KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kotimaa

Miksi hyytelöeläimistä tiedetään niin vähän?

Tutkija Sanna Majaneva sukelsi kampamaneettinäytteitä myös Huippuvuorilla.

Tutkija Sanna Majaneva sukelsi kampamaneettinäytteitä myös Huippuvuorilla. Kuva: Peter Leopold

Kampamaneetit ja muut hyytelöplanktoniin kuuluvat eläimet kuten meduusat tunnetaan edelleen huonosti.

Kansan Uutiset
8.4.2014 11.45

Maailman vanhimpiin kuuluvat eläimet, miljoonia vuosia meriä asustaneet kampamaneetit, ovat säilyttäneet salaisuutensa näihin päiviin asti. Tutkija Sanna Majaneva on lähtenyt perjantaina tarkastettavassa väitöskirjassaan selvittämään arktisen merialueen ja Itämeren Mertensia ovum -lajin eli arktisen kampamaneetin elämää.

– Tiedämme aivan liian vähän kampamaneeteista ja muista hyytelöplanktoniin kuuluvista eläimistä kuten meduusoista. Jopa tunnistusmenetelmissä on puutteita, vaikka hyytelöplanktonlajit voivat esiintyä runsaana ekosysteemissä ja voivat voimakkaasti vaikuttaa sekä alempiin että ylempiin ravintoverkon tasoihin, Majaneva sanoo.

Majaneva toteaakin, että hänen väitöskirjansa otsikko voisi olla: Miksi kampamaneeteista tiedetään niin vähän? Työn virallinen otsikko on ”Kampamaneettien monimuotoisuudesta ja ekologisesta roolista – esimerkkinä arktisen alueen ja Itämeren Mertensia ovum”.

ILMOITUS
ILMOITUS

Ennen tätä tutkimusta arktisesta kampamaneetista on ollut saatavilla vain vähän tietoa, joka on usein vääristynyttä. Itämerellä tämä laji tunnistettiin ensimmäisen kerran dna-menetelmien avulla vuonna 2008.

Tunnistaminen vaikeaa

Majanevan mukaan aikaisemmassa tutkimuksessa pohjoisen Itämeren ainoana kampamaneettilajina pidettiin pikkumaneettia (Pleurobrachia pileus).

– Tutkimuksessani sitä ei löytynyt pohjoisen Itämeren alueelta lainkaan. Tämä havainto tukee ajatusta, että alueen kampamaneetit olisi aikaisemmin tunnistettu väärin ja arktinen kampamaneetti esiintyisi jääkauden reliktinä Itämerellä eikä vieraslajina. Täysin varmaa tämä ei kuitenkaan vielä ole, joten tutkimukset jatkuvat, Majaneva sanoo.

Tunnistuksen vaikeuden taustalla on monia seikkoja. Yksilöt ovat hauraita ja lajit on usein puutteellisesti kuvattu. Lisäksi julkaistujen geenisekvenssien vähyys rajoittaa geneettisten tunnistusmenetelmien tarkkuutta.

Yksi väitöskirjan johtopäätöksistä onkin, että kampamaneettien lajintunnistus on varminta, kun yksilöiden valokuvat yhdistetään morfologisten ja molekyylitason tunnistusmenetelmien kanssa.

Hyytelöplankton seurantaohjelmiin?

Arktinen kampamaneetti kasvaa kotivesillään Arktisella alueella lähes 10 senttimetrin kokoiseksi. Se on kyltymätön saalistaja, jonka pääasiallista ravintoa ovat hankajalkaisäyriäiset (esimerkiksi Calanus-lajit).

Laji esiintyy melko yleisesti eteläiseltä Itämereltä Suomenlahdelle ja Selkämerelle. Laji pärjää siis myös valtameriä alhaisemmissa suolapitoisuuksissa, mutta on paljon pienikasvuisempi.

Pohjoisella Itämerellä suurimmat havaitut yksilöt olivat alle senttimetrin mittaisia. Sen vuoksi ne syövät mikroskooppisen pieniä planktoneliöitä.

– Arktisen kampamaneetin roolia arktisen alueen ja Itämeren ekosysteemeissä ei ole hahmotettu, koska tarkkoja tiheystietoja ja tutkimustietoa on ollut rajoitetusti.

Majaniemen mukaan Mertensia ovumin vaikutus arktisessa planktonyhteisössä on aiemmin ajateltua suurempi, etenkin jos otetaan huomioon lajin ja sen saaliiden laikuittainen esiintyminen. Hyytelöplankton tulisikin hänen mielestään saada pysyvästi mukaan alueellisiin seurantaohjelmiin.

Haittalajia ei Suomessa

Tulevaisuuden ympäristömuutokset vaikuttavat eri alueiden populaatioihin eri tavoin. Itämerellä sen esiintymisalueen ennakoidaan pienenevän ilmastonmuutoksen myötä, kun taas arktisella alueella sen alue pysyisi lähes ennallaan.

Ekologisesti haitallisena vieraslajina pidetyn amerikankampamaneetin, Mnemiopsis leidyin, esiintyminen rajoittuu Itämeressä Bornholmin altaan eteläpuolelle, eikä havaintoja Suomen vesialueelta ole tehty.

Hyytelöplanktonin maailmanlaajuisesta runsastumisesta on viime vuosina puhuttu paljon. Tutkijat eivät kuitenkaan ole yksimielisiä asiasta, sillä meduusojen ja kampamaneettien määrien arviointiin ei toistaiseksi ole luotettavia menetelmiä eikä pitkäaikaisia aineistoja ole.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps) OECD:n maaraportin tiedotustilaisuudessa Helsingissä perjantaina.

OECD:n karu viesti Suomelle: Osaamistasoa nostettava, maahanmuuttoa helpotettava – tulevaisuus uhkaa valua ohi

Gaza on jo nyt raunioina.

Palestiinan tunnustaminen on ajan kysymys – ”Mutta minkä ajan?”

Timo Furuholm.

Entinen ammattiurheilija perää urheilun arvoja: ”Israel on suljettava kansainvälisestä urheilusta”

Johannes Yrttiaho.

Murentaako Orpon hallitus kansanvaltaa? ”Esitys on täysin tarpeeton”

Uusimmat

Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps) OECD:n maaraportin tiedotustilaisuudessa Helsingissä perjantaina.

OECD:n karu viesti Suomelle: Osaamistasoa nostettava, maahanmuuttoa helpotettava – tulevaisuus uhkaa valua ohi

Gaza on jo nyt raunioina.

Palestiinan tunnustaminen on ajan kysymys – ”Mutta minkä ajan?”

Timo Furuholm.

Entinen ammattiurheilija perää urheilun arvoja: ”Israel on suljettava kansainvälisestä urheilusta”

Johannes Yrttiaho.

Murentaako Orpon hallitus kansanvaltaa? ”Esitys on täysin tarpeeton”

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Hallitus uudistaa sosiaaliturvaa: Jopa sata tuhatta uutta ihmistä toimeentulotuen varaan

 
02

Teollisuusliiton Lehtonen: ”Jos hallitus repii järjestelmää rikki, me emme voi olla se osapuoli, joka yksin pitää pöytää pystyssä”

 
03

Valtiovarainministeriön selitykset eivät vakuuta, kansliapäällikkö sotki pakkaa entisestään – ”Vei pohjaa VM:n aiemmilta selityksiltä”

 
04

Vasemmistossa ollaan huolissaan yleistukisuunnitelmista: ”Hallitus tekee sosiaaliturvan yksinkertaistamista säästöt edellä”

 
05

Sukupuuttoon kuolleeksi luultu Cheljoen käärmeenpääkala teki yllättävän paluun

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Tämä jäi medialta huomaamatta: Hallitus on taas rajoittamassa lakko-oikeutta

23.05.2025

Koko maailman silmien edessä suoritetaan kansanmurhaa: ”Passiivisuudella tuemme Israelin sotarikoksia”

22.05.2025

Voitto ruokaläheteille: Ei yrittäjiä vaan työntekijöitä

22.05.2025

Hallitus jakaantui ennen Gaza-keskustelua: KD ja Perussuomalaiset omalla linjallaan

22.05.2025

Liittojäsenmaksujen verovähennyksellä vankka tuki: Alle kolmannes vastustaa

22.05.2025

Hallituksen koulutusvedätys jatkuu: ”Nyt on selvinnyt ettei luvattua 100 miljoonan rahoitusta ole missään”

21.05.2025

SEY: Hallitus yrittää palauttaa porsaiden kastroinnin – ”Yksi kivuliaimmista eläimille tehtävistä toimenpiteistä”

21.05.2025

Vasemmistoliiton kärhämä jatkuu Turussa: Kolmea puolueosastoa uhkaa erottaminen

21.05.2025

Hallitus uudistaa sosiaaliturvaa: Jopa sata tuhatta uutta ihmistä toimeentulotuen varaan

21.05.2025

KU:n toimitus pohti puolueiden uusimpia gallup-lukuja: ”Kuinka paljon toimintakykyä hallitus enää tarvitsee?”

21.05.2025

Keskusta ja demarit eivät ottaneet vihreitä ja vasemmistoliittoa mukaan välikysymykseensä – Vasemmistoliiton Pekonen: ”En tiedä syytä”

20.05.2025

Teollisuusliiton Lehtonen: ”Jos hallitus repii järjestelmää rikki, me emme voi olla se osapuoli, joka yksin pitää pöytää pystyssä”

20.05.2025

Vasemmistoliitto vaatii nopeaa toimintaa Gazan pakkosiirtojen estämiseksi: ”Tappamisen on loputtava”

19.05.2025

Hallitus päätti, että rahaa on: Kuinka merkittävä ideologinen muutos kehysriihessä tehtiin? – Näin vastaavat toimittaja, kansanedustaja ja tutkija

19.05.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025

Tiede luo toivoa, kun maailma myllertää

17.04.2025

250 miljardia syytä tukea Ukrainaa

18.03.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään