KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Lukijoilta

Landsstyrelsenin Joonas Leppänen ruotsinkielen pakollisuudesta

Joonas LeppänenLandsstyrelsenin vpj. ja puoluehallituksen jäsen
12.8.2013 14.56
Fediverse-instanssi:

Ruotsin kielen opetuksesta puuttuu ymmärrys siitä mihin opettamisella pyritään. Muodolliset vaatimukset ovat turhan korkealla: ruotsin kieltä ei kuule arjessa yhtä paljon kuin englantia. Kielen kuuleminen arjessa helpottaa kielen oppimista merkittävästi.

’Pakkoruotsi’ – keskustelu on ainoa lajiaan, vaikka olen varma että meiltä löytyy myös muita aineita kouluista joista ihmiset eivät pidä. Kun laajat massat tuskailevat ruotsin kielten kokeiden ja niiden aiheuttamien etenemisesteiden kanssa ala-asteelta yliopistoon, sahataan tehokkaasti oksaa pois sen alta, että suomenkielinen enemmistö kokisi vähemmistökielen opiskelun mielekkääksi. Pakollisuus ei ole ongelma, vaan kielen opetus. Toisin sanoen se, että ruotsia ei opita koulussa tarpeeksi hyvin, ei voi olla peruste ruotsinkielen pakollisuuden poistamiseen.

Jos ajattelemme ruotsin kieltä kansalaistaitona, niin tavoitteena tulisi olla oppimiseen innostaminen kouluissa. Tällä hetkellä opetuksessa keskitytään liikaa muodolliseen kielen opetukseen, puheen ja tekstin tuottamiseen sijaan. Kielen opiskelusta tulee pikkutarkka yksityiskohtien säätöä, joka soveltuu kielellisesti lahjakkaille opiskelijoille.

ILMOITUS
ILMOITUS

Ruotsinkielen opetuksen kehittämisen näkökulmasta paras vertailukohta saadaan kun sitä verrataan koululiikuntaan. Järkevän koululiikunnan tavoite on saada lapsi liikkumaan ja kiinnostumaan kuntoilusta, ei tehdä kaikista kilpaurheilijoita tai 3 000 metriä cooperissa juoksevia kuntoihmeitä. Tavoitteena tulee siis olla, innostuksen ja kiinnostuksen kasvattaminen ruotsinkieltä kohtaan. Tämä kasvattaa myös kiinnostusta muita kieliä kohtaan ja auttaa muiden kulttuurien ymmärtämisessä.

Anna Kontula toteaa (KU Verkkolehdessä 12.8.2013), että ”Kansainvälistyvässä maailmassa on iso ongelma, että pakkoruotsi kaventaa suomalaisten kieliosaamista”. Tämä on monelta osin ongelmallinen väite. Ensinnäkin pakollisen ruotsinkielen opetuksen poistaminenhan ei automaattisesti lisää kieliosaamista, ainoa varmuushan on se, mikäli sitä ei korvata muulla kielellä, että se vähentää sitä. Ruotsin kielen opiskeluun liittyy myös yksilön ulkopuolisia yhteiskunnallisia tavoitteita. Siksi siihen ei tulisi suhtautua Suomessa samalla tavalla kuin muihin kieliin.

Anna Kontula toteaa myös (KU Verkkolehdessä 12.8.2013), että ”Pakkoruotsista” on muodostunut ongelma. Yksi ongelma on Kontulan mielestä se, että on vaikeata perusteella ruotsinkielen opiskelua myös niillä alueilla jossa puhutaan muita vähemmistökieliä. Päinvastoin kokisin, että vähemmistökielten tunnustaminen olisi perustelu myös muiden vähemmistökielten opetukseen. Olen varma, että saamenkielten ja saamelaisten asema olisi parempi Suomessa, mikäli koko maassa olisi kielen kautta jonkinlainen ymmärrys heidän kulttuuristaan.

Keskustelu ruotsin kielen asemasta on vahvasti jakautunut kahteen ääripäähän. Pohjoismaalaisuus on osa suomalaisuutta, se on osa suomalaista identiteettiä. Ruotsin kielen osaaminen vahvistaa tätä suhdetta ja suomalaista identiteettiä osana pohjoismaista ja eurooppalaista identiteettiä. Suomen ruotsinkielinen kulttuuri on myös arvokas osa suomalaista yhteiskuntaa, niin nykyään kuin historiallisesti. Maansisäinen monipuolisuus kielissä on rikkaus, jota tulee vaalia.

Ruotsin kielen opetus tukee myös muiden kielien oppimista, jos opetuksessa painotetaan kielen muodostamista ja rohkeutta käyttää kieltä. Jos vaihdamme Itä-Suomessa pakollisen ruotsin pakolliseen venäjään, emme oikeasti ratkaise ongelmaa vaan uusinnamme sen. Jos venäjää opetetaan samoin periaattein kuin ruotsia, puhumme kohta itärajanseudun ”pakkovenäjä” -ongelmasta. Venäjä kun on varsin haastava kieli oppia erilaisine aakkosineen ja ääntämyksineen.

Ruotsin kielen aseman vahvistaminen ja ruotsinkielisen suomalaisen kulttuurin ylläpitäminen vaatii järkevää alue- ja koulutuspolitiikkaa. Palvelut omalla äidinkielellä kuuluvat kaikille, ja tämä tulisi ehdottomasti varmistaa kaksikielisissä kunnissa. Jotta näitä palveluita kyettäisiin tuottamaan, tarvitsemme laadukasta ja motivoivaa ruotsin kielen opetusta. Erityisesti sosiaali-, terveys- ja opetussektorin toimijoiden ruotsinkielen taitoon tulisi kiinnittää huomiota kyseisillä alueilla. Mainittakoon, että tämä oikeus ei mielestäni ole pelkästään sidoksissa ruotsin kielen statukseen kansalliskielenä koska sama oikeus pitäisi kuulua myös heille jolla on jokin muu kieli kuin suomi tai ruotsi äidinkielenään. Tämän toteutumiseen tulisi suunnata tukea ja lisää resursseja.

Lopuksi koko kysymyksenasettelu siitä, miten vasemmistolainen voi kannattaa opiskeluun pakottamista on outo. Henkilökohtaisesti kannatan monien kouluaineiden pakollisuutta enkä koe, että tämä millään tavoin vähentäisi vasemmistolaisuuttani. Päinvastoin laajemman koulusivistyksen tarjoaminen kaikille on mielestäni erittäin vasemmistolaista.

Fediverse-instanssi:
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Kirjoittaja kehottaa tekoihin työelämän uudistamiseksi.

Työuria pitää pidentää alusta, ei vain lopusta

Kirjoittaja vaatii sote- ja pelastuspalveluiden turvaamista koko maassa. Kuva on Kivelän terveysaseman odotustilasta Helsingistä.

Mielipide: Suomen sosiaali-, terveys- ja pelastuspalvelut kuntoon!

Hoitajia työssään hoitaja-asemalla Kainuun keskussairaalassa Kajaanissa.

Mielipide: Rintasyöpäpotilas maksaa hinnan keskustan keskittämispolitiikasta

Suomen ilmavoimien hävittäjät saattoivat yhdysvaltalaisia B-52-pommikoneita kohti Rovajärven ampuma-aluetta Lapissa.

Suomi on miehitetty maa, kirjoittaa vasemmiston ex-kansanedustaja Markus Mustajärvi

Uusimmat

Käännytyslain hyväksyminen herättää pahaa verta SDP:ssä.

”Huonoa johtamista” – Demarit äänestivät käännytyslain puolesta, mutta asia repii edelleen eduskuntaryhmää

Gashaw Bibani.

Vasemmistonaiset: Gynekologin palveluiden tulee kuulua julkiseen terveydenhuoltoon

Mai Kivelä.

Mai Kivelä: Hallitus on valmis heikentämään päästövähennysten kaikista keskeisintä työkalua

Vasemmistoliitto lähtee tavoittelemaan lisäpaikkaa Hämeessä.

Hämeen vasemmistoliiton täysi ehdokaslista valmis, tavoitteena kaksi paikkaa

ILMOITUS
ILMOITUS

varaa joulutervehdys

tilaa lehti

Viikon luetuimmat

01

Valta turmelee vaikka sitä ei olisikaan, ja nyt sen todistaa SDP

 
02

Orpon hallitus laittaa lapset maksamaan suuryritysten ja miljonäärien veronalennukset, sanoo vasemmistoliiton Furuholm

 
03

Totaalisen vierasta demokratialle, vasemmistoliiton Koskela sanoo Häkkäsen esityksestä, että puolustusrahoista ei puhuttaisi vaaleissa

 
04

Alle neljännes suomalaisista pitää sosiaaliturvaan kohdistuneita leikkauksia oikeudenmukaisina – päähallituspuolueiden kannattajien mielestä sosiaaliturva on riittävällä tasolla

 
05

Verotus ei estänyt miljoonatuloja, monen miljonäärin veroprosentti on 34

 

tilaa uutiskirje

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Pekonen: Sote-miljonäärit rikastuvat suomalaisten sairaiden kustannuksella

18.11.2026

Vasemmistoliiton Lapin piirin ehdokaslista eduskuntavaaleihin valmistui

18.11.2026

Sosiaaliturvaan ja -palveluihin kohdistuu ensi kaudella valtava paine jo tehtyjen leikkausten lisäksi, kertoo STM virkapuheenvuorossaan

18.11.2026

Rajalain jatkosta äänestetään tänään, vasemmistoliitto esitti hylkäämistä

18.11.2026

Vasemmistoliitolle mittaushistorian paras tulos HS-gallupissa, kokoomukselle huonoin

18.11.2026

Kuolemantapaus taustalla: Meriluoto perää poliiseille koulutusta kehitysvammaisten kohtaamisessa

17.11.2026

Sisä-Savon syyskokouksessa valittiin ja julkilausuttiin

17.11.2026

Listaamattomien yhtiöiden osinkoverouudistukselle hieman vähemmän vastustusta kuin ennen – SDP lopetti yllättäen kannattamasta arvonnousuveroa

17.11.2026

Toisin kuin kokoomus väittää, työttömyys ei juuri alene tulevina vuosina, kertoo ministeriön työmarkkinaennuste

17.11.2026

Epävarmuus vaikuttaa työssä oleviinkin – työttömyyteen varaudutaan, arjen hankintoja lykätään

17.11.2026

Oikeistolaiset podcastit täyttävät tyhjää tilaa – Suosio heijastelee monia yhteis­­kunnallisia muutoksia, mutta myös vasemmiston populismi­­pelkoa

17.11.2026

Koulutussopimus voi johtaa työn tekemiseen palkatta – Lohikoski: ”Tarvitaan selkeät rajat ja velvoitteet”

16.11.2026

Jälkiviisaus ei rakenna tulevaisuutta – Olemme valitettavan kyvyttömiä kuvittelemaan erilaisia tulevaisuuksia

16.11.2026

Kongojoen valuma-alueen metsiä voisi säästää viljelytapoja muuttamalla

15.11.2026
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset