KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Näkökulma

Ukraina mielikuvien varjossa

Eilina Gusatinsky
16.5.2014 11.51
Fediverse-instanssi:

Jos katsoo uutisia Venäjän pääkanavilta, maailma on kutistunut Ukrainan kokoiseksi paikaksi. Näin on jatkunut jo useita viikkoja eikä muutosta ole odotettavissa.

Venäjällä uskotaan, että Ukrainassa valtaan on tullut fasistinen juntta. Koska Toisessa maailmansodassa Neuvostoliitto on voittanut Hitlerin natsi-Saksan, niin tänään venäläisillä on televisiouutisten mukaan oikeastaan velvollisuus vapauttaa maailmaa tästä uhasta.

Samoin uskoo osa Itä- ja Etelä-Ukrainan asukkaista. Muut paikalliset ovat joko lähteneet muualle sukuloimaan tai pyrkivät pysymään kotonaan menemättä ulos. Ukrainan väliaikaisen hallituksen toimet eivät pysty rauhoittamaan kansaa, ukrainalaisten tunne heitelle jätöstä kasvaa, samoin aggressio ja väkivalta. Ja kaikki tapahtuu television luomien mielikuvien varjossa.

Ainoa mitä entisestä Neuvostoliitosta saa jälleen nopeasti eloon ovat kaikki järjettömät kiellot, rajoitukset ja median yksipuolisuus.

Kun seuraa tiedotusta ja keskusteluja netissä tulee mieleen, että kaikki joko valehtelevat tai jättävät osan tiedoistaan kertomatta. Jopa paikalla oleville kokonaiskuvan rakentaminen ei onnistu. Eikä eri totuuksien yhteen saaminen auta. Seurauksena on ahdistava olo. Voi vain kuvitella, miltä paikallisista asukkaista tuntuu – tätähän on jatkunut jo kaksi kuukautta, jos ei lasketa Kiovan tapahtumia mukaan.

Kuluneen kuukauden aikana olen ollut mukana erilaisissa keskustelutilaisuuksissa. Yleensä teemana on ollut Ukrainan kriisi, mutta puheet ja kysymykset pyörivät enemmän Venäjän ympärillä, mikä on ymmärrettävää vaikka valitettavaa lähinnä tavallisten ukrainalaisten kannalta.

Tunteet näissä tilaisuuksissa ovat olleet ristiriitaisia. Ainainen Venäjä-pelko taistelee huolena siitä, kuinka käy Suomen taloudelle, jos EU kiristää pakotteita. Ovathan monet yrittäjät laskeneet sen varaan, että venäläisten matkailijoiden virta jatkaa kasvamistaan.

Eduskunnassa huhtikuun lopulla oli erillinen talousseminaari – ehkä ainoa, jossa Ukrainan kriisiä ei paljon mainittu. Eri konsernien johtajat esittivät huolensa ruplan kurssin heikkenemisestä, mutta uskoivat markkinoihin ja haikailivat niitä aikoja, jolloin Suomen ei paljon tarvinnut kuunnella ulkopuolisten käskyjä maiden välisten kauppasuhteiden hoidosta. Yksi alustajista tokaisi loppukevennykseksi, että koska auditoriossa ei näy halukkaita nälkälakkoon osoittaakseen solidaarisuutta ukrainalaisille, niin kai se tarkoittaa valmiutta kaiken hyödyn irtiottamiseen, kävi Ukrainalle niin tai näin.

Toisessa tilaisuudessa tuotiin esiin ajatus, olisiko hyvä jos Suomi pyrkisi tässä kriisissä toimimaan Ruotsin ja Sveitsin tavoin toisen maailmasodan aikana. Voihan tätäkin pitää tavoitteena mutta henkilökohtaisesti minun on vaikea kuvitella näin pragmaattista toimintaa.

Hyvin vakavana pidän monien halukkuutta saada USA:lle samanlainen vahva vastavoima kuin oli aikoinaan Neuvostoliitto. Ongelma on minusta se, ettei suurta ja mahtavaa enää ole. Kahdenkymmenenkolmen vuoden aikana Venäjästä on tullut hyvin erilainen verrattuna Neuvostoliittoon.

Koulutusta, sosiaali- ja terveydenhuoltoa, työturvaa tai jopa teollisuutta ei noin vaan saa takaisin eloon. Kannattaisi muistaa myös se, että vallanpitäjien perheet tai ainakin lapset ja lapsenlapset ovat rakentamassa omaa tulevaisuutta Venäjän rajojen ulkopuolella – niillä rahoilla, jotka jostain syystä keskittyvät ns. uuden valtaeliitin käsiin. Ainoa mitä entisestä Neuvostoliitosta saa jälleen nopeasti eloon ovat kaikki järjettömät kiellot, rajoitukset ja median yksipuolisuus.

Korostan varmuuden vuoksi: minä ymmärrän kuinka ikäväksi yksinapainen maailma on kehittynyt. Mutta itse en usko, että USA:n ja Venäjän kaksintaistelu on Pahan ja Hyvän välinen sota, jota jotkut odottavat ja pitävät tarpeellisena. En halua ulkoista maailmanjärjestyksen muuttamista oligarkeille ja isolle rahalle. Onhan se itsestäänselvyys, että he tavoittelevat omaa hyötyään ja panevat poliitikot sopimaan keskenään siitä samasta heille sopivasta järjestyksestä piittaamatta tavallisista ihmisistä ja todellisesta rauhasta.

Rauhasta puheen ollen: Näissä viimeaikaisissa keskustelutilaisuuksissa yksi kysymys jää roikkumaan ilmaan, vaikka sitä ei aina uskalleta esittääkään ääneen. Tämä koskee Putinin puhetta, joka käsitteli Krimin niemimaan liittämistä Venäjään, ja jossa hän viittasi venäjänkielisten puolustamiseen.

Elisabeth Rehn kommentoi Ylen haastattelussa tätä seuraavasti: ”Pelkään sitä, että tulee jonkinmoista vastakkainasettelua Suomen kansalaisten ja täällä asuvien venäläisten välillä. Olemme olleet hyvässä yhteistyössä ja ilman minkäänlaista kränää. Jos tässä jollakin lailla suhteet vaikeutuvat, niin se on täällä sisältä päin sen kaltainen uhka, jota en todellakaan halua nähdä”.

Jotkut tulkitsivat Rehnin sanat niin, että hän näkee Suomen venäjänkielisissä uhkan. Itse en koe sitä tällä tavalla, mutta tiedän, kuinka vanhat ja uudet pelot kytevät pinnan alla. Ei kukaan (paitsi showta tekevät Yle:n juontajat) tule kysymään, ketä Suomen venäjänkieliset tulisivat ampumaan jos nyt Venäjä hyökkäisi Suomeen, mutta tietynlaisen lojaalisuuden todistamisen vaatiminen maahanmuuttajilta on monien mielessä. Kai sitä pitää ymmärtää, mutta se satuttaa ja tekee surulliseksi. Sehän tarkoittaa, että me, venäjänkieliset, olemme aina epäluottamusta herättävä väestönosa – ei siis yhteiskuntaan kuuluvaa vähemmistö.

Vastakkainasettelu voi tapahtua monella tavalla, mutta tulokset ovat aika samoja eivätkä ole hyväksi kenellekään. Itse asiassa historia on monesti sen todistanut. Miksi sitten opetukset eivät mene perille? Onko pakko toistaa ne samat virheet, joita edelliset sukupolvet tekivät? Kipeitä kysymyksiä, joihin toivon toimivia ratkaisuja.

Kirjoittaja on Spektr-lehden päätoimittaja.

ILMOITUS
ILMOITUS
Fediverse-instanssi:
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Yksi MM-kisojen areenoista on Los Angelesissa.

Korruptio, rahastus ja kyynisyys – näin Fifa murentaa maailman suosituimman lajin uskottavuutta

Kaikki tuhannen ällän ylioppilaat eivät ehkä olekaan ansainneet ihan omalla työllään asemaansa, lataa Veikka Lahtinen.

En halua lukea enää yhdestäkään tuhannen ällän ylioppilaasta

Veikka Lahtisen mielestä olisi mukavaa, jos tekoälyä kritisoitaisiin omia aivoja käyttäen.

Vasemmistolaisten tekoälykritiikki kuulostaa tekoälyn kirjoittamalta

Noora Kotilainen on sotaa, militarismia, kriisejä ja kärsimystä työssään käsittelevä valtiotieteilijä ja historian tutkija, joka käsittelee kolumneissaan aikaamme leimaavia synkkiä ja väkivaltaisia ilmiöitä.

Noora Kotilaisen kolumni: Ikioma objektiivinen totuus

Uusimmat

Salomonsaarten rannikkokylissä kotitalouksien tulot ovat riippuvaisia kalan myynnistä. Kuvassa kalaa myydään Aukissa Malaitan maakunnassa Salomonsaarilla.

Kala ruokkii Tyynenmeren saarien asukkaat, mutta nyt siihen kertyy näkymätöntä myrkkyä

Lê Bá Tý viljelee luumuja.

Yhä vaisummin virtaa Mekong – Ilmastonmuutos, politiikka ja padot uhkaavat Vietnamin ruoka-aittaa

Chilen ensimmäisen tuulipuiston, Canelan, 112 metriä korkeat tuulimyllyt tuottavat sähköä mereltä puhaltavien tuulten voimalla Coquimbon alueella Pohjois-Chilessä. Tuulipuistojen elinkaaren loppu ei ole enää tulevaisuuden kysymys, vaan ratkaisuja vaativa nykyongelma.

Chile etsii ratkaisua tuulimyllyjen tuomaan jäteongelmaan

Moskovalaisia Punaisen torin sisäänkäynnillä. Venäjän valtio on lainsäädännön ja leimaavan puheen avulla järjestelmällisesti pyrkinyt eristämään lhbtiqa+-yhteisön.

Vaino ajaa Venäjän seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt maan alle ja ulkomaille

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Chile etsii ratkaisua tuulimyllyjen tuomaan jäteongelmaan

 
02

Kuinka paljon työttömyyttä kansantalous voi kestää? ”Pitäisi puhua työttömyyden vähentämisestä”, sanoo ekonomisti

 
03

Tulevaisuudessa joka kolmas maailman nuori asuu Afrikassa, mutta miljoonille heistä ei löydy työtä

 
04

Kala ruokkii Tyynenmeren saarien asukkaat, mutta nyt siihen kertyy näkymätöntä myrkkyä

 
05

Amislaiset jakoivat lukujärjestyksiään: – Niistä näkyi, miten lyhyiksi koulupäivät voivat jäädä, Lohikoski sanoo

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Kun mies tapettiin, alkoi vaino – afganistanilainen Mehrmaa pakenee voidakseen työskennellä ja välttääkseen pakkoavioliiton

29.06.2026

Kuinka paljon työttömyyttä kansantalous voi kestää? ”Pitäisi puhua työttömyyden vähentämisestä”, sanoo ekonomisti

29.06.2026

Tulevaisuudessa joka kolmas maailman nuori asuu Afrikassa, mutta miljoonille heistä ei löydy työtä

27.06.2026

Jokelainen: Tekoälymurros edellyttää perustuloa – ”Herättää syystäkin huolta”

26.06.2026

Sörkan friidu ja Kaivarin kundi – Kaurasen 30-vuotias romaani tihkuu samaa uuden aallon uhmaa kuin Bremerin näyttely

26.06.2026

Unkarille koitti uusi alku – Mikä muuttuu, mikä säilyy samana?

26.06.2026

Ammatillinen koulutus on muutakin kuin lyhyitä koulupäiviä – rehtorit kaipaavat tarkkuutta kritiikkiin

25.06.2026

Amislaiset jakoivat lukujärjestyksiään: – Niistä näkyi, miten lyhyiksi koulupäivät voivat jäädä, Lohikoski sanoo

25.06.2026

Somessa kohahduttanut Finlaysonin Kurttila avasi KU:lle ajatuksiaan ”vassarikapitalismista”

24.06.2026

Erkki Lehtinen, 91, palaa isänsä historiaan: ”Sivuun ei jäänyt kukaan” – isoisä kuoli Suomenlinnan vankileirillä

24.06.2026

EU:n uusi yhtiömalli avaa ovet sääntelyshoppailulle – Kivelä ja Lohikoski vaativat Suomea torjumaan esityksen

24.06.2026

MM-futista pelataan korruption keskellä – Kysyimme, ovatko miesten jalkapallon MM-kisat pilalla

24.06.2026

Vasemmistoliiton Koskela on matkalla kohti vaalivoittoa – ”Hallitukseen pitää haluta, mutta ei hinnalla millä hyvänsä”

23.06.2026

Europarlamentti vähentää lupahärdelliä: Apu, kalusto ja ihmiset saadaan liikkeelle, kun on kiire

23.06.2026
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Kansalaisyhteiskunnan hiljentäminen ei ole säästöpolitiikkaa – se on vallankäyttöä

18.06.2026

Euroopan akilleenkantapää on sen riippuvuuksissa

19.05.2026

Fossiiliriippuvuus on elinkustannuskriisin keskeisin syy

20.04.2026
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset