KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Näkökulma

Vapaa valinta

Kansan Uutiset
5.7.2009 14.00
Fediverse-instanssi:

Eilina Gusatinsky

Tällä viikolla tapasin miltei sata vuotta sitten Suomenlinnassa syntyneen naisen. Hänen isovanhempansa olivat muuttaneet Venäjältä Suomeen 1700-luvun lopussa ja 1800-luvun alussa. Kauppiaita kun olivat, heidän piti anoa Suomen kansalaisuutta (kauppatoiminta oli ulkomaalaisilta kielletty), joten heidän lapsensa olivat jo syntyessään Suomen kansalaisia.

Lokakuussa sata vuotta täyttävä on ihastuttava ihminen. Hän päätti koulunsa vuonna 1925 (!) ja muisti opettajiensa nimet. Kertomukset menneisyydestä olivat hyvin positiivisia ja valoisia. Ja se kaunis venäjä, jota hän puhuu! Harmitteli siinä, ettei lapsenlapsille ja heidän jälkeläisilleen kieli ole enää siirtynyt, mutta se ei haittaa siteitä perheen sisällä – babuška taitaa suomea ja ruotsia täydellisesti.

Kerroin tuoreeltaan suomalaiselle tuttavalleni yksin kotona asuvasta ihanasta naisesta. ”Ai, onko hän niitä emigrantteja?” – oli ensimmäinen reaktio. Pitäkö varautua siihen, etteivät minunkaan lapsenlapseni pääsee eroon ”maahanmuuttaja- tittelistä”? Että ainoa ehto päästä ”omaksi” on täydellinen sulautuminen? Nuorimmainen poikani kysyikin jo, pitäisikö hänen vaihtaa sukunimeä.

ILMOITUS
ILMOITUS

Viime aikoina olen tavannut monia Suomen venäläisiä. Suomen venäjänkielisten yhdistyksien liitto toteuttaa projektia, jonka tarkoituksena on tutustuttaa Suomen venäläisten historiaan. Yksi tavoitteista on myös löytää vastaus siihen, miten voi säilyttää perheessä venäjän kielen taidon. Valitettavan monet joutuvat kertomaan, että heidän lapsensa eivät osaa venäjää.

Itse en ole toteuttamassa hanketta, mutta pääsin mukaan seuraamaan haastatteluita ja keräämään Spektriä varten materiaalia. Huomasin, miten tärkeäksi nämä tapaamiset ovat tulleet minulle. Ehkä yritän löytää keinoja auttaa nykyistä venäjänkielistä nuorisoa tulemaan sinuksi itsensä kanssa. Identiteetin määritteleminen monille ei ole helppo asia. Mutta jos he saavat enemmän tietoa siitä, miten toiset ovat löytäneet siihen vastauksen, keitä he ovat – sanotaan 70-50-30-vuotta sitten, niin juurien kieltäminen ei jää ainoaksi vaihtoehdoksi.

Sekin auttaa, kun huomaa, ettei venäjänkielisten läsnäolo Suomessa ole uusi asia. Vaikka usein kuulee näkymättömästä vähemmistöstä, kun puhutaan venäjänkielisistä, niin mielestäni se kertoo enemmän haluttomuudesta nähdä. Tai sitten molemminpuolisesta pelosta.

Yksi emigrantin lapsenlapsista kertoi, että hänen isänsä oli melkein kieltänyt lapsia puhumasta venäjää. Sukunimien vaihtaminen suomalaiseksi oli monille tapa suojella itseään ja lapsia ongelmilta.

Mielenkiintoista on sekin, että samalla monet vakuuttavat, ettei ongelmia ole ollut. Esimerkiksi kertovat, etteivät ikinä ovat kohdanneet vihamielisyyttä taustansa takia ja perään muistelevat niitä harvoja paikkoja, jonne venäläiset otettiin töihin (mm. Kaapelitehdas, Fazer). Tai kertovat matkasta Tallinnaan seuraavasti: ”Mentiin sinne laivalla. Vaikka meitä venäläisiä nuoria oli paljon, aluksen kapteeni suhtautui meihin ystävällisesti.”

On huvittavia piirteitä, jotka eivät ole paljon muuttuneet. Kohta satavuotias nainen kertoi, miten suomalainen silmälääkäri määräsi hänelle silmälasit. Hän oli silloin kouluikäinen. Venäläiset sukulaiset päättivät näyttää tytön pietarilaiselle professorille, koska ”suomalaiset lääkärit eivät osaa mitään”. Tyttö vietiin Pietariin, missä professori vahvisti Suomessa annetun diagnoosiin: ilman silmälaseja tyttö ei pärjää. Tänäänkin hyvin usein törmää samankaltaiseen epäluuloon.

Toisaalta en tiedä, kiinnostavatko nämä asiat nuoria. Ehkä ei, mutta sen saan tietää vasta myöhemmin. Täytyyhän heille antaa mahdollisuudet tutustua historiaan ja tehdä johtopäätöksiään itse.

Näen, miten monet toteavat surullisesti: kunpa olisin jaksanut kuunnella isovanhempia ja osannut olla uteliaampi! Onnekkaille edesmenneet läheiset ovat jättäneet käsiin tai kirjoituskoneella kirjoitettuja muistelmia, kirjeitä, säilyttäneitä arkistoja. Kuulemma kansallisarkistossa on tuhansia laatikoita täynnä venäjäksi kirjoitettuja papereita. Ei ole vielä ollut aikaa ja resursseja selvittää, mitä kaikkea sieltä löytyy…

Taas tulee mieleen, mitä jää meidän jälkeemme? Sähköpostit ja tekstiviestit?

Kirjoittaja on Spektr-lehden

päätoimittaja

Fediverse-instanssi:
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Noora Kotilainen on sotaa, militarismia, kriisejä ja kärsimystä työssään käsittelevä valtiotieteilijä ja historian tutkija, joka käsittelee kolumneissaan aikaamme leimaavia synkkiä ja väkivaltaisia ilmiöitä.

Emme muista sotia, jotka melkein syttyivät

Veikka Lahtinen

Suomi siirtyy miniaskelin kohti pelkäämäänsä Venäjää

Suomessa työmarkkinat ovat poikkeuksellisen eriytyneitä sukupuolen mukaan. Hoiva-alalla työskentelevistä ylivoimainen enemmistö on naisia.

Mutta me miehethän olemme jo tasa-arvoisia?

Kiinteistöbisneksessä pyörivät rahamäärät ovat valtavia. Kuva on Helsingin Lauttasaaresta.

Vieraskynä: Euroopan kohtuuhintaiset asunnot ovat pian vapaata riistaa sijoittajille

Uusimmat

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela puhui Työväen vappujuhlassa Helsingissä perjantaina.

Minja Koskela vappupuheessa: ”Petterin ja Riikan on korkea aika riisua vappunaamarit”

Eniten aktivisteja murhataan maan lounaisosissa, jossa huumesota on kiivaimmillaan. Arkistokuvassa valvontapiste Atratojoella Chocóssa.

Kolumbia on hengenvaarallinen maa ihmisoikeuksien puolustajille

Hallitus valitsi heikentää hyvinvointivaltiota myös toisella merkittävällä tavalla. Hallitus on lähtenyt ristiretkelle suomalaista järjestökenttää vastaan, suomi SAK:n hallituksen varapuheenjohtaja Katja Syvärinen vappupuheessaan. Kuva on vuodelta 2023, jolloin Syvärinen puhui Helsingissä.

SAK:n Syvärinen: Oikeistohallituksen työn tuloksena meillä on nyt ennätystyöttömyys ja ennätysvelka

Li Andersson haluaa Suomesta maailman parhan paikan olla työntekijä.

Li Andersson: Onko kukaan Suomen poliittisessa historiassa pettänyt lupauksia ja epäonnistunut tavoitteissaan pahemmin kuin Petteri Orpo ja Riikka Purra

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Uuden reseptin aika – vanhalla saatiin lisää työttömyyttä, konkursseja ja valtionvelkaa

 
02

Koskelalta tyly arvio hallituksen kehysriihipäätöksistä: ”Jopa kuolemasta seuraa jatkossa maksu”

 
03

Viisi näkökulmaa hyvinvointivaltioon – Kysyimme asiantuntijoilta, mikä säilyy ja mikä muuttuu

 
04

Sosiaalityöntekijä oikoo ministerin puheita: ”Eikö tämän hallituksen ylimielisyydellä ole mitään rajaa?”

 
05

Professori varoittaa ydinenergialain muuttamisesta – ”Lisää ydinaseiden käyttöön liittyvää riskiä”

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Riisto jatkuu – Miten työperäiseen hyväksikäyttöön pitäisi puuttua?

01.05.2026

Israel on kaapannut suomalaisen aktivistin kansainvälisillä vesillä – Kansanedustajat ja mepit vetoavat ulkoministeriin

30.04.2026

Oppositiolta yhteinen välikysymys hallituksen epäonnistuneesta talouspolitiikasta: ”Näytöt on annettu, ja pahalta näyttää”

30.04.2026

Suomalaisen vasemmiston uusi eurooppalainen koti – Tällainen on Euroopan vasemmistoliitto ELA

30.04.2026

Yrttiaho: Ydinaseiden käytöstä päättävät vain ydinasevallat – ”Toivoisin tässä rehellisyyttä”

29.04.2026

Honkasalo: Suomen paikka on ydinaseettomien maiden joukossa

29.04.2026

Hallitus tekee tieten tahtoen riittämätöntä ilmastopolitiikkaa, syyttää vasemmistoliiton Veronika Honkasalo

29.04.2026

Viisi näkökulmaa hyvinvointivaltioon – Kysyimme asiantuntijoilta, mikä säilyy ja mikä muuttuu

29.04.2026

Suhteellisen demokraattinen puolentoista miljardin ihmisen valtio – Minne Intia on matkalla?

28.04.2026

Lyhyempi työaika ja lisää arkivapaita, ehdottaa vasemmistoliiton Minja Koskela

27.04.2026

Uuden reseptin aika – vanhalla saatiin lisää työttömyyttä, konkursseja ja valtionvelkaa

27.04.2026

Zimbabwessa koululaiset rakentavat omat lamppunsa, joiden valossa voivat opiskella

27.04.2026

Afrikassa yhä eniten lapsityövoimaa – muuttoliike ja kriisit lisäävät hyväksikäyttöä

26.04.2026

Abujassa taksimatka on vaarallinen sekä kuljettajalle että matkustajille

26.04.2026
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Fossiiliriippuvuus on elinkustannuskriisin keskeisin syy

20.04.2026

Energiapolitiikka on myös turvallisuuspolitiikkaa

23.03.2026

Momentum on nyt – Suomi ei saa jäädä sivuraiteelle

17.02.2026
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset