EU-vaalien ennakkoäänestyksen alkuun on aikaa enää pari viikkoa. Kampanjoissa vauhti kiihtyy vähitellen ja Eurooppaan liittyvät erilaiset asiakokonaisuudet saavat tilaa myös julkisuudessa.
Äänestäjiä varten on käynnistetty useampiakin vaalikoneita. Niistä voikin löytyä ehdokkaita, jotka ovat monista asioista ainakin lähes samaa mieltä valitsijan kanssa.
Vaalikoneisiin kannattaa kuitenkin suhtautua tietyllä varauksella, sillä toisiinsa verrattavat asiat eivät useinkaan ole yhteismitallisia – ja me ihmiset olemme niin erilaisia. Vaalikoneiden hyvä puoli on, että ne lisäävät kiinnostusta itse vaaleihin. Niiden viihteellisyydestä taas kertoo jotain sekin, että vain harva saa eri koneista samat suosikit. Yhteisten inhokkien löytäminen lienee helpompaa.
Puolueiden välillä on isojakin eroja niin Suomessa kuin Euroopan tasolla. Yksittäinen EU-edustaja ei voi kovin paljon vaikuttaa, mutta jos takana on EU-parlamentissa iso samanmielisten ryhmä, niin vaikutusmahdollisuudet kasvavat. Europarlamentaarikon vaikutusvalta onkin kiinni siitä, millaisen puolueryhmän edustaja hän on.
Kun EU-tasolla vaikuttaminen tapahtuu ennen muuta ryhmien kautta, äänestäjien pitää saada etukäteen tietää, mihin ryhmään kukin suomalainen ehdokas valintansa jälkeen kuuluu. Siitähän riippuu kuinka vaikutusvaltainen hän on.
Muilla puolueilla paitsi perussuomalaisilla tämä onkin etukäteen tiedossa. Perussuomalaisten ehdokkaat taas lähtevät vaaliin pussi päässä. Tätä äänestäjälle olennaista tietoa ei löydy vaalikoneista eikä puolueen dokumenteistakaan. Perussuomalaiset sanovat päättävänsä vasta vaalien jälkeen, kun äänet on jo annettu, mihin ryhmään heidän edustajansa menee.