KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Näkökulma

Tipat ovat jätkän juomat

Pirjo Hämäläinen
7.7.2013 15.26
Fediverse-instanssi:

”Oi, mistä saataisiin yksi pikku tippa viinaa? Kyllä täällä sitä juoda saa, vaikka kieltolaki piinaa!”

Näin lauleli vuonna 1927 Keltapaviljongin sävelin Hannes Saari, amerikansuomalainen tenoritähti. Viisaasti Saari kaipasi nimenomaan tippoja, sillä kieltolaista ja muusta kiusanteosta huolimatta apteekkien ovet ovat repsottaneet aina selällään.

Tuoreen tutkimuksen mukaan vain älykkäistä henkilöistä tulee juoppoja, sillä alkoholin käyttö on ihmisen evoluutiossa nuori ilmiö. Tyhmä kansa vieroksuu uutuustuotetta ja ryystää naama kurtussa kirnupiimää.

ILMOITUS
ILMOITUS
Karjalasta kajahtaa, Kukko kukkoilee, Urho uhoaa, Nikolai leveilee, Sandels, Amiraali ja Marsalkka äkseeraavat.

Viina onkin keskiajan keksintö, mutta oluella on tuhansien vuosien historia. Viljaa alettiin kasvattaa paljolti oluen takia ja Saarijärven Paavolla oli pellonraivaukseen jo kaksi hyvää syytä: olut ja viina.

Suomalaisessa mytologiassa syntysanat selittävät elämän keskeisen kehikon – tulen, veden, raudan, karhun ja oluen – alkuperän. Oluen sanoissa juoman tarveaineiksi mainitaan palkoheinät, kävyt ja mesi.

Palkoheinien tarkkaa lajia on vaikea määritellä, mutta kävyt ovat nähtävästi kuusenkerkkiä, joilla maustetaan edelleen oluita ja snapseja.

Mettä eli hunajaa suomalaiset arvostivat niin, että mehiläistä pidettiin pyhänä välittäjäolentona ja karhun lepyttelynimistä hempein oli mesikämmen eli hunajakämmen. Poikkeuksellisen arvonannon aiheena oli hunajalla makeutettu olut, joka sai naiset naurusuisiksi ja miehet hyvälle mielelle.

Mikäli kalevalamittaisiin runoihin on uskominen, oluen käymisaineena oli sylki, kiimaisen karjun tai tappelevan karhun kuola.

”Teki työtä käskettyä, nouti tuolta karhun kuolan, siitä silloin käymään lähti tumma kalja tuoksuvainen”, lahtelainen, muinaisrunoihin erikoistunut Korpiklaani-yhtye laulaa.

Kuinka raivoavan karhun kidasta sitten otetaan kuolaa? Lapinlahtelainen runoniekka Hiskias Sääski antaa melko ylimalkaisen neuvon: ”Kourin kuonoa kokoa, käsin vaahtoa vanuta.”

Monet alkuperäiskansat ovat saaneet käymisprosessin aikaan pureskelemalla suussaan hedelmiä, mutta karhun kuola on pakko ymmärtää metaforaksi. Karhu lainasi oluelle raakaa voimaansa ja mielikuvissa sen suupielet ja olut vaahtosivat samalla tavalla. Muinaissuomalaiset suosivat karhunkuola-olutta, nykysuomalaiset Karhu-olutta.

Suomalaisia oluita leimaa rempseä äijämeininki. Karjalasta kajahtaa, Kukko kukkoilee, Urho uhoaa, Nikolai leveilee, Sandels, Amiraali ja Marsalkka äkseeraavat. Muualla olutta markkinoidaan enimmäkseen paikannimillä, joskin myös Karhu on peräisin Björneborgin eli Porin tehtailta.

Olutpullon sihahdus on kuin sylkäisy, mutta karhua asiaan on kai turha sotkea, sillä ainoita sylkeviä nisäkkäitä ovat mursut, kamelit, laamat ja ihmiset. Äkäinen laama sylkee, potkii ja kirkuu, ja kun maailman murjoma teini-ikäinen maleksii ostarilla, käytös on samankaltaista.

Entisaikaan sylkeminen keskittyi juniin ja rautatieasemille. Arabian keraamikot pyörittivät VR:lle sormet hellinä sylkykuppeja ja asemapäälliköt naulasivat seinille kieltotauluja: ”Älä sylje lattialle! Spotta ej på golvet!”

Skandinaviassa karhulla ja oluella on niin ikään luja liitto. Muinaiset soturit heittivät niskaansa karhuntaljan ja kumosivat kurkkuunsa suomyrtillä maustettua olutta, minkä seurauksena he murisivat kuin karhut, purivat kiihkoissaan kilpeään ja tappoivat kaikki vastaantulijat.

Hulluja sotureita kutsuttiin karhupaidoiksi eli berserkeiksi. ”Ber” on sama sana kuin ”björn”, josta on tullut sekä etu- että sukunimi. Björn Weckström on muotoilija, Liisa Björn taiteilija ja Björn Björn ruotsalainen pelimanni.

Pensasmaisena rehottavaa suomyrttiä on käytetty oluen lisäksi sikiönlähdetyksessä, syöpäläisten karkotuksessa ja Riika-balsamissa, jonka keramiikkapullot kävivät Neuvostoliitossa matkustaville tutuiksi.

Riika-balsamiin hämmennetään lukuisia muita yrttejä, joten hengenvaaraan kukaan ei ole sen vuoksi joutunut. Päinvastoin: kun Katariina Suuri vieraili Riiassa, hänen mahanpurunsa paranivat mustalla ihmejuomalla, jota nimitettiin tuohon aikaan apteekkari Abram Kuntsen mukaan Kuntsen balsamiksi.

Ainakin takavuosina venäläisissä apteekeissa myytiin vahvasti alkoholipitoisia balsameita, joilla neuvokkaimmat matkalaiset täydensivät tuliaisiaan.

Joensuulaisen Folkswagen-yhtyeen mainostama Karjalan balsami ei ole ehkä apteekkitavaraa, mutta Petroskoissa sitä käytetään yleislääkkeenä, joka taltuttaa kolotukset ja kankkuset.

”Humulus lupulus”, oluen tutuin maustekasvi, on suomeksi humala ja venäjäksi ”hmel”. Suomalaisten hutikka on humala, venäläisten pohmelo on ”po-hmele”. Venäjän kielestä ovat tulleet meille myös kapakka, narikka, lutka ja putka.

Muuten: minkähän takia englannin ”beer”, olut, ja ”bear”, karhu, ovat äänteellisesti niin lähellä toisiaan, että moni suomalainen tilaa ulkomaan baarissa mahdollisimman ison karhun?

Sokeripalaan tiputetut kamferitipat, kamferttitipat tai kanverttitipat ovat auttaneet kaikkiin kuviteltavissa oleviin vaivoihin, sillä niiden reseptissä on yksi osa kamferia, kolme osaa eetteriä ja kuusi osaa spriitä.

Sprii on pirtua, eetteri on rikkihapolla käsiteltyä viinaa ja kamferi on vähän kuin tärpättiä. Viime vuosisadan alussa kokonainen tehdas puski Tainionkoskella synteettistä kamferia.

Mitä tulee Hokmannin tippoihin, ne ovat kuin kamferitipat, mutta ilman kamferia. Professori Friedrich Hoffmanniin luottaen hyveelliset saksalaisrouvat nauttivat herkeämättä tippoja ja raivoraittiit ruotsalaisemännät tarjosivat juhlissa tipoilla kostutettuja sokeripaloja.

Meillä Hokmannin tippojen sesonki osui kieltolain aikaan, mutta sodan jälkeen niitä harrastettiin enää Lapissa, missä Alkon myymäläverkko oli harva. ”Tipat ne on jätkän juomat”, tukkikämpillä lohkaistiin.

Kamferitippoja valmistetaan yhä, mutta tipattoman tammikuun ansiosta niiden käyttö on romahtanut. Suosioon ovat vaikuttaneet myös ruokamarketit, jotka myyvät yrttilääkkeenä melkein puhdasta pirtua.

Pikku pullollisesta munkkitippoja alaikäinen saa laillisesti kaksi ravintola-annosta väkijuomaa ja pullollisesta auringonhattu-uutetta vielä puoli annosta enemmän. Näiden suuta polttavien tököttien rinnalla kansallisjuomamme kossu on pelkkää mehukattia.

Kirjoittaja on hyvinkääläinen tietokirjailija, taidehistorioitsija ja kunnallispoliitikko.

Fediverse-instanssi:
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Noora Kotilainen on sotaa, militarismia, kriisejä ja kärsimystä työssään käsittelevä valtiotieteilijä ja historian tutkija, joka käsittelee kolumneissaan aikaamme leimaavia synkkiä ja väkivaltaisia ilmiöitä.

Ajan kulku tuntuu kiihtyneen – ruumis ja luonto muistuttavat, ettei niin voi jatkua loputtomiin

Kauhu periferian katoamisesta – kun metsän mukana menee koti ja kieli

Noora Kotilainen on sotaa, militarismia, kriisejä ja kärsimystä työssään käsittelevä valtiotieteilijä ja historian tutkija, joka käsittelee kolumneissaan aikaamme leimaavia synkkiä ja väkivaltaisia ilmiöitä.

Iirikset kukkivat yhä

Luddiitit olivat kapinaliike teollistumisen alkuaikoina 1800-luvun alun Englannissa.

Kone, valta ja vastarinta – Mitä voisi olla 2020-luvun ludditismi?

Uusimmat

Laura Meriluoto.

Kuolemantapaus taustalla: Meriluoto perää poliiseille koulutusta kehitysvammaisten kohtaamisessa

Kokousväki työsti Jani Fromin laatimaa kannanottoa, jossa Pohjois-Savon hyvinvointialuetta vaaditaan turvaamaan lähipalvelut.

Sisä-Savon syyskokouksessa valittiin ja julkilausuttiin

Nykyinen osinkoverohuojennus suosii varakkaimpien yhtiöiden omistajia ja kannustaa suurituloisia muuntamaan ansiotuloja osingoiksi.

Listaamattomien yhtiöiden osinkoverouudistukselle hieman vähemmän vastustusta kuin ennen – SDP lopetti yllättäen kannattamasta arvonnousuveroa

Työttömyys alenee seuraavan kahden vuoden aikana vain marginaalisesti, ennustaa ministeriö.

Toisin kuin kokoomus väittää, työttömyys ei juuri alene tulevina vuosina, kertoo ministeriön työmarkkinaennuste

ILMOITUS
ILMOITUS

varaa joulutervehdys

tilaa lehti

Viikon luetuimmat

01

Valta turmelee vaikka sitä ei olisikaan, ja nyt sen todistaa SDP

 
02

Orpon hallitus laittaa lapset maksamaan suuryritysten ja miljonäärien veronalennukset, sanoo vasemmistoliiton Furuholm

 
03

Totaalisen vierasta demokratialle, vasemmistoliiton Koskela sanoo Häkkäsen esityksestä, että puolustusrahoista ei puhuttaisi vaaleissa

 
04

Alle neljännes suomalaisista pitää sosiaaliturvaan kohdistuneita leikkauksia oikeudenmukaisina – päähallituspuolueiden kannattajien mielestä sosiaaliturva on riittävällä tasolla

 
05

Verotus ei estänyt miljoonatuloja, monen miljonäärin veroprosentti on 34

 

tilaa uutiskirje

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Epävarmuus vaikuttaa työssä oleviinkin – työttömyyteen varaudutaan, arjen hankintoja lykätään

17.11.2026

Oikeistolaiset podcastit täyttävät tyhjää tilaa – Suosio heijastelee monia yhteis­­kunnallisia muutoksia, mutta myös vasemmiston populismi­­pelkoa

17.11.2026

Koulutussopimus voi johtaa työn tekemiseen palkatta – Lohikoski: ”Tarvitaan selkeät rajat ja velvoitteet”

16.11.2026

Jälkiviisaus ei rakenna tulevaisuutta – Olemme valitettavan kyvyttömiä kuvittelemaan erilaisia tulevaisuuksia

16.11.2026

Kongojoen valuma-alueen metsiä voisi säästää viljelytapoja muuttamalla

15.11.2026

Totaalisen vierasta demokratialle, vasemmistoliiton Koskela sanoo Häkkäsen esityksestä, että puolustusrahoista ei puhuttaisi vaaleissa

15.11.2026

Tuomas Niskakankaan maailmanluokkaa oleva vakoilutrilleri Unohdettu nimi heijastaa liike-elämän kyynisyyttä ja kaiken turvallistamisen kääntöpuolta

15.11.2026

Viikon päätteeksi: Naisten ja miesten todellisuudet yhä kauempana toisistaan

15.11.2026

Gynekologinen vaiva fisteli johtuu Pakistanissa usein hoitovirheestä ja se voi pilata naisen elämän

15.11.2026

Litra merivettä voi paljastaa sata lajia – Uusi DNA-menetelmä auttaa tutkimaan valtamerten tilaa

14.11.2026

Osasto Q jatkuu sittenkin, uudet kirjoittajat palauttavat alkuaikojen raikkaan meiningin

14.11.2026

Katoliset johtajat sitoutuivat torjumaan lapsiavioliittoja

14.11.2026

Onko hallituksessa erimielisyys puolustusmenojen korotuksista? kysyy Yrttiaho

13.11.2026

Tekoäly-yhtiöitä on voitava verottaa hyvinvointivaltion kantokyvyn turvaamiseksi, esittää Jessi Jokelainen

13.11.2026
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset