KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Urheilu

Pallon kääntöpuoli

Kansa on lähtenyt Brasiiassa kaduille vaatimaan parannuksia perusoikeuksiinsa.

Kansa on lähtenyt Brasiiassa kaduille vaatimaan parannuksia perusoikeuksiinsa. Kuva: Lehtikuva/ TASSO MARCELO

Elina Vainikainen
28.6.2013 10.20

Kun Brasilialle kuusi vuotta sitten myönnettiin jalkapallon MM-kisat 2014, moni huolestui. Etenkin Rio de Janeiro on tunnettu väkivaltaisena kaupunkina, ja monet länsimaissa olivat huolissaan urheilijoiden ja kisaturistien turvallisuudesta. Tällä hetkellä nämä pohdiskelut tuntuvat paitsi kaukaisilta, myös ihan vilpittömästi itsekeskeisiltä ja kusipäisiltä: mitä niistä paikallisista, kunhan me saamme katsoa pelimme ja ostaa fanipaitamme rauhassa.

Suomalainen media heräsi Brasilian viimeaikaisiin mielenilmauksiin hämmentävän jälkijunassa. Pienen maan joukkoviestimien agendalle toki ei mahdu monta aihetta kerrallaan, ja toimittajien kiinnostus tuntui kohdistuvan pitkään vain Turkin tapahtumiin. Väkisin tulee mieleen toimittajien vaivautuneen katsomaan Brasiliaan asti vasta, kun sivusilmällä saattoi samalla ihastella Confederations Cupin otteluita.

ILMOITUS
ILMOITUS
Liitolta odottaisi edes jonkinlaista yhteiskuntavastuuta

Jalkapallo on nostanut monia äärimmäisestä köyhyydestä, mutta se voi myös syöstä tuhansia sosioekonomiseen aladivariin, josta ei ole nousukarsintoja. Brasilian protestoijat ovat tuoneet esille, miten kisat, joiden toivottiin tuovan työtä ja vaurautta, ovatkin johtaneet ihmisten häätämiseen kodeistaan ja rahan holtittomaan syytämiseen stadioneihin, joille köyhällä kansalla ei ole mitään asiaa. Jalkapallolegenda Romário ehtikin jo kutsua FIFAa ”Brasilian todelliseksi presidentiksi”.

Vaikka Brasilian viimeaikaiset mielenilmaukset eivät alkaneet futiksesta, on niitä mahdoton tarkastella erillään tulevista MM-kisoista ja Rion olympialaisista 2016. Kansa on kääntänyt esiin pallon kääntöpuolen, ja se on ruma, likainen ja korruptoitunut. On röyhkeää, miten kansainvälinen jalkapalloliitto FIFA voi takoa maassa miljoonien voitot jättämättä jälkeensä realiakaan veroina. Usein tulee arvosteltua Palloliittoa, mutta FIFAn herrakerhoon verrattuna kotoiset veijarimme ovat vielä oppipoikia, mitä selänpesutaitoihin tulee.

Brasilialaiset rakastavat jalkapalloa, mutta joskus rakkaankin kanssa menee kuppi nurin: liitolta odottaisi edes jonkinlaista yhteiskuntavastuuta. Mielenosoittajat ovat oikealla asialla vaatiessaan parempia kouluja ja sairaaloita, ei hienompia stadioneita. Kun muistaa vielä Brasilian tehneen viime vuosina mittavia veronalennuksia työllisyyden nimissä, ei ole ihme, että iso siivu julkista sektoria on retuperällä. Satsaukset arvokisoihin ovat syventäneet kierrettä entisestään.

Brasiliaa on kansainvälisissä finanssipiireissä ylistetty jopa talousihmeeksi. Oikeasti ihmeitä on vain saduissa, ja totuus Brasiliankin noususta on jotain aivan muuta. Tuloerot ovat huikeat, ja siinä, missä hyvinvoiva väestö elää täysin länsimaisten standardien mukaan, voi huono-osaisimmasta kansasta hyvin käyttää nimitystä ”ryysyköyhälistö”. Tämä slummeissa eli faveloissa asuva väki myös kärsii kisoista eniten: joidenkin laskelmien mukaan yksin Riossa on häädetty kodeistaan 30 000 perhettä.

Pallo on kuitenkin potkaistu liikkeelle, ja toivottavasti kansan vaatimukset kantautuvat kadulta myös kabinetteihin. Brasilian kisat eivät toden totta ole jalkapallohistorian ensimmäiset, joissa korruptio rehottaa ja joiden voitoista pääsevät nauttimaan vain ani harvat – eikä tälläkään kertaa syy ole ainoastaan järjestäjämaan toiminnassa, vaan myös FIFAn olisi syytä ottaa viimein protestit tosissaan.

Viikonloppuna kannattaa seurata paitsi Confederations Cupin finaalia ja pronssiottelua, myös suomifutista: sunnuntain vakiorivi koostuu Veikkausliigan, Ykkösen ja Kakkosen otteluista.

Kakkoskohteen Turun derby on mielenkiintoinen. Veikkasin ennen kauden alkua turkulaisjoukkueiden kilpailevan jopa mitalisijoista liigassa, mutta ainakin Interin osalta pahalta näyttää. Joukkue on jumittunut sarjan häntäpäähän ja etenkin maalinteko on ollut viime aikoina vaikeaa. Materiaalilla tätä ei voi ainakaan täysin selittää, vaan kyse on myös huonosta tuurista ja luultavimmin myös pelaajien korvien välistä. Ketsuppipullon aukeaminen saattaa olla vain ajan kysymys, joten ei Tepsiä varmaksi uskalla laittaa.

Seiskakohteen Viikinkien heräämistä on odoteltu kuin superkuuta nousevaksi, ja hyvät otteet Hakaa ja SJK:ta vastaan herättivätkin jo odotuksia. Keskiviikkona otettiin kuitenkin AC Oululta kotona pataan niin, ettei edes katsomossa myhäillyt aina niin joviaali Muuris-Antti jaksanut katsella peliä 70 minuuttia kauempaa. Hyvin pelanneella Ilveksellä on kotonaan tuskin vaikeuksia raadella vuosaarelaisvierailija aladoopiksi.

Vakioveikkauksen peliaika päättyy sunnuntaina 30.6. kello 18.25. Kansan Uutiset suosittaa 64 merkin järjestelmää: 2, (x)2, 1(2), 1, 1(x), (x)2, 1, 2, 2, 2, 1, 1(x), (x)2.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Elias Valtonen oli Suomen avainpelaajia pelin loppuhetkillä.

Riian sensaatio: Susijengi nitisti Serbian!

Susijengi ei pysynyt keskiviikkona Saksan kyydissä.

Saksa oli liian vahva Susijengille

Mikael Jantunen oli Suomen pistekärki illan ottelussa yhdessä Lauri Markkasen kanssa. Kuvassa Jantusta puolustaa Liettuan Jonas Valanciunas.

Liettua nujersi Susijengin täpärästi

Olivier Nkamhoua keräsi Montenegroa vastaan kymmenen pistettä ja kolme levypalloa.

Suomi puolusti Montenegron kumoon

Uusimmat

Laura Gustafssonin uusimman teoksen päähenkilölle olennaista ei ole lopulta kosto tai oikeus vaan totuus.

Laura Gustafsson rinnastaa romaanissaan seksuaaliväkivallan ja eläintuotannon raakuuden

Kansanedustajat Timo Furuholm ja Minja Koskela antoivat tiistaina huutia potkulaille.

Potkulaki ei lisää työllisyyttä vaan ainoastaan heikentää työntekijöiden asemaa, sanoo Timo Furuholm

Suomen metsät eivät enää ole päästönieluja.

Suomessa materiaalien kulutus EU:n huippua: ”Aiheutamme isoja päästöjä myös muissa maissa”

Ilman maahanmuuttoa työllisiä olisi Suomessa neljännesmiljoona vähemmän.

Maahanmuuttajat maksavat enemmän veroja kuin saavat tulonsiirtoja, kertoo kattava tutkimus

varaa joulutervehdys

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Velkajarrusta tulee työntekijöille palkkajarru, varoittaa Teollisuusliiton Lehtonen

 
02

Optimisti Orpolle taas kylmä suihku: Elpyminen ei alkanutkaan, vaan tuotanto laski

 
03

Potkulaki lisää irtisanomisia ja kiistoja työpaikoilla, uskovat sak:laiset luottamushenkilöt

 
04

Hyvätuloisten veronkevennykset voivat heikentää kasvun perustaa, varoittaa tutkija

 
05

Vasemmistonuoret on määrittänyt Pinja Vuorista: ”Haikeaa”

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Oikeistohallituksen potkulaki vie suomalaista työelämää täysin väärään suuntaan, Minja Koskela sanoo

04.11.2025

Potkulaki tänään eduskunnassa – Meriluoto: Johtaa syrjinnän lisääntymiseen työelämässä

04.11.2025

Minja Koskela sopeutuskeskustelusta: Kummallista kilvoittelua siitä, kenellä pokkaa lyödä isoin miljardilukema pöytään

04.11.2025

”Työperäinen hyväksikäyttö on selkeästi maan tapa ja kannattava bisnes”

04.11.2025

Essee: Totta ja tarua valtionvelasta

04.11.2025

Li Andersson varoittaa ihmisten luomista ongelmista: Hyökkäykset demokratiaa, tasa-arvoa ja työntekijöiden oikeuksia vastaan

03.11.2025

Euroopan unioniin tarvitaan johtaja: ”Osassa maista suhtaudutaan yhä naiivisti Venäjään”

03.11.2025

Natsisymbolit ilmestyivät espanjalaiskouluihin – Naisviha ja fasismin ihannoiminen uhkaavat Espanjan vasemmiston tulevaisuutta

03.11.2025

Aamos Hongan vuoden toinen turvallisuuspoliittinen trilleri Viides artikla hyytää toden ja painajaismaisen mahdollisen rajapinnalla

02.11.2025

Vasemmistoliitto on löytänyt oman paikkansa puoluekartalla

02.11.2025

Kirja kirjalta parantava Petja Lähde kirjoittaa terävästi sukupolvien välisestä törmäyksestä

01.11.2025

Camilla Grebe on niin hyvä, että häneltä lukee sujuvasti huonommankin kirjan

31.10.2025

Hyvätuloisten veronkevennykset voivat heikentää kasvun perustaa, varoittaa tutkija

31.10.2025

Naisten ja miesten välinen palkkaero kutistuu 0,2 prosenttia vuodessa

31.10.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Velkajarru sementoi kurjistamisen tien

15.10.2025

On aika keskustella siitä, mitä tapahtuu Palestiinan valtion tunnustamisen jälkeen

26.09.2025

Kenen käsissä on Euroopan huoltovarmuus?

09.09.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään