Viimeinen sana
Mestarikirjailija Kalle Päätalolta löytyy satoja sanontoja, jotka rikastuttavat arkista kielenkäyttöä. Sovellettuna yksi sopii tämän päivän työmarkkinapolitiikkaan: on ihan sama, puhuuko siinä miehessä pää vai perse. EK:n kannanotot ovat vuosikymmenestä toiseen samaa huttua: ei palkankorotuksia, verot alas, työnantajavelvoitteet pois. Tänä vuonna niiden rinnalle on tullut vielä lakkojen kieltäminen lain voimalla.
EK lupaa, että kun kaikki sen tavoitteet toteutetaan, niin sitten tulee investointeja ja työpaikkoja. Tällä viikolla se yhdessä muiden elinkeinoelämän järjestöjen kanssa esitti tutut tavoitteensa seuraavaan hallitusohjelmaan. Kun siitä todennäköisesti neuvotellaan keskustan ja kokoomuksen johdolla, niin ne myös päätyvät hallitusohjelmaan.
EK:n lupauksilla ei ole edes sen paperin arvoa, mille ne on painettu, koska nettiaikana niitä ei paineta mihinkään. EK esittää kirjaimellisesti virtuaalilupauksia. Jos kaikki sen aiemmat lupaukset olisivat toteutuneet, Suomessa ei olisi enää yhtään työtöntä ja Virostakin alkaisivat kynnelle kykenevät loppua.
EK esittää kirjaimellisesti virtuaalilupauksia.
Investointien piti lähteä liikkeelle myös silloin, kun työnantajien kansaneläkemaksu poistettiin EK:n vaatimusten mukaisesti vuonna 2010 osana porvarihallituksen elvytyspakettia. Työnantajilta siirrettiin veroja valtion eli kansalaisten maksettavaksi miljardi euroa. ”Työvoimakustannusten alentamisen lisäksi kansaneläkemaksun poistamisella kannustetaan yrityksiä tekemään investointeja”, perusteli sosiaali- ja terveysvaliokunta mietinnössään.
”Työnantajakustannusten alentamisella Suomessa ei ole juurikaan elvyttävää vaikutusta”, väittivät esitystä vastustaneet vasemmistoliitto ja SDP vastaan.
Kuinkas sitten kävikään? Mitä miljardilla saatiin?
”Teollisuuden investointien taso jää vuosina 2011 ja 2012 korkeintaan kohtalaiseksi, ja kuluvan vuoden investointinäkymät ovat varsin epävarmat maailmantalouden heikentyneen tilanteen vuoksi”, tiedotti suuria lupaillut EK tammikuussa 2012. ”… tehdasteollisuuden investoinnit ovat yhä loivassa laskussa. Ne supistuivat jonkin verran myös viime vuonna”, jatkui vanha virsi tämän vuoden helmikuussa.
Kaiken lisäksi ”suurella osalla tämänhetkisistä investoinneista korvataan vanhaa tuotantokapasiteettia sekä pyritään rationalisoimaan toimintaa”. Investoinneilla siis vähennetään työpaikkoja. Kela-maksun poistamisen piti kuitenkin porvarihallituksen mukaan aiheuttaa ”työvoiman supistamistarpeen pienenemistä”.
Jyrki Kataisen hallituksen yhteisöveron alentaminen ei ollut täysi miljardipotti yrityksille, vaan 870 miljoonaa euroa vuodessa. Dynaamisten vaikutusten piti kompensoida valtiolle tuleva menetys, sillä yritykset kyllä vastaisivat huutoon.
– Rahaahan pantiin pankkiin sen vuoksi, että se olisi firmoissa, jotta voitaisiin investoida ja luoda uusia työpaikkoja, EK:n puheenjohtaja Ilpo Kokkila puolusti yritysten saamia helpotuksia.
Ei tullut dynaamisia vaikutuksia, vaan dynamiittia työelämään. SAK:n ylläpitämän tietokannan mukaan tänä vuonna oli keskiviikkoon mennessä, siis 324 päivässä, käynnistetty 419 yt-neuvottelut. Ne koskivat 105 320 työntekijää, joista 12 273 oli lomautettu ja 10 726 irtisanottu.
uutiskirje 
