Musiikkipitoinen lännendraama Rakasta minua hellästi (Love Me Tender, 1956) alkaa sähäkästi ja tarkalla ajanmäärityksellä: on 10. huhtikuuta 1865. Sodan päättyminen ei salskeaa etelävaltiolaista luutnanttia (Richard Egan) sureta: nyt mennään naimisiin! Nätin naapurin tytön (Debra Paget) kuvaa kelpaa näytellä kavereille.
Pian kuvaan ilmestyy kyntötöissä oleva pikkuveli (Elvis Presley elokuvadebyytissään). Seuraavat leikkaukset veljesten ja heidän tyttönsä välillä ovat mallikasta melodraamakäytäntöä. Sodasta palaajan hammastahnahymy hyytyy, kun hän saa kuulla katsojan aavisteleman uutisen.
Sitten Elvis antaa palaa kitaroineen. Ensimmäinen biisi saa kuistilla istuvan äitimuorinkin rokkaamaan. Hauskan irrottelun päälle kuultava tunnusmelodia on kuin itkuvirsi kainaloon. Ei ihme, jos isoveljen sydäntä alkaa särkeä.
Poor Boyssa Elvis satsaa jalka- ja lantiotyöskentelyyn. Näin veikeää ja viatonta oli meno rock ’n’ rollin alkupäivinä.
Kolmiodraama- ja länkkärisäpinät kiihtyvät loppua kohti aivan mukavasti, joten tuloksena on kaikin puolin kelpo raina. Näyttelijänä Elvis antaa parastaan loppuselvittelyissä kyykkiessään kiven takana ja tähdäten tuimailmeisenä pistoolillaan. Elviksen katseessa on kohtauksen edellyttämää poltetta.
Rakasta minua hellästi. Yle Teema lauantaina klo 21.50