KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Näkökulma

Mafia alensi palkkoja

Vähän väliä kirjassa vilahtaa mafiatutkimusten yhteydessä Silvo Berlusconin nimi.

Vähän väliä kirjassa vilahtaa mafiatutkimusten yhteydessä Silvo Berlusconin nimi. Kuva: Lehtikuva/ -

Jukka Parkkari
29.4.2013 18.00
Fediverse-instanssi:

Kurvit suoriksi

Italia on suosikkimaani. Siellä olen käynyt useammin kuin missään muualla ulkomailla. Italiassa saa hyvää ruokaa, siellä on ihania maisemia ja kulttuuriakin löytyy vähän joka paikasta.

Italialaisten elämä ei ole kuitenkaan ollut pelkkää herkkua. Nyt on maan talous rempallaan. Yksi suurimmista syyllisistä siihen on Silvio Berlusconi, tuo konnan ja koomikon yhdistelmä, joka vihdoinkin on saatu pois pääministerin virasta ja syytteeseen muun muassa alaikäisten prostituoitujen käyttämisestä. Mutta politiikasta Silvio ei tietenkään ole luopunut.

1970-luvulla Italiassa riehuivat äärivasemmistolaiset Punaiset prikaatit ja vastaavat äärioikeistolaiset ryhmittymät. Sotilasvallankaappaustakin pidettiin mahdollisena.

ILMOITUS
ILMOITUS
Vankiloissa istuvien mafiosojen liksoihin ei ole uskallettu koskea.

Punaisten prikaatien näyttävimmäksi terroriteoksi jäi Italian entisen pääministerin ja kristillisdemokraattisen puolueen puheenjohtajan Aldo Moron murha vuonna 1978.

Terroristit väijyivät Moroa Roomassa Via Fani -kudulla. He avasivat tulen ex-pääministerin autoa vastaan ja tappoivat neljä henkivartijaa ja autonkuljettajan. Henkiin tahallisesti jätetyn poliitikon terroristit kaappasivat mukaansa, jotta hänen avullaan voitaisiin valtiolta kiristää yhtä ja toista.

Punaisten prikaatien vaatimuksiin ei kuitenkaan suostuttu, joten Moro surmattiin 55 päivän vankeuden jälkeen. Ruumis löydettiin auton takaluukusta keskeltä Roomaa.

Tämä Aldo Moron tapaus palasi mieleeni kun lueskelin Jan Fredrikssonin kirjaa Miehet mustissa (Teos), joka kertoo lähinnä suomalaisten turvamiesten ja henkivartioiden toiminnasta meillä ja maailmalla.

Moron kaappaus ja murha on kirjassa esimerkkinä epäonnistuneista turvatoimista. Fredriksson toteaa Moroa suojanneen santarmeista koostuneen turvatiimin olleet erittäin amatöörimäinen. Santarmit käyttivät aina samaa reittiä ja aikataulua kuljettaessaan suojeltavaansa kodin ja työpaikan välillä.

Kirjassa kerrotaan myös se, että alun perin Punaisten prikaatien tavoitteena oli kommunistisen puolueen pääsihteeriin Enrico Berlinguerin sieppaaminen, mutta terroristit totesivat tämän turvajärjestelyt liian koviksi. Suositulla kommunistijohtajalla oli käytössään panssaroitu auto. Sen lisäksi Berlinguerin saattueeseen kuului aina kaksi autoa, jotka olivat täynnä huippukoulutettuja turvamiehiä. Myös kaikkia rutiineja vältettiin.

Punaiset prikaatit joutuivat valitsemaan “pehmeämmän” kohteen ja päättyivät iskemään Italian tunnetuimman poliitikon Moron kimppuun.

Suomessahan poliitikot eivät ole tottuneet turvamiehiin muutoin kuin satunnaisesti joskus ministereinä ollessaan. Valtionjohdon suojaamisesta meillä vastaa nykyisin lakkautusuhan alla olevan liikkuvan poliisi turvayksikkö.

Eikä Suomen kommunistisen puolueenkaan johto katsonut turvamiehiä tarvitsevansa, vaikka kiihkeimpänä aikana taistolaiset kännipäissään hurjia uhkauksia latelivat. SKP:n ykkösmiehenä vuosina 1968–1982 toiminut Saarisen Arska ei saattueita kaivanut siirtyessä kotoaan Pitkänsillanrannasta työpaikalleen Kulttuuritalolle.

Mutta sattuuhan sitä meilläkin kaikenlaista. Satuin itse olemaan näkemässä kerran takavuosina kun veitsimies lähestyi parhaillaan Senaatintorin portailla vappupuhettaan pitävää ministeri ja SKDL:n puheenjohtaja Ele Aleniusta.

Olin puhujan takana tekemässä juhlista juttua Kansan Uutisiin ja näin kuinka veitsimies kiipesi portaita kohti puhujaa. Tavalliset järjestysmiehet taltuttivat sekopään turhaa huomiota herättämättä ja pian paikalla oli poliisikin, joka korjasi miekkosen talteen.

Alenius jatkoi puhettaan kuin mitään ei olisi tapahtunut ja tuskin alhaalla torilla olleet huomasivat koko tapahtumaa.

Mutta palatkaamme vielä Italiaan.

Punaiset armeijakunnat ovat saapasmaassa jo menneisyyttä, mutta mafian kuristusote Italian kurkussa tuntuu olevan ikuinen poliisin viime vuosina onnistuneista vastatoimista huolimatta.

Tästä vakuuttuu, kun tutustuu hiljattain ilmestyneeseen tietokirjaan Mafian rahat ja miten ne pestään (Atena). Kirja tarjoaa todella uusinta tietoa rikollisuuden nykyisistä toimintatavoista. Sen kirjoittajat ovat Pietro Grasso ja Enrico Bellavia. Ensimmäinen heistä on toiminut Italian antimafiakomission syyttäjänä vuodesta 2005 ja toinen on mafiaan erikoistunut toimittaja ja tietokirjailija.

Heidän mukaansa mafia on pystynyt säilyttämään asemansa seuraamalla aikaansa ja ajanmukaistamalla menetelmiään. Tällä hetkellä mafia on esimerkiksi ryhtynyt ajamaan vaihtoehtoisen energian tuotantoa. Mafia rakentaa tuulivoimaloita ja kokonaisia tuulipuistoja. Tarkoituksena on tietysti päästä käsiksi yhteiskunnan uusiutuvaan energiatuotantoon sijoittamiin rahoihin.

Kummisetien siipien suojissa toimii muun muassa taitavana liikemiehenä pidetty herra Vito Nicastria, jota on kutsuttu tuulen herraksi. Hän kuitenkin joutui rikostutkinnan kohteeksi ja häneltä takavarikoitiin rahaa 1,5 miljardin euron edestä.

Sen jälkeen tuulikuninkaan paikan on ottanut Francesco Sciroccola. Kumpikin herroista on alansa asiantuntijoita, joita mafia nykyisin tarvitsee saadakseen rikolliset rahansa pestyä puhtaiksi.

Vähän väliä kirjassa vilahtaa mafiatutkimusten yhteydessä Silvo Berlusconin nimi. Kirjoittajat korostavat myös mafian ja terrorismin välisiä yhteyksiä, jotka konkretisoituvat esimerkiksi asekaupassa. Mafian myyntilistoilla kun on ollut jopa venäläisiä Mig-hävittäjiä.

Grasso ja Bellavia lähtevät siitä, että tärkein houkutin mafian rikoksiin on halu ansaita rahaa. Siksi heidän mielestään viranomaisten olisi iskettävä juuri mafian rahoihin ja tehtävä niiden pesu mahdollisimman vaikeaksi. Tämä vaatisi laajaa kansainvälistä yhteistyötä, sillä nykyisin rikollisen rahan pyykkiin kuuluu olennaisesti niiden siirtely rajojen yli.

Kirjoittajat syyttävät Italiaa lainsäädännön kehittämisen hitaudesta. Heidän mielestään lähes koko Eurooppa on mukana mafian rahojen pesussa. Lukuisia maita mainitaan nimeltä, mutta onneksi ei sentään Suomea.

Italiassa taloudellinen lama on vaikuttanut myös mafian toimintaan. Kirjoittajat kertovat, että eräät mafiaperheet ovat joutuneet alentamaan rivimiehilleen maksettavia kuukausipalkkoja. Sen sijaan vankiloissa istuvien mafiosojen liksoihin ei ole uskallettu koskea, sillä niiden leikkaaminen saattaisi lisätä poliisin kanssa yhteistoimintaan ryhtyvien konnien määrää.

Öljykaupan jälkeen maailmassa pyörii toiseksi eniten rahaa huumekaupassa. Kolmantena on asekauppa. Pelkästään Italiassa pestään mafian rahaa joka päivä 410 miljoonan euron edestä.

Fediverse-instanssi:
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Noora Kotilainen on sotaa, militarismia, kriisejä ja kärsimystä työssään käsittelevä valtiotieteilijä ja historian tutkija, joka käsittelee kolumneissaan aikaamme leimaavia synkkiä ja väkivaltaisia ilmiöitä.

Ajan kulku tuntuu kiihtyneen – ruumis ja luonto muistuttavat, ettei niin voi jatkua loputtomiin

Kauhu periferian katoamisesta – kun metsän mukana menee koti ja kieli

Noora Kotilainen on sotaa, militarismia, kriisejä ja kärsimystä työssään käsittelevä valtiotieteilijä ja historian tutkija, joka käsittelee kolumneissaan aikaamme leimaavia synkkiä ja väkivaltaisia ilmiöitä.

Iirikset kukkivat yhä

Luddiitit olivat kapinaliike teollistumisen alkuaikoina 1800-luvun alun Englannissa.

Kone, valta ja vastarinta – Mitä voisi olla 2020-luvun ludditismi?

Uusimmat

Työssä olevatkin lykkäävät arjen hankintoja talouden epävarmuuden ja mahdollisen työttömyyden varalta.

Epävarmuus vaikuttaa työssä oleviinkin – työttömyyteen varaudutaan, arjen hankintoja lykätään

Puheenaihe-podcastissa juontajat Leevi Leivo (kuvassa vas.) ja Rami Kurimo haastattelevat asiantuntijoita ajankohtaisista aiheista.

Oikeistolaiset podcastit täyttävät tyhjää tilaa – Suosio heijastelee monia yhteis­­kunnallisia muutoksia, mutta myös vasemmiston populismi­­pelkoa

Pia Lohikoski.

Koulutussopimus voi johtaa työn tekemiseen palkatta – Lohikoski: ”Tarvitaan selkeät rajat ja velvoitteet”

Ekologinen kriisi sanelee rajoja tulevalle. Kuvassa tulvan jälkiä Espanjassa.

Jälkiviisaus ei rakenna tulevaisuutta – Olemme valitettavan kyvyttömiä kuvittelemaan erilaisia tulevaisuuksia

ILMOITUS
ILMOITUS

varaa joulutervehdys

tilaa lehti

Viikon luetuimmat

01

Valta turmelee vaikka sitä ei olisikaan, ja nyt sen todistaa SDP

 
02

Orpon hallitus laittaa lapset maksamaan suuryritysten ja miljonäärien veronalennukset, sanoo vasemmistoliiton Furuholm

 
03

Totaalisen vierasta demokratialle, vasemmistoliiton Koskela sanoo Häkkäsen esityksestä, että puolustusrahoista ei puhuttaisi vaaleissa

 
04

Alle neljännes suomalaisista pitää sosiaaliturvaan kohdistuneita leikkauksia oikeudenmukaisina – päähallituspuolueiden kannattajien mielestä sosiaaliturva on riittävällä tasolla

 
05

Verotus ei estänyt miljoonatuloja, monen miljonäärin veroprosentti on 34

 

tilaa uutiskirje

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Kongojoen valuma-alueen metsiä voisi säästää viljelytapoja muuttamalla

15.11.2026

Totaalisen vierasta demokratialle, vasemmistoliiton Koskela sanoo Häkkäsen esityksestä, että puolustusrahoista ei puhuttaisi vaaleissa

15.11.2026

Tuomas Niskakankaan maailmanluokkaa oleva vakoilutrilleri Unohdettu nimi heijastaa liike-elämän kyynisyyttä ja kaiken turvallistamisen kääntöpuolta

15.11.2026

Viikon päätteeksi: Naisten ja miesten todellisuudet yhä kauempana toisistaan

15.11.2026

Gynekologinen vaiva fisteli johtuu Pakistanissa usein hoitovirheestä ja se voi pilata naisen elämän

15.11.2026

Litra merivettä voi paljastaa sata lajia – Uusi DNA-menetelmä auttaa tutkimaan valtamerten tilaa

14.11.2026

Osasto Q jatkuu sittenkin, uudet kirjoittajat palauttavat alkuaikojen raikkaan meiningin

14.11.2026

Katoliset johtajat sitoutuivat torjumaan lapsiavioliittoja

14.11.2026

Onko hallituksessa erimielisyys puolustusmenojen korotuksista? kysyy Yrttiaho

13.11.2026

Tekoäly-yhtiöitä on voitava verottaa hyvinvointivaltion kantokyvyn turvaamiseksi, esittää Jessi Jokelainen

13.11.2026

Valta turmelee vaikka sitä ei olisikaan, ja nyt sen todistaa SDP

13.11.2026

Lapsiperheköyhyys näkyy yhä enemmän sosiaalialan järjestöissä – perheissä tingitään nyt ruuasta

13.11.2026

Venäläisurheilijoita ei päästetä Suomeen, valtioneuvosto päätti

12.11.2026

Perussuomalaiset ovat tiedevastaisimpia – ”Minun mielestäni” ohittaa professoritason päätelmät

12.11.2026
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset