Kuntarakenteiden uudistus siirtyi keskiviikkona kiivaan lähetekeskustelun saattelema eduskunnan perusteelliseen käsittelyyn. Oppositio – niin keskusta kuin perussuomalaiset – vaati lakiesityksen käsittelyn keskeyttämistä tai jopa vetämistä pois. Se vetosi tässä muun muassa oikeuskansleri Jaakko Jonkan esiintuloon.
Oikeuskanslerin mielestä kuntarakenneuudistuksen ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksen (sote) eritahtisuus on ongelmallista. Eritahtisuutta ei oikeuskanslerin mukaan voi ”pitää perustuslaissa turvattujen kansanvaltaisuuden, osallistumisoikeuksien, oikeuden tulla kuulluksi ja kunnallisen itsehallinnon näkökulmasta onnistuneena ratkaisuna”.
Jonkka muistuttaa terveyspalvelujen muodostavan hyvin huomattavan osan kunnan vastuulla olevista palveluista.
Kun kuntien rakennelain käsittely eduskunnan valiokunnissa alkaa, niin oikeuskanslerin kritiikkiä ei voikaan sivuuttaa. Oikeutettua onkin vaatia, että kuntarakenteita uudistettaessa tiedetään, miten sote-uudistus etenee. Toivoa sopiikin, että sote-lait saadaan mahdollisimman nopeasti eduskuntaan ja viimeistään toukokuussa, kuten kuntaministeri Henna Virkkunen (kok.) eduskunnassa totesi.
Kuntauudistus onkin kokonaisuus, jonka elementtejä ovat kuntarakennelaki, kuntien valtionosuus- ja rahoitusjärjestelmän uudistus, kuntalain kokonaisuudistus, sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki ja kuntien tehtävien arviointi.
Ennen muuta kuntarakenne- ja sote-uudistukset liittyvät tosiinsa. Niiden uudistaminen on välttämätöntä alueellisen kehityksen epätasapainon vuoksi. Elinkeinorakenteen murros ja maan sisäinen muuttoliike kasvukeskuksiin vielä korostavat uudistamien tarvetta.
Peruslähtökohtana pitää koko ajan olla kuntalaisten palvelujen turvaaminen ja parantaminen. Kuntien mekaaninen yhdistyminen ei vielä takaa onnistunutta lopputulosta. Lopullisia käytännön malleja voi olla erilaisia, sillä kunnat eivät todellakaan ole veljiä keskenään. Olennaista on se, että perusperiaatteet palvelujen turvaamisesta toteutuvat, mikä ei onnistu ilman rakenteiden muuttamista.
Onnistuminen tässä tulevaisuuden kannalta suuressa ratkaisussa edellyttää myös sitä, että kuntapäättäjät ja kuntalaiset hyväksyvät ja tukevat muutosta.