KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Näkökulma

Paikallisdemokratian loppu?

Alle 20 000 asukkaan kunnalla ei olisi jatkossa oikeutta järjestää sosiaali- ja terveyspalveluja.

Alle 20 000 asukkaan kunnalla ei olisi jatkossa oikeutta järjestää sosiaali- ja terveyspalveluja. Kuva: Lehtikuva/ Vilja Vehkaoja

Hannu Katajamäki
1.6.2013 15.03
Fediverse-instanssi:

Hallitus on viime aikoina terävöittänyt suurten uudistustensa strategiaa. Kuntauudistuksen välineenä on nyt korostuneesti sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus. Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtajan Petteri Orpon johdolla työskennellyt koordinaatioryhmä ja pääministeri Jyrki Kataisen ilmoitus eduskunnalle sinetöivät tämän.

Onnistunut mediapeli synnytti mielikuvan, että Petterin Orpon työryhmä punnersi ”nyrkit savessa” hallituksen kaivatun sote-linjauksen. Mediahuomio oli vahvaa ja perusteellista. Uutta koordinaatioryhmä ei kuitenkaan esittänyt, vaan ainoastaan vähäisiä täsmennyksiä jo tiedossa olleisiin hallituksen linjauksiin

ILMOITUS
ILMOITUS
20 000 asukkaan raja kunnan tavoiteltavana minimikokona ei perustu tutkimustietoon.

Matti Vanhasen hallituksen ajoista periytyvä 20 000 asukkaan raja kunnan tavoiteltavana minimikokona ei perustu tutkimustietoon. Asukaspohja on määritelty mielikuvien perusteella. Mekaaninen väestöpohja-ajattelu ei sovellu Suomen kaltaisen suuren pinta-alan, vähäisen väestön ja pienten paikallisyhteisöjen maahan.

Alle 20 000 asukkaan kunnalla ei olisi jatkossa oikeutta järjestää sosiaali- ja terveyspalveluja. Manner-Suomessa on 320 kuntaa, joista lähes 300:ssa on alle 20 000 asukasta.

Alle 20 000 asukkaan kunnan olisi etsittävä mielellään vähintään 50 000 asukkaan kumppani, jolla on oikeus järjestää laajat sosiaali- ja terveyspalvelut. Hätätilassa kävisi myös vähintään 20 000 asukkaan kunta, mutta se saa järjestää ainoastaan perustason sote-palvelut; joka tapauksessa tarvittaisiin myös vähintään 50 000 asukkaan kunta. Syntyisi epämääräisiä kahden kategorian sote-alueita.

Pienet kunnat saavat nyt tarjouksen, josta ne eivät voi hallituksen tulkinnan mukaan kieltäytyä: järkevintä olisi liittyä vähintään 20 000 asukkaan kuntakokonaisuuteen, mutta vielä parempi vaihtoehto on yli 50 000 asukkaan kunta. Tarjouksella on selkeä päämäärä: Suomeen tavoitellaan alle sataa kuntaa. Piiskana on sote-uudistus.

Sote-alueet on ajateltu organisoitavan vastuukuntaperiaatteella: keskuskaupunki vastaisi palveluiden järjestämisestä ja muut kunnat maksaisivat. Muutos on suuri nykytilanteeseen verraten, jossa pienillä kunnilla on mahdollisuus muodostaa tasaveroisia yhteistyöasetelmia. Jatkossa alle 20 000 asukkaan kuntia ollaan pakottamassa liitoksiin, sillä niille tarjotaan pelkkä maksajan rooli.

Millä tavoin vastuukuntamallissa turvataan pienten kuntien vaikutusmahdollisuus? Millä tavoin turvataan palveluiden saatavuus laajan alueen kaikissa osissa? Miten estetään palveluiden keskittyminen keskuskaupunkiin? Mitä tapahtuu omaisuusmassoille, kun sairaanhoitopiirit ja muut kuntayhtymät puretaan? Mikä on nykyisten terveyskeskusten, aluesairaaloiden, keskussairaaloiden ja yliopistosairaaloiden työnjako? Mitä tapahtuu henkilöstölle? Huhtikuun alussa perustetulla sote-uudistuksen jättiläistyöryhmällä riittää työsarkaa.

Maaseudulla kaavailtu 20 000 asukkaan minimikuntakoko johtaisi pinta-alaltaan liian suuriin kuntiin. Kun tällainen alue olisi vielä osa suurempaa sote-kokonaisuutta, olisi kansalaisten lähipalvelujen ja heidän yhdenvertaisten vaikutusmahdollisuuksiensa turvaaminen mahdotonta.

Yhteiskuntaa ylhäältä alas katsoville kunta- ja sote-uudistajille suurkunta edustaa paikallisuutta. Tällainen tulkinta synnyttää paikallisyhteisöihin perustuvassa kansalaisten maantieteessä epäoikeudenmukaisia ratkaisuja: vaikutusmahdollisuudet hiipuvat, palvelut vetäytyvät ja paikallisyhteisöt orpoontuvat.

Kansalaisille ei riitä, että palveluja on jättiläiskunnassa saatavissa ainoastaan yhdestä paikasta. Kansanvallan, kuntien itsehallinnollisen aseman säilymisen, kansalaisten maantieteen kunnioittamisen sekä kansalaisten oikeudenmukaisen kohtelun katsannoista olisi tärkeää, että sote-uudistuksen ja kuntauudistuksen yhteys kyettäisiin purkamaan.

Miksi hallitus ei taivu rakentavaan ratkaisuun Ruotsin maakäräjämallin perustalta? Maakäräjille valitaan päättäjät vaaleilla ja niillä on veronkanto-oikeus. Ruotsin käytäntöä soveltamalla turvattaisiin sosiaali- ja terveyspalveluille vähintään 200 000 asukkaan järjestämisalueet ja kuntakoko säilyisi vapaana. Järjestelmästä tulisi ymmärrettävä ja sen avulla voitaisiin määritellä selkeästi kuntien ja palveluiden järjestämisen suuralueiden työnjako. Kunnat säilyisivät asukkaidensa lähiyhteisöinä ja ne hoitaisivat erikseen määriteltävät lähipalvelut.

Maakäräjätyyppisen vahvan välitason avulla syntyisi integroitu kokonaisuus paikallisyhteisöistä yliopistosairaaloiden ympärille muodostuviin erityisvastuualueisiin asti. Kahdenlaisia sote-alueita ei tarvittaisi. Sote-linjauksen synnyttämää demokratia- ja vaikuttamisvajetta ei syntyisi. Kolmijako olisi selkeä: kunnat vastaisivat paikallistasolla, välitaso suuraluetasolla ja valtio kansallisella tasolla.

Onko ajatus vastuukuntamallista ristiriidassa kuntien autonomian kanssa? Jos päädytään tähän tulkintaan, yksinkertainen enemmistö eduskunnassa ei riitä, vaan tarvitaan määräenemmistö. Tämä luultavasti kaataisi koko uudistuksen ja olisi aloitettava alusta.

Toisaalta tavoitteena on toteuttaa kuntauudistus ensin. Hallitus haluaa päästä eroon alle 20 000 asukkaan kunnista. Jos suunnitelma onnistuu, ei sote-lakeja säädettäessä enää tulisi perustuslaillista ongelmaa, koska kunnat olisivat maagista väestöpohjaa suurempia ja saisivat järjestää itsenäisesti perustason sosiaali- ja terveyspalvelut. Tällainen prosessi ei olisi kunniakas. Se särkisi perustavanlaatuisesti suomalaisen demokratian ja parlamentarismin ihanteita. Se olisi perustuslailla leikkimistä.

Kirjoittaja on aluetieteen professori Vaasan yliopistossa.

Fediverse-instanssi:
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Noora Kotilainen on sotaa, militarismia, kriisejä ja kärsimystä työssään käsittelevä valtiotieteilijä ja historian tutkija, joka käsittelee kolumneissaan aikaamme leimaavia synkkiä ja väkivaltaisia ilmiöitä.

Ajan kulku tuntuu kiihtyneen – ruumis ja luonto muistuttavat, ettei niin voi jatkua loputtomiin

Kauhu periferian katoamisesta – kun metsän mukana menee koti ja kieli

Noora Kotilainen on sotaa, militarismia, kriisejä ja kärsimystä työssään käsittelevä valtiotieteilijä ja historian tutkija, joka käsittelee kolumneissaan aikaamme leimaavia synkkiä ja väkivaltaisia ilmiöitä.

Iirikset kukkivat yhä

Luddiitit olivat kapinaliike teollistumisen alkuaikoina 1800-luvun alun Englannissa.

Kone, valta ja vastarinta – Mitä voisi olla 2020-luvun ludditismi?

Uusimmat

Kokousväki työsti Jani Fromin laatimaa kannanottoa, jossa Pohjois-Savon hyvinvointialuetta vaaditaan turvaamaan lähipalvelut.

Sisä-Savon syyskokouksessa valittiin ja julkilausuttiin

Nykyinen osinkoverohuojennus suosii varakkaimpien yhtiöiden omistajia ja kannustaa suurituloisia muuntamaan ansiotuloja osingoiksi.

Listaamattomien yhtiöiden osinkoverouudistukselle hieman vähemmän vastustusta kuin ennen – SDP lopetti yllättäen kannattamasta arvonnousuveroa

Työttömyys alenee seuraavan kahden vuoden aikana vain marginaalisesti, ennustaa ministeriö.

Toisin kuin kokoomus väittää, työttömyys ei juuri alene tulevina vuosina, kertoo ministeriön työmarkkinaennuste

Työssä olevatkin lykkäävät arjen hankintoja talouden epävarmuuden ja mahdollisen työttömyyden varalta.

Epävarmuus vaikuttaa työssä oleviinkin – työttömyyteen varaudutaan, arjen hankintoja lykätään

ILMOITUS
ILMOITUS

varaa joulutervehdys

tilaa lehti

Viikon luetuimmat

01

Valta turmelee vaikka sitä ei olisikaan, ja nyt sen todistaa SDP

 
02

Orpon hallitus laittaa lapset maksamaan suuryritysten ja miljonäärien veronalennukset, sanoo vasemmistoliiton Furuholm

 
03

Totaalisen vierasta demokratialle, vasemmistoliiton Koskela sanoo Häkkäsen esityksestä, että puolustusrahoista ei puhuttaisi vaaleissa

 
04

Alle neljännes suomalaisista pitää sosiaaliturvaan kohdistuneita leikkauksia oikeudenmukaisina – päähallituspuolueiden kannattajien mielestä sosiaaliturva on riittävällä tasolla

 
05

Verotus ei estänyt miljoonatuloja, monen miljonäärin veroprosentti on 34

 

tilaa uutiskirje

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Oikeistolaiset podcastit täyttävät tyhjää tilaa – Suosio heijastelee monia yhteis­­kunnallisia muutoksia, mutta myös vasemmiston populismi­­pelkoa

17.11.2026

Koulutussopimus voi johtaa työn tekemiseen palkatta – Lohikoski: ”Tarvitaan selkeät rajat ja velvoitteet”

16.11.2026

Jälkiviisaus ei rakenna tulevaisuutta – Olemme valitettavan kyvyttömiä kuvittelemaan erilaisia tulevaisuuksia

16.11.2026

Kongojoen valuma-alueen metsiä voisi säästää viljelytapoja muuttamalla

15.11.2026

Totaalisen vierasta demokratialle, vasemmistoliiton Koskela sanoo Häkkäsen esityksestä, että puolustusrahoista ei puhuttaisi vaaleissa

15.11.2026

Tuomas Niskakankaan maailmanluokkaa oleva vakoilutrilleri Unohdettu nimi heijastaa liike-elämän kyynisyyttä ja kaiken turvallistamisen kääntöpuolta

15.11.2026

Viikon päätteeksi: Naisten ja miesten todellisuudet yhä kauempana toisistaan

15.11.2026

Gynekologinen vaiva fisteli johtuu Pakistanissa usein hoitovirheestä ja se voi pilata naisen elämän

15.11.2026

Litra merivettä voi paljastaa sata lajia – Uusi DNA-menetelmä auttaa tutkimaan valtamerten tilaa

14.11.2026

Osasto Q jatkuu sittenkin, uudet kirjoittajat palauttavat alkuaikojen raikkaan meiningin

14.11.2026

Katoliset johtajat sitoutuivat torjumaan lapsiavioliittoja

14.11.2026

Onko hallituksessa erimielisyys puolustusmenojen korotuksista? kysyy Yrttiaho

13.11.2026

Tekoäly-yhtiöitä on voitava verottaa hyvinvointivaltion kantokyvyn turvaamiseksi, esittää Jessi Jokelainen

13.11.2026

Valta turmelee vaikka sitä ei olisikaan, ja nyt sen todistaa SDP

13.11.2026
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset