KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Ulkomaat

Normandialaiset eivät muistele maihinnousua hyvällä

Normandian maihinnousujuhlista tuli mahtava mediatapahtuma, kun sinne saapui Yhdysvaltojen presidentti Barack Obama.

Normandian maihinnousujuhlista tuli mahtava mediatapahtuma, kun sinne saapui Yhdysvaltojen presidentti Barack Obama. Kuva: Lehtikuva/ KENZO TRIBOUILLARD

TUULIKKI MULLER
9.6.2009 13.59

Barack Obama Omaha Beachillä

Liittoutuneiden maihinnousua Normandian rannikolle kesäkuun 6. päivänä 1944 muistettiin juhlallisesti viime viikonloppuna. Ranskan ja Euroopan vapauttaminen natsien vallasta alkoi 65 vuotta sitten. D-Daystä on tehty lukemattomia varsinkin amerikkalaisten ja brittien urotöitä ihannoivia elokuvia. Uusimmat historiantutkimukset ja normandialaisten vihdoin tunnustamat kärsimykset todistavat kuitenkin ihan muuta.

Normandian maihinnousujuhlista tuli mahtava mediatapahtuma, kun sinne saapui Yhdysvaltojen uusi presidentti Barack Obama. Maihinnousuun osallistuneita veteraaneja oli seremonioihin saapunut enää 200.

Vuosipäivää alettiin muistella vasta vuonna 1978, jolloin Yhdysvaltojen silloinen presidentti Jimmy Carter päätti tulla paikan päälle. Siitä lähtien amerikkalaispresidentit ovat tulleet kunnioittamaan sadan ensimmäisen päivän aikana kuolleen 21 000 ja yli sadan tuhannen haavoittuneen amerikkalaissotilaan muistoa.

ILMOITUS
ILMOITUS

Kolme kuukautta kestäneen Normandian taistelun aikana kuoli 130 000 liittoutuneiden sotilasta. Ensimmäiseen maihinnousuhyökkäykseen osallistui mereltä ja ilmasta yli kolme miljoonaa sotilasta. He olivat amerikkalaisia, brittejä ja kanadalaisia.

Juhlallisuuksiin osallistuivat Omaban ohella vapautetun Ranskan nykyinen presidentti Nicolas Sarkozy, Englannin prinssi Charles, Englannin pääministeri Gordon Brown sekä Kanadan pääministeri Stephen Harper.

Diplomaattimokia olivat mm. Sarkozyn unohdus lähettää kutsu Englannin kuningattarelle Elisabethille, joka sentään maihinnousun alettua toimi univormussa kuorma-auton kuljettajaharjoittelijana nimellä Elizabeth Windsor. Sarkozy muisti puheessaan vain kahdella lyhyellä lauseella Normandian taisteluun osallistuneita muita ei-englanninkielisiä joukkoja: puolalaisia, tsekkejä, alankomaalaisia, belgialaisia ja norjalaisia.

Varsinainen lapsus tuli Gordon Brownilta, joka puhui Omaba Beachistä tarkoittaen Omaha Beachiä. Omaha Beach on kuuluisin maihinnousurannikko. Sen lähellä sijaitsevat amerikkalaiset, kanadalaiset ja saksalaiset hautausmaat. Suurin osa Normandiaan haudatuista sotilaista olivat 18–20-vuotiaita.

Rannikolle menehtyi maihinnousun aikana 3 900 amerikkalaista. Yhdysvalloille luovutetun Omaha-rannikon vieressä sijaitsevalle vaikuttavalle hautausmaalle on haudattu 9 387 amerikkalaissotilasta.

Historioitsijan
näkemys

Kuuluisa D-Day ei kuitenkaan todellisuudessa sujunut niin mutkattomasti, kuin elokuvissa. Yhdysvaltojen silloinen tärkein vihollinen oli Japani eikä natsi-Saksa. Yhdysvaltojen siirtolaisista merkittävä osa oli saksalaisia, eikä siis saksalaisten leimaaminen paholaisiksi tullut kysymykseen, kertoo Normandian maihinnousun historiasta kirjan julkaissut nykyhistorian professori Olivier Wieviorka Le Point -lehden haastattelussa.

Toisaalta jenkkisotilaat muistivat yhä ensimmäisen maailmansodan turhauttavat kokemukset Euroopan pelastamiseksi. Paluu Eurooppaan ei motivoinut. Sotilaat tekivät vain ”työnsä”, he eivät suinkaan pitäneet itseään vapauttajina, Wieviorka muistuttaa.

Normandiassa tehtiin juuri ne virheet, jotka on sittemmin toistettu Vietnamin ja Irakin sotien aikana jenkkien uskottua liikaa aseiden voimaan, ihmisen unohtaen.

Ranskan tulevaa presidenttiä ja Lontoosta käsin maansa vastarintaliikettä johtanutta Charles de Gaullea ei otettu vakavasti eikä ranskalaisten omaan vastarintaliikkeeseen luotettu. Siksi D-Dayn valmisteluissa Yhdysvaltojen presidentti Eisenhower ja Englannin pääministeri Churchill päättivät pommittaa Normandiaan johtavia rautateitä ja juna-asemia eristääkseen maakunnan saksalaisilta.

Normandia tuhoutui liittoutuneiden pommituksissa lähes täysin, eniten maihinnoususta kärsivät normandialaiset siviilit. Kaikki kaupungit tuhoutuivat Bayeux’n kaupunkia lukuunottamatta, usein 90-prosenttisesti. Pommittaja oli ”ystävä” eli Ranskan natsivallasta vapauttamiseen tähtäävä liittolainen. Saksalaisten aiheuttamat aineelliset tuhot Normandiassa taas olivat suhteellisen vähäisiä.

Britit eivät osuneet oikeisiin kohteisiin, jenkit taas pommittivat Normandiaa liian korkealta. Kanaalin toisella puolen sotaa johtaneet tiesivät, että Normandian siviilit harvoin saivat salakieliset varoitukset tulevista pommituksista. Silti niitä jatkettiin.

Alueen tuntenut vastarintaliike olisi voinut hoitaa operaation huomattavasti pienemmillä ihmisvahingoilla, huomauttaa historioitsija. Ranskalaisten amerikkalaisvastaisuus juontuu osittain näiltä ajoilta, Wieviorka toteaa.

Normandialaiset
muistelevat vihdoin

Normandialaiset ovat vapaaehtoisesti vaienneet yli puoli vuosisataa: kätkeneet syvän tuskansa, mutta myös vihansa. Heillä ei ole ollut valitusoikeutta.

Liittoutuneet vapauttivat Normandian ja sitten koko Ranskan. He olivat sankareita, he pelastivat läntisen maailman fasismilta.

Normandialaiset taas on melkein syyllistetty, ovathan he olleet vain sivustakatsojia. Tuhansien siviilien kuolema ja pommitusten tuhot ovat unohtuneet jopa historiankirjoista, niiden keskityttyä kertomaan Englannin kanaalin yli tulleiden sotilaiden urotöistä.

Liittoutuneiden pommitukset kohdistuivat usein siviilirakennuksiin, kun saksalaisten tukikohdista ei tiedetty tai pommit eivät osuneet kohteisiinsa. Normandian asukkaat joutuivat elämään viikkoja, jopa kuukausia, liittoutuneiden saapumista odotellen perheenjäsentensä ruumiiden vieressä, ilman ruokaa ja juomaa. Tuskainen epätietoisuus, oman perheen, kodin ja koko kylän tuhoutuminen jouduttiin unohtamaan vuosikymmeniksi.

Aiheesta tuli tabu, josta ei saanut puhua. Tärkeintä oli kansakunnan ja fasismista vapautetun Euroopan etu.

Vasta nyt kielenkannat alkavat irrota. Viisi vuotta sitten 60-vuotisjuhlallisuuksien yhteydessä alettiin järjestää julkisia keskustelutilaisuuksia kesän 1944 tapahtumista.

Silminnäkijöitä on elossa enää muutama. Mutta varsinkin nuorempi sukupolvi uskaltaa vihdoin kertoa muistoistaan ja kokemuksistaan avoimesti.

Kauniit valokuvat komeiden jenkkisotilaiden riemumarssista pieniin, usein täydellisesti tuhottuihin normandialaiskaupunkeihin ei sujunut aina ongelmitta. Normandialainen ei viime hetkeen saakka tiennyt, oliko jenkki ystävä vai vihollinen.

Kun hän vihdoin ymmärsi, että tämä oli ystävä sekä vapauttaja, siitä lähtien tämä oli myös voittaja. Mutta kukaan ei kuunnellut sitä orpoa, koditonta ja nälkäistä normandialaista, joka oli kaikkensa menettänyt. Normandia oli joka tapauksessa hävinnyt sodan, voittajasta riippumatta.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Adoptioon kaapatun Sarah Kanferin äiti Eusebia Portillo ja hänen tyttärensä, Sarahin sisko Rosa María Portillo kodissaan El Salvadorissa.

El Salvadorin sisällissodassa rehotti lapsikauppa – Sadat ulkomaille adoptoidut etsivät nyt perheitään

María Ysabel Cedano (vas.) osallistuu mielenosoitukseen Limassa vaatien oikeutta ja korvauksia pakkosteriloinnin uhreille. Cedano on Cecilia Ramosin omaisia edustavan järjestön asianajaja Amerikkojen välisessä ihmisoikeustuomioistuimessa.

Peru pakkosteriloi tuhansia naisia vielä 2000-luvun alussa – nyt he vaativat oikeutta

Kuvituskuvassa nuori perhe Havannan Ramón González Coro -äitiys- ja lastensairaalan edustalla.

Köyhyys hautaa lapsitoiveet Latinalaisessa Amerikassa – Latinot haluavat lapsia, mutta heillä ei ole siihen varaa

Magdalene Ngimoe ja Char Tito, Kakuman aavikkolukion oppilaat, valmistavat tuoleja mathenge-puusta.

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

Uusimmat

Adoptioon kaapatun Sarah Kanferin äiti Eusebia Portillo ja hänen tyttärensä, Sarahin sisko Rosa María Portillo kodissaan El Salvadorissa.

El Salvadorin sisällissodassa rehotti lapsikauppa – Sadat ulkomaille adoptoidut etsivät nyt perheitään

María Ysabel Cedano (vas.) osallistuu mielenosoitukseen Limassa vaatien oikeutta ja korvauksia pakkosteriloinnin uhreille. Cedano on Cecilia Ramosin omaisia edustavan järjestön asianajaja Amerikkojen välisessä ihmisoikeustuomioistuimessa.

Peru pakkosteriloi tuhansia naisia vielä 2000-luvun alussa – nyt he vaativat oikeutta

Kuvituskuvassa nuori perhe Havannan Ramón González Coro -äitiys- ja lastensairaalan edustalla.

Köyhyys hautaa lapsitoiveet Latinalaisessa Amerikassa – Latinot haluavat lapsia, mutta heillä ei ole siihen varaa

Bellincatin Sofia Kärkisen pakomatka ei jännitä tarkoitetulla tavalla Taavi Soininvaaran Mustassa legendassa

Taavi Soininvaaran uusin trilleri Musta legenda on kuin lukisi maailmanpolitiikasta reaaliajassa

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

 
02

Peru pakkosteriloi tuhansia naisia vielä 2000-luvun alussa – nyt he vaativat oikeutta

 
03

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

 
04

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

 
05

Taavi Soininvaaran uusin trilleri Musta legenda on kuin lukisi maailmanpolitiikasta reaaliajassa

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Pyhä hete, henkimaailma ja kaunaa kaunan päälle – Kati Roudan Kuollut karkuteillä on vuoden erikoisin dekkari

12.07.2025

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

09.07.2025

Javier Milein sota Argentiinan mediaa vastaan: ”Emme vihaa toimittajia tarpeeksi”

08.07.2025

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

07.07.2025

Huumekauppaa ja väkivaltaa Vesijärven satamassa – Timo Sandberg jatkaa Lahti-sarjaansa varmoin ottein

06.07.2025

Chilen etelän haava – Mapuche-kansan maakiista hakee ratkaisuaan

06.07.2025

Elina Backmanin Saana Havas -dekkarit kaipaisivat voimakasta uusiutumista

05.07.2025

Latinalainen Amerikka kiristää otettaan kansalaisjärjestöistä

05.07.2025

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

03.07.2025

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

02.07.2025

Zimbabwessa pienet jyvät pelastavat maanviljelijän päivän

01.07.2025

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

01.07.2025

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

30.06.2025

Tatiana Elf aukoo uusia uria suomitrilleriin pätevässä esikoisessaan Huijari

29.06.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Huomisen Euroopassa voisimme maksaa digieurolla

10.07.2025

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään