KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Näkökulma

Mafia alensi palkkoja

Vähän väliä kirjassa vilahtaa mafiatutkimusten yhteydessä Silvo Berlusconin nimi.

Vähän väliä kirjassa vilahtaa mafiatutkimusten yhteydessä Silvo Berlusconin nimi. Kuva: Lehtikuva/ -

Jukka Parkkari
29.4.2013 18.00
Fediverse-instanssi:

Kurvit suoriksi

Italia on suosikkimaani. Siellä olen käynyt useammin kuin missään muualla ulkomailla. Italiassa saa hyvää ruokaa, siellä on ihania maisemia ja kulttuuriakin löytyy vähän joka paikasta.

Italialaisten elämä ei ole kuitenkaan ollut pelkkää herkkua. Nyt on maan talous rempallaan. Yksi suurimmista syyllisistä siihen on Silvio Berlusconi, tuo konnan ja koomikon yhdistelmä, joka vihdoinkin on saatu pois pääministerin virasta ja syytteeseen muun muassa alaikäisten prostituoitujen käyttämisestä. Mutta politiikasta Silvio ei tietenkään ole luopunut.

1970-luvulla Italiassa riehuivat äärivasemmistolaiset Punaiset prikaatit ja vastaavat äärioikeistolaiset ryhmittymät. Sotilasvallankaappaustakin pidettiin mahdollisena.

ILMOITUS
ILMOITUS
Vankiloissa istuvien mafiosojen liksoihin ei ole uskallettu koskea.

Punaisten prikaatien näyttävimmäksi terroriteoksi jäi Italian entisen pääministerin ja kristillisdemokraattisen puolueen puheenjohtajan Aldo Moron murha vuonna 1978.

Terroristit väijyivät Moroa Roomassa Via Fani -kudulla. He avasivat tulen ex-pääministerin autoa vastaan ja tappoivat neljä henkivartijaa ja autonkuljettajan. Henkiin tahallisesti jätetyn poliitikon terroristit kaappasivat mukaansa, jotta hänen avullaan voitaisiin valtiolta kiristää yhtä ja toista.

Punaisten prikaatien vaatimuksiin ei kuitenkaan suostuttu, joten Moro surmattiin 55 päivän vankeuden jälkeen. Ruumis löydettiin auton takaluukusta keskeltä Roomaa.

Tämä Aldo Moron tapaus palasi mieleeni kun lueskelin Jan Fredrikssonin kirjaa Miehet mustissa (Teos), joka kertoo lähinnä suomalaisten turvamiesten ja henkivartioiden toiminnasta meillä ja maailmalla.

Moron kaappaus ja murha on kirjassa esimerkkinä epäonnistuneista turvatoimista. Fredriksson toteaa Moroa suojanneen santarmeista koostuneen turvatiimin olleet erittäin amatöörimäinen. Santarmit käyttivät aina samaa reittiä ja aikataulua kuljettaessaan suojeltavaansa kodin ja työpaikan välillä.

Kirjassa kerrotaan myös se, että alun perin Punaisten prikaatien tavoitteena oli kommunistisen puolueen pääsihteeriin Enrico Berlinguerin sieppaaminen, mutta terroristit totesivat tämän turvajärjestelyt liian koviksi. Suositulla kommunistijohtajalla oli käytössään panssaroitu auto. Sen lisäksi Berlinguerin saattueeseen kuului aina kaksi autoa, jotka olivat täynnä huippukoulutettuja turvamiehiä. Myös kaikkia rutiineja vältettiin.

Punaiset prikaatit joutuivat valitsemaan “pehmeämmän” kohteen ja päättyivät iskemään Italian tunnetuimman poliitikon Moron kimppuun.

Suomessahan poliitikot eivät ole tottuneet turvamiehiin muutoin kuin satunnaisesti joskus ministereinä ollessaan. Valtionjohdon suojaamisesta meillä vastaa nykyisin lakkautusuhan alla olevan liikkuvan poliisi turvayksikkö.

Eikä Suomen kommunistisen puolueenkaan johto katsonut turvamiehiä tarvitsevansa, vaikka kiihkeimpänä aikana taistolaiset kännipäissään hurjia uhkauksia latelivat. SKP:n ykkösmiehenä vuosina 1968–1982 toiminut Saarisen Arska ei saattueita kaivanut siirtyessä kotoaan Pitkänsillanrannasta työpaikalleen Kulttuuritalolle.

Mutta sattuuhan sitä meilläkin kaikenlaista. Satuin itse olemaan näkemässä kerran takavuosina kun veitsimies lähestyi parhaillaan Senaatintorin portailla vappupuhettaan pitävää ministeri ja SKDL:n puheenjohtaja Ele Aleniusta.

Olin puhujan takana tekemässä juhlista juttua Kansan Uutisiin ja näin kuinka veitsimies kiipesi portaita kohti puhujaa. Tavalliset järjestysmiehet taltuttivat sekopään turhaa huomiota herättämättä ja pian paikalla oli poliisikin, joka korjasi miekkosen talteen.

Alenius jatkoi puhettaan kuin mitään ei olisi tapahtunut ja tuskin alhaalla torilla olleet huomasivat koko tapahtumaa.

Mutta palatkaamme vielä Italiaan.

Punaiset armeijakunnat ovat saapasmaassa jo menneisyyttä, mutta mafian kuristusote Italian kurkussa tuntuu olevan ikuinen poliisin viime vuosina onnistuneista vastatoimista huolimatta.

Tästä vakuuttuu, kun tutustuu hiljattain ilmestyneeseen tietokirjaan Mafian rahat ja miten ne pestään (Atena). Kirja tarjoaa todella uusinta tietoa rikollisuuden nykyisistä toimintatavoista. Sen kirjoittajat ovat Pietro Grasso ja Enrico Bellavia. Ensimmäinen heistä on toiminut Italian antimafiakomission syyttäjänä vuodesta 2005 ja toinen on mafiaan erikoistunut toimittaja ja tietokirjailija.

Heidän mukaansa mafia on pystynyt säilyttämään asemansa seuraamalla aikaansa ja ajanmukaistamalla menetelmiään. Tällä hetkellä mafia on esimerkiksi ryhtynyt ajamaan vaihtoehtoisen energian tuotantoa. Mafia rakentaa tuulivoimaloita ja kokonaisia tuulipuistoja. Tarkoituksena on tietysti päästä käsiksi yhteiskunnan uusiutuvaan energiatuotantoon sijoittamiin rahoihin.

Kummisetien siipien suojissa toimii muun muassa taitavana liikemiehenä pidetty herra Vito Nicastria, jota on kutsuttu tuulen herraksi. Hän kuitenkin joutui rikostutkinnan kohteeksi ja häneltä takavarikoitiin rahaa 1,5 miljardin euron edestä.

Sen jälkeen tuulikuninkaan paikan on ottanut Francesco Sciroccola. Kumpikin herroista on alansa asiantuntijoita, joita mafia nykyisin tarvitsee saadakseen rikolliset rahansa pestyä puhtaiksi.

Vähän väliä kirjassa vilahtaa mafiatutkimusten yhteydessä Silvo Berlusconin nimi. Kirjoittajat korostavat myös mafian ja terrorismin välisiä yhteyksiä, jotka konkretisoituvat esimerkiksi asekaupassa. Mafian myyntilistoilla kun on ollut jopa venäläisiä Mig-hävittäjiä.

Grasso ja Bellavia lähtevät siitä, että tärkein houkutin mafian rikoksiin on halu ansaita rahaa. Siksi heidän mielestään viranomaisten olisi iskettävä juuri mafian rahoihin ja tehtävä niiden pesu mahdollisimman vaikeaksi. Tämä vaatisi laajaa kansainvälistä yhteistyötä, sillä nykyisin rikollisen rahan pyykkiin kuuluu olennaisesti niiden siirtely rajojen yli.

Kirjoittajat syyttävät Italiaa lainsäädännön kehittämisen hitaudesta. Heidän mielestään lähes koko Eurooppa on mukana mafian rahojen pesussa. Lukuisia maita mainitaan nimeltä, mutta onneksi ei sentään Suomea.

Italiassa taloudellinen lama on vaikuttanut myös mafian toimintaan. Kirjoittajat kertovat, että eräät mafiaperheet ovat joutuneet alentamaan rivimiehilleen maksettavia kuukausipalkkoja. Sen sijaan vankiloissa istuvien mafiosojen liksoihin ei ole uskallettu koskea, sillä niiden leikkaaminen saattaisi lisätä poliisin kanssa yhteistoimintaan ryhtyvien konnien määrää.

Öljykaupan jälkeen maailmassa pyörii toiseksi eniten rahaa huumekaupassa. Kolmantena on asekauppa. Pelkästään Italiassa pestään mafian rahaa joka päivä 410 miljoonan euron edestä.

Fediverse-instanssi:
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Yksi MM-kisojen areenoista on Los Angelesissa.

Korruptio, rahastus ja kyynisyys – näin Fifa murentaa maailman suosituimman lajin uskottavuutta

Kaikki tuhannen ällän ylioppilaat eivät ehkä olekaan ansainneet ihan omalla työllään asemaansa, lataa Veikka Lahtinen.

En halua lukea enää yhdestäkään tuhannen ällän ylioppilaasta

Veikka Lahtisen mielestä olisi mukavaa, jos tekoälyä kritisoitaisiin omia aivoja käyttäen.

Vasemmistolaisten tekoälykritiikki kuulostaa tekoälyn kirjoittamalta

Noora Kotilainen on sotaa, militarismia, kriisejä ja kärsimystä työssään käsittelevä valtiotieteilijä ja historian tutkija, joka käsittelee kolumneissaan aikaamme leimaavia synkkiä ja väkivaltaisia ilmiöitä.

Noora Kotilaisen kolumni: Ikioma objektiivinen totuus

Uusimmat

Salomonsaarten rannikkokylissä kotitalouksien tulot ovat riippuvaisia kalan myynnistä. Kuvassa kalaa myydään Aukissa Malaitan maakunnassa Salomonsaarilla.

Kala ruokkii Tyynenmeren saarien asukkaat, mutta nyt siihen kertyy näkymätöntä myrkkyä

Lê Bá Tý viljelee luumuja.

Yhä vaisummin virtaa Mekong – Ilmastonmuutos, politiikka ja padot uhkaavat Vietnamin ruoka-aittaa

Chilen ensimmäisen tuulipuiston, Canelan, 112 metriä korkeat tuulimyllyt tuottavat sähköä mereltä puhaltavien tuulten voimalla Coquimbon alueella Pohjois-Chilessä. Tuulipuistojen elinkaaren loppu ei ole enää tulevaisuuden kysymys, vaan ratkaisuja vaativa nykyongelma.

Chile etsii ratkaisua tuulimyllyjen tuomaan jäteongelmaan

Moskovalaisia Punaisen torin sisäänkäynnillä. Venäjän valtio on lainsäädännön ja leimaavan puheen avulla järjestelmällisesti pyrkinyt eristämään lhbtiqa+-yhteisön.

Vaino ajaa Venäjän seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt maan alle ja ulkomaille

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Kuinka paljon työttömyyttä kansantalous voi kestää? ”Pitäisi puhua työttömyyden vähentämisestä”, sanoo ekonomisti

 
02

Chile etsii ratkaisua tuulimyllyjen tuomaan jäteongelmaan

 
03

Tulevaisuudessa joka kolmas maailman nuori asuu Afrikassa, mutta miljoonille heistä ei löydy työtä

 
04

Amislaiset jakoivat lukujärjestyksiään: – Niistä näkyi, miten lyhyiksi koulupäivät voivat jäädä, Lohikoski sanoo

 
05

Jokelainen: Tekoälymurros edellyttää perustuloa – ”Herättää syystäkin huolta”

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Kun mies tapettiin, alkoi vaino – afganistanilainen Mehrmaa pakenee voidakseen työskennellä ja välttääkseen pakkoavioliiton

29.06.2026

Kuinka paljon työttömyyttä kansantalous voi kestää? ”Pitäisi puhua työttömyyden vähentämisestä”, sanoo ekonomisti

29.06.2026

Tulevaisuudessa joka kolmas maailman nuori asuu Afrikassa, mutta miljoonille heistä ei löydy työtä

27.06.2026

Jokelainen: Tekoälymurros edellyttää perustuloa – ”Herättää syystäkin huolta”

26.06.2026

Sörkan friidu ja Kaivarin kundi – Kaurasen 30-vuotias romaani tihkuu samaa uuden aallon uhmaa kuin Bremerin näyttely

26.06.2026

Unkarille koitti uusi alku – Mikä muuttuu, mikä säilyy samana?

26.06.2026

Ammatillinen koulutus on muutakin kuin lyhyitä koulupäiviä – rehtorit kaipaavat tarkkuutta kritiikkiin

25.06.2026

Amislaiset jakoivat lukujärjestyksiään: – Niistä näkyi, miten lyhyiksi koulupäivät voivat jäädä, Lohikoski sanoo

25.06.2026

Somessa kohahduttanut Finlaysonin Kurttila avasi KU:lle ajatuksiaan ”vassarikapitalismista”

24.06.2026

Erkki Lehtinen, 91, palaa isänsä historiaan: ”Sivuun ei jäänyt kukaan” – isoisä kuoli Suomenlinnan vankileirillä

24.06.2026

EU:n uusi yhtiömalli avaa ovet sääntelyshoppailulle – Kivelä ja Lohikoski vaativat Suomea torjumaan esityksen

24.06.2026

MM-futista pelataan korruption keskellä – Kysyimme, ovatko miesten jalkapallon MM-kisat pilalla

24.06.2026

Vasemmistoliiton Koskela on matkalla kohti vaalivoittoa – ”Hallitukseen pitää haluta, mutta ei hinnalla millä hyvänsä”

23.06.2026

Europarlamentti vähentää lupahärdelliä: Apu, kalusto ja ihmiset saadaan liikkeelle, kun on kiire

23.06.2026
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Kansalaisyhteiskunnan hiljentäminen ei ole säästöpolitiikkaa – se on vallankäyttöä

18.06.2026

Euroopan akilleenkantapää on sen riippuvuuksissa

19.05.2026

Fossiiliriippuvuus on elinkustannuskriisin keskeisin syy

20.04.2026
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset