitus Javier Milein hallitusta vastaan Buenos Airesin keskustassa helmikuussa. Mielenosoituksessa vastustettiin Milein rajuja uhkauksia feminismiä, HLBTIQ-yhteisöä ja sukupuolipolitiikkaa kohtaan. Nyt tulilinjalla ovat lisäksi journalistit.

Javier Milein sota Argentiinan mediaa vastaan: ”Emme vihaa toimittajia tarpeeksi”

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

Lahden Vesijärven sataman menneisyys avautuu kiehtovalla tavalla Timo Sandbergin Surmasatamassa.

Huumekauppaa ja väkivaltaa Vesijärven satamassa – Timo Sandberg jatkaa Lahti-sarjaansa varmoin ottein

Mapuchekansan edustajat juhlivat juhannukseen sijoittuvaa uutta vuottaan We Tripantua Vilcúnissa, 700 kilometriä Santiagon eteläpuolella.

Chilen etelän haava – Mapuche-kansan maakiista hakee ratkaisuaan

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

 
02

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

 
03

Onko Jussi Halla-aho fasisti?

 
04

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

 
05

Rukoilen: Älä äänestä demareita

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Elina Backmanin Saana Havas -dekkarit kaipaisivat voimakasta uusiutumista

05.07.2025

Latinalainen Amerikka kiristää otettaan kansalaisjärjestöistä

05.07.2025

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

03.07.2025

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

02.07.2025

Zimbabwessa pienet jyvät pelastavat maanviljelijän päivän

01.07.2025

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

01.07.2025

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

30.06.2025

Tatiana Elf aukoo uusia uria suomitrilleriin pätevässä esikoisessaan Huijari

29.06.2025

Noora Kotilaisen kolumni: Tappaminen sodassa on juridisesti oikeutettua, mutta lopulta yksilö on yksin tekojensa kanssa

29.06.2025

Samuli Laihon trilleri Pelon piiri on juuri niin jännittävä kuin sen nimi lupaa

28.06.2025

Rukoilen: Älä äänestä demareita

28.06.2025

Käännekohtien kevät – Mitä jäi mieleen politiikan alkuvuodesta 2025?

28.06.2025

Väinö Linnan klassikko valtaa Pyynikin

27.06.2025

Neljä nostoa sotilasliiton huippukokouksesta – Nato suostui Trumpin saneluun

27.06.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025

Tiede luo toivoa, kun maailma myllertää

17.04.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään