Afganistanin paluu Taleban-tyylisiin perhelakeihin kiusallista länsimaille
Afganistanissa astui heinäkuun 27. päivänä voimaan naisten asemaa merkittävästi heikentävä uusi laki. Muun maailman tietoon asia tuli vasta viime perjantaina, kun ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watch (HRW) kertoi siitä.
Presidentti Hamid Karzai allekirjoitti tämän shiiamuslimeja koskevan lain alunperin jo maaliskuussa, mutta taipui naisjärjestöjen ja Afganistanin läntisten avustajamaiden protestoinnin jälkeen palauttamaan lain takaisin parlamenttiin.
Nyt kesällä Karzai allekirjoitti lain uudelleen, vaikka arvostelijoiden mukaan siihen on tehty vain kosmeettisia muutoksia. Vastustajien mukaan se ei edelleenkään ole edes Afganistanin perustuslain mukainen.
Human Rights Watch syyttää Karzaita siitä, että hän petti Afganistanin naiset saadakseen konservatiivisten uskonnollisten johtajien tuen presidentinvaaleissa. ”Tällaisten barbaaristen lakien luultiin jo joutuneen talebanien mukana historian romukoppaan, mutta Karzai herätti ne henkiin ja antoi niille virallisen hyväksymisleimansa”, sanoi HRW:n Aasian-johtaja.
Vaimolle ruokaa
seksiä vastaan
Laista on ollut liikkeellä useita käännöksiä, mutta HRW:n mukaan ns. ”aviollisen raiskausoikeuden” sisältävä pykälä sisältyy edelleen lakiin.
Alkuperäinen laki määritteli sen, kuinka monta kertaa viikossa aviomiehellä on oikeus vaatia seksiä vaimoltaan (tai vaimoiltaan). Korjatussa versiossa tästä normituksesta on luovuttu, mutta edelleen miehellä on oikeus kieltää vaimoltaan elatus, jos tämä ei täytä sharia-lain mukaisia ”aviollisia velvollisuuksiaan”. Afganistanin oloissa elatus voi tarkoittaa aivan konkreettisesti ruokaa.
Yhä on mukana myös säännös, jonka mukaan vaimolla ei ole oikeutta lasten huoltajuuteen, vaan se kuuluu ainoastaan isälle ja isoisille. Töihin mennäkseen vaimon on saatava lupa aviomieheltään.
Raiskaaja voi lain mukaan välttää syytteen maksamalla hyvitysrahaa.
Heinäkuussa voimaan tullut laki koskee ”vain” shiiavähemmistöä, joka on 15 prosenttia Afganistanin väestöstä. Mutta se voi olla päänavaus yleiselle takapakille naisten ihmisoikeuksissa; onhan myös suurimman väestöryhmän pataanien – johon Karzai itse kuuluu – sunnimuslimeissa runsaasti uskonnollista konservatismia.
Naisten oikeuksia
juhlapuheissa
Vanhoillisen lain julkitulo juuri ennen tänään pidettäviä vaaleja oli äärimmäisen kiusallinen asia länsimaille. Esimerkiksi Yhdysvaltain presidentti Barack Obama kutsui keväällä lain ensimmäistä versiota ”vastenmieliseksi”.
Brittiläisen The Times -lehden mukaan Afganistanin hallituksen tukijamaat kiistelevät keskenään siitä, miten lakiin pitäisi reagoida. Useat Euroopan maat ja Kanada kannattavat tiukkaa julkista paheksuntaa, kun taas Yhdysvallat ja Britannia haluavat vaalien takia pitää matalaa profiilia.
Kun Yhdysvaltain johtama liittoutuma 2001 tunkeutui Afganistaniin häätämään talebaneja, olivat George W. Bushin pääperustelut turvallisuuspoliittisia: talebanien johtama valtio on kansainvälisen terrorismin tukikohta.
Mutta rinnalla kulkivat moraaliset perustelut afganistanilaisten kärsimyksistä talebanien hirmuvallan alla. Johtomiesten itsensä ohella asialle värvättiin myös puolisot Laura Bush ja Cherie Blair puhumaan humanitaarisesta operaatiosta erityisesti naisten ihmisoikeuksien puolustamiseksi.
Naisten oikeuksien edistäminen suurelta osin hyvin konservatiivisessa afganistanilaisessa yhteiskunnassa ei tietenkään tapahdu kädenkäänteessä. Mutta nyt hyväksytyssä laissa ei ole kysymys edes paikallaan polkemisesta, vaan huomattavasta taka-askeleesta.
Edistysaskeleet
jatkuvasti uhattuina
Joitakin edistysaskeleita on saavutettu talebanien kukistamisen jälkeen. Kun talebanit kielsivät tyttöjen koulunkäynnin kokonaan, nyt joka kolmas ala-asteikäinen tyttö pääsee kouluun. Naisilla on periaatteessa oikeus mennä töihin ja nainen voidaan valita vaikka kansanedustajaksi tai ministeriksi.
Monet saavutetuista oikeuksista ovat kuitenkin olemassa vain paperilla. Yhä suunnilleen puolet tytöistä joutuu pakkoavioliittoon viimeistään 16-vuotiaana, nuorimmat alle 10-vuotiaina. Erään kyselytutkimuksen mukaan 47 prosenttia naisista tarvitsee miehensä luvan mennäkseen kodin ulkopuolelle. 80 prosenttia naisista kertoo joutuneensa perheväkivallan kohteeksi.
Kiihtynyt sisällissota on heikentänyt turvallisuustilannetta, mikä on omalta osaltaan jälleen vaikeuttanut tyttöjen koulunkäyntiä.
Naisilla on periaatteessa äänioikeus, mutta usein mies määrää, ketä äänestetään. Miehelle taas oikean ehdokkaan on voinut osoittaa kyläpäällikkö, joka on saanut ohjeensa alueelliselta sotaherralta.
Tänään pidettävissä vaaleissa naiset äänestävät omilla äänestyspaikoillaan. HRW:n mukaan monen naisen äänioikeus saattaa jäädä käyttämättä sen vuoksi, ettei näille äänestyspaikoille ole varattu tarpeeksi naispuolisia vaalivirkailijoita.
Naisedustaja
toivottomana
Yksi Afganistanin tunnetuimmista naisista on 31-vuotias Malalai Joya. Hänet valittiin 2005 kansanedustajaksi. Suorapuheisena tunnetun Joyan ei kuitenkaan ole toukokuusta 2007 lähtien annettu hoitaa tointaan, koska hänen väitettiin loukanneen edustajatovereitaan tv-haastattelussa.
Joya kirjoittaa tiistaina ilmestyneessä artikkelissaan Common Dreams -nettisivuilla, ettei hän näe mitään toivoa tämän päivän vaaleissa, valittiin presidentiksi kuka tahansa.
”Me afgaanit tiedämme, etteivät nämä vaalit muuta mitään ja ne ovat vain näytösdemokratiaa länsimaiden luomana ja niitä varten, Afganistanin tulevan nukkehallitsijan oikeuttamiseksi”, kirjoittaa Joya.
Joya syyttää vallanpitäjiä korruptiosta ja huumekaupasta, naisten oikeuksien polkemisesta sekä lehmänkaupoista sotarikollisten ja fundamentalistien kanssa.
”Enemmän kuin koskaan, afgaaneilla on vastassaan sekä voimakkaat sisäiset viholliset – fundamentalistiset sotaherrat ja heidän talebani-uskonveljensä – että maata miehittävät ulkoiset viholliset”, Joya kirjoittaa.
lehti 